Tällä kulkuvälineellä ei ole tarkoitus kuskata bulldoggeja, joten tarra saa lähteä, kuten varman suomiauton tunnus "paras ajaa varmasti".
Takalasin pyyhin on metsästyksessä edelleen. Toisin kuin oletin, varastossa ollut kolmosgolffin moottori ei ollutkaan käypänen. Takaluukussa on pientä rusteen alkua, menee korjauslistalle. Muutoin yllättävän hyväpeltinen laitos.
En ymmärrä, miten tällainen lista on saa tähän kuntoon, kun ottaa huomioon, että listan sisällä on alumiinivahvike. Ilmeisesti se on äässyt liikkumaan reelinkien alla jotenkin. Vaikka otin reelingin irti, ei se kuitenkaan juuri liikkunut minnekään
Etelästä tuli haettua pakukuormallinen VR6 -farkun osia, mm. varsin siistit penkit. Kunhan kelit lämpenee, heitän verhoukset pesukoneeseen ja vaihdan fyllit ja verhoukset päikseen vasemmalta oikealle, niin saa sivutoppauksiinkin ryhtiä.
Osakuormassa myös kattoluukullisen mallin reelingit ja peitelistat. Vaatii hieman askartelua sovittaa lyhyt reelinki pitkän mallin reikiin.
Toistaiseksi saavat olla käytössä, ovat huomattavasti jämäkämmät kuin paljon enemmän ajetut, sinänsä varsin hyvät GL-mallin velourpenkit.
Signalvisionin valmistamat punamustat takalyhdyt löytäövät kunnostuksen jälkeen tiensä takapeltiin
Ehjät ovipaneelit tuunauksen uhriksi joutuneitten tilalle. Jonkin verran joutuu askartelemaan, koska uusissa paneeleissa on manuaalinen nostin ja sähköinen peili ja vanhoissa taas päinvastoin -)
Uusi konepelti vanhan ja muhkuraisen tilalle, kelpaisi sinällään käyttöön, tumma konepelti lienee in.
Puskurikin on hieman ehyempi, pienellä harsimisella hyvä
Omasta varastosta löytyi orkkis nahkaratti, jota on paljon mukavampi pyöritellä kuin liukasta muoviruoria
Huom. kuvassa näkyvä vakionopeussäätimen viiksen tynkä. Se, että vakkari ei toimi, ei ole mikään yllätys. Toinen asia, minkä haluan pois käytöstä, on oikukas Cobran kauko-ohjattava varashälytinsysteemi.
