Tämä legendan viitan maailmalla omaava auto on varsinkin Suomessa melko tuntematon. Useimmat puhuvat siitä arvostellen. Toiset haaveilevat ja kehuvat sen potentiaalia, jotku haukkuvat sekä vihaavat, monet pitävät sitä vain autona toisten rinnalla, mutta suurin osa ei edes ole kuullut kyseisestä autosta.
Koeajo
Lähdettiin lokakuussa kaverin kanssa Turkuun ihan vaan koeajaan tälläistä GTRrää. Itse en moisella koskaan ollut ajanut. Kova hypetys autosta on maailmalla, millainen se sitten on?
Ensimmäinen fiilis R32:sta on hyvin raaka. Mukavuuteen ei ole yritetty panostaa, se on aivan kuin täysverinen kilpa-auto. Ohjauslaitteet on erittäin hyvin hollilla ja kaikki on käsien ulottuvilla, pyyhkijöitä joutuu räpeltämämään mittariston yläreunassa olevasta rullasta joten legendaariset LHD vs. RDH myytit vilkkujen käyttämisen vaikeudesta ei oikein istu tähän autoon. Jaloille on tilaa ja säätöä on joka suuntaan reilusti. Ratin teleskooppi ja ylösalas liike tuo tilaa ja säätöjä vielä lisää. Vilkaisu taakse ei oikeastaan tuo uutta, siellä on kaksi kuoppaa johon ilmeisesti pitäisi laittaa ihminen istumaan, ei ole kriteeri. Kunhan koira mahtuu sinne. Toki kyllä siellä pystyy 2 aikuistakin hätätilanteessa helposti matkustaan, ei kuitenkaan millekkään Ivalon reissulle kannata ottaa kyytiin. Penkit ovat melko rumat, mutta pirun hyvät ja tukevat istua. Kabiini on yleisilmeeltään muovimainen ja karu. Tämä auto on vielä auringon polttamien muoviensa kera rikkinäisen näköinen sisältä.
Kuskin ovi on täynnä nappeja. Lasien laskut ja nousut, peilien kääntö parkkiasentoon, peilien säädöt ja vänkärinpuolen lasin lukitseminen. Mittarit hivelevät motorsporttimiestä, perusnäyttöjen (Öljypaineet - Öljynlämpö - Vedenlämpö - Ahtopaine) lisäksi yksi cooleimmista mittareista ikinä on vasemmassa ylänurkassa - front torgue. Se näyttää reaaliaikaisesti että kuinka paljon voimaa sijoitetaan etupyörille. Kiekkamittari on iso ja näyttää kymppitonniin. Asiaa!
Kun käännän virta-avaimesta niin RB26DETTin murina täyttää hallin välittömästi. Kutosen äänet ovat seuraava jumalasta ja nimenomaan ylöspäin. Mittarit heräilevät pikkuhiljaa, ennen starttia mystiset 4WD, HICAS ja pakolämpöjen varoitusvalot vielä paloivat mutta heti hyrähdyksen jälkeen niiden kuuluisi kadota. Tällä kertaa 4WD valo jää kuitenkin palamaan, koska sulake on irroitettu ja auto on nyt ainoastaan takaveto. Kytkin on helppo käyttää kuin missä tahansa Corollassa. Auto lipuu liikkeelle ja kierrokset hörähtävät vaivattomasti muutaman tonnin ylöspäin. On aika vaihtaa kakkoselle, pieni ranneliike ja nykäisy taaksepäin, kakkonen on pesässä. Tässä vaiheessa sen jotenkin tiedostaa, että jos kaasun pitäisi pohjassa niin vauhtia kerääntyisi paljon ja nopeasti. Kuitenkin ensimmäinen kilometri on hiekkatietä ja auto pomppii sekä paukkuu kuin kivireki. Hiekkatie loppuu-asfaltti alkaa.
Koeajollamme keli on huono, on pimeää ja märkää joten autosta ei pääse ottamaan oikein irti kaikkea. Myös nelivedon puute rauhoittaa kaasujalkaa, mutta täytyyhän sitä nyt hieman kokeilla… 1 vaihteella liikkeelle lähtö risteyksestä- 2. tupaan pintakaasulla kierrosten nosto 3500rpm ja 3. tupaan vauhtia n 60km/h - kaasu pohjaan. Auto kiihtyy hitaasti ja tuntuu laiskalta kunnes kierrokset nousevat 4500rpm - tässä se tapahtuu, ahtimet alkaa elään. Hiljainen murina lakkaa ja auto potkaisee kuin muuli perseelle kierrosten noustessa kuuteen tonniin noin millisekunnissa huomaan että autohan alkoi lyömään tyhjää? ja vauhtia kuitenkin jo reippaasti yli 100km/h. Löysään kaasua ja tajuan että ei tämä todellakaan ole mikään perus auto. Loppu koeajo ajellaan hissukseen ja testaillaan sekä kysellään asioita, nyt ollaan kuitenkin ihan ostomielellä liikenteessä. Päästään takaisin hallille jossa auto oli säilössä ihaillaan ja ihmetellään autoa. Lähdetään kotiin, tässä kohdin istuminen kaverin uudehkon corollan kuskin paikalle tuntuu melko mitättömältä, kaipuu jäi.
Auton osto
Muutama viikko vierähti ja tuli netistä paljon ostoilmoituksia katseltua ja omistajille soiteltua. Pari muutakin hyvää kandinaattia oli, mutta syystä tai toisesta ne ei sytyttänyt yhtä hyvin kuin ensimmäinen koeajo.
Mietittiin seuraavaa siirtoa ja päätettiin lähteä takaisin Turkuun ja hakemaan koeajamamme auto. Hinnasta päästiin yhteisymmärrykseen ja kaupat tehtiin.
BNR32
Ostohetkellä auto oli seuraavanlainen:
Specsejä:
Vm 92
ml 144000
5zigen putki ja downpipe
BC Racing alusta korkeus ja jäykkyys säädöillä
3-osaiset vanteet 9,5x17 joka nurkassa
Greddy öljynlauhdutin ja suodattimen siirto sarja
Autobahn 88 riittävän suuri välijäähy
Reikälevyt on joka nurkassa. Merkistä ei tietoa
Kytkin on myös vaihdettu, ei tietoa merkistä
HKS sieni filsut
Seibon hiilaripelti
Blitz turbotimer
