Kuinka olette toteuttaneet?
Mitsun ahdin kyseessä, eli vesiputken sisähalkaisija vain 10mm. Paluu varmaan paisuntasäiliön linjaan, mutta mistä vesi kiertoon?
Mk2 16v kölhvin ahtimen vesikierto
Valvoja: ffp jäsenet
Alavesiletkussa veden virtaus vaihtelee termostaatin avautumisien mukaan. Miten siinä turbolle ryöstetyssä käytännössä vesi lorisee? Taitaa olla kokeilun paikka. Omaan tein joskus ryöstöt samaan tyyliin lämmituslaitteen kennon letkuihin, niin tuli lyhyet vedot.
Broidin projektiin meinasin nykästä sen syyläriltä lähtevän ilmausletkun kulkemaan ahtimen kautta. Saa nähdä kuinka toimii. Ei tarttis mitään ryöstöjä mistään.
Broidin projektiin meinasin nykästä sen syyläriltä lähtevän ilmausletkun kulkemaan ahtimen kautta. Saa nähdä kuinka toimii. Ei tarttis mitään ryöstöjä mistään.
Minulla oli aluksi tuolla Donan mainitsemalla tavalla ja ei siellä vesi hirveästi tuntunut kiertävän tosin tämä johtui varmaankin rikkinäisestä syyläristä(?).
Seuraavaksi otettiin syylärin yläletkustä ja sitä kautta kiersi sen verran mitä ehdittiin kokeilla. Täytyy varmaan vielä talven aikana miettiä tuota uudestaan ellei sitten ahdin vaihdu ei-vesijäähdytteiseen malliin.
Seuraavaksi otettiin syylärin yläletkustä ja sitä kautta kiersi sen verran mitä ehdittiin kokeilla. Täytyy varmaan vielä talven aikana miettiä tuota uudestaan ellei sitten ahdin vaihdu ei-vesijäähdytteiseen malliin.
Eikä sitä vesikiertoa välttämättä edes tarvita. Mulla oli takaveto Cossun garrett ilman ja hyvin toimi. Varmistat vaan jostain turboja remppaavasta firmasta. Tossa syylärin pikkuletkussa on se huono puoli, että jos se menee jostain syystä tukkoon esim. ahtimelta, niin voit heittää hyvästit kansipahville.
lämppärinkennolta tulee putki missä pitäis olla haarotus suurinpiirtein kannen kohdalla niin siitä vaan vedät ahtimelle ja paluu paisuntasäiliön pikkuletkuun .toimii.jos sulla kerta vesipesä on ahtimessa niin miks helvetissä sitä ei kannattais käyttää ? kyllä ne laakerit siellä ahtimen sisällä joutuu muutenkin lujille.itse laittaisin varmasti vesikierron mukaan.
Mulle sanoi paikallinen turbovelho kun tuon GT35/40 ahtimen ostin että ei tarvitse sitä vesikiertoa kytkeä käyttöön. Se on lähinnä sitävarten kun uusissa autoissa pakolämmöt lähes jatkuvasti siellä +800asteen paikkeilla.
Tämmöisessä vanhassa roskassa missä ei ole suorasuihkutusta ja muita nykyauton herkkuja sitä ei siis välttämättä tarvitse käyttää. Uskoisin että ei siis ole ihan välttämätöntä sitä kiertoa käyttää muissakaan ahtimissa (Huom! sana uskoisin). Jollain voi tietysti olla parempaakin tietoa?
Normaali ajelun jälkeen en ole oikeastaan kertaakaan jälkikäyttänyt tuota vanhaa ahdinta (Holset H1E), jossa ei vesikiertoa edes ole. Ja hyvin on kestänyt noin 30tkm.
Normaaliajossa kun pakolämmöt ainakin mulla kieppui noin 400-500asteen pinnassa ja motarilla tietysti enemmän, niin en kokenut tarpeelliseksi ruveta jäähdyttelmään ahdinta tyhjäkäynnillä jolloin pakokaasunlämmöt oli noin 350astetta.
Tämmöisessä vanhassa roskassa missä ei ole suorasuihkutusta ja muita nykyauton herkkuja sitä ei siis välttämättä tarvitse käyttää. Uskoisin että ei siis ole ihan välttämätöntä sitä kiertoa käyttää muissakaan ahtimissa (Huom! sana uskoisin). Jollain voi tietysti olla parempaakin tietoa?
Normaali ajelun jälkeen en ole oikeastaan kertaakaan jälkikäyttänyt tuota vanhaa ahdinta (Holset H1E), jossa ei vesikiertoa edes ole. Ja hyvin on kestänyt noin 30tkm.
Normaaliajossa kun pakolämmöt ainakin mulla kieppui noin 400-500asteen pinnassa ja motarilla tietysti enemmän, niin en kokenut tarpeelliseksi ruveta jäähdyttelmään ahdinta tyhjäkäynnillä jolloin pakokaasunlämmöt oli noin 350astetta.
-
Mastodontti
- -
- Viestit: 90
- Liittynyt: 28.4.2004 20:06
Olisikohan turbon vesijäähdytyksellä ja öljynvaihtovälillä/tarpeella ja ahtimen pitkällä kestoiällä jotain tekemistä keskenään? Vesijäähdetyn ahtimen olettaisi pysyvän selvästi viileämpänä kuin pelkästään öljyjäähdytetyn ja siten grillaavan öljyä huomattavasti vähemmän -> öljynvaihtoväliä voidaan kasvattaa ja ahtimen huoltoväli kasvaa kun öljyä palaa vähemmän hiileksi tukkimaan ahtimen öljykanavia. Hyöty on varmaankin selkein pienien vakioturbojen ja ahdistavien pakosarjojen (korkeat vastapaineet) kanssa ja varsinkin lastutetuissa koneissa korkeiden pakolämpöjen kanssa. Isoilla viriturboilla ja kunnon sarjoilla lämpö pääsee kaasujen mukana paremmin ulos harakoilla eikä jää konetta, pakosarjaa ja turboa sulattamaan ja öljyjä ylikuumentamaan. Ja viriahtimen harvemmin tarvitsee satoja tuhansia kilometrejä kestääkkään, silloinhan pitäisi keksimällä keksiä syy vaihtaa isompaan ahtimeen ja ahdinkauppiaillekkin tulisi nälkä kun ei uusia menisi enää kaupaksi :)
Ei kai sillä auton polttoaineensyöttölaitteistolla ja iällä pitäisi pahemmin noihin pakolämpöihin vaikutusta olla, säädöistähän ne lämmöt on enemmänkin kiinni. Suurinpiirtein samanlaista bensan ja ilman seostahan siellä yleensä poltetaan, laihaseosmoottorit voi sitten olla tietysti hieman eri asia. Osakaasulla lämmöt pysynee uudemmissakin autoissa samalla tavalla kohtuu tasolla kuin vanhemmissakin raketeissa. Vasta kun kun niitä ahtoja käytetään niin toiminta-alueidensa ylärajoilla pyörivien vakiosysteemien lämmöt hyppäävät helpommin sinne 800+ lukemiin.
Ei kai sillä auton polttoaineensyöttölaitteistolla ja iällä pitäisi pahemmin noihin pakolämpöihin vaikutusta olla, säädöistähän ne lämmöt on enemmänkin kiinni. Suurinpiirtein samanlaista bensan ja ilman seostahan siellä yleensä poltetaan, laihaseosmoottorit voi sitten olla tietysti hieman eri asia. Osakaasulla lämmöt pysynee uudemmissakin autoissa samalla tavalla kohtuu tasolla kuin vanhemmissakin raketeissa. Vasta kun kun niitä ahtoja käytetään niin toiminta-alueidensa ylärajoilla pyörivien vakiosysteemien lämmöt hyppäävät helpommin sinne 800+ lukemiin.
Viimeksi muokannut JariP, 16.11.2004 15:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Jarip: kyllä mä olen ollut siinä uskossa että esim noissa uusissa 1,8t moottoreissa osakuormallakin pakokaasunlämmöt pyörii siellä 800asteen lukemissa, nin ainakin repo on kertonut.
Mitä lie sitten esim suorasuihkutus 2,0t:ssä, kun on ihan oikea suorasuihkutus, niin siellä päässee käyttämään vielä laihempia seoksia ilman noxien syntymistä.
Mitä lie sitten esim suorasuihkutus 2,0t:ssä, kun on ihan oikea suorasuihkutus, niin siellä päässee käyttämään vielä laihempia seoksia ilman noxien syntymistä.
niin joskus kauan sitten turbomiehet valittelivat paljon kun sen aikaset glygolit elikkäs jäähdytinnesteet oli haittana turbojen laakereille. jos jostain syystä oli päässyt ohivuotamaan tai pidemmän ajan ollut seisonnassa tai ihan mistä helevatan syystä tahansa niin oli damagea saanu aikaan, mutta eipä niitäkään juttuja ole enää kuulunu.ilmeisemmin nyky jäähdytinmömmöt on senverran parempaa tavaraa.who knows.mutta ainaski mää laittasin omiin vehkeisiin vesikierron jos pitäisi valita .ilmeisemmin sen verran pienet on jannun turbot :)
Palaa sivulle “Tekniikka - Bensa”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 59 vierailijaa