Kestääkö peltier elementti olla nesteen kanssa kosketuksissa?
kylmentääkö kuinka paljon nestettä?
lähteekö elementistä esim. makua tai muuta haittaa jos ajatellaan juoman kylmentimenä?
Peltier elementti
Valvoja: ffp jäsenet
Peltierihän toimii siten että sen toinen puoli lämpiää ja toinen jäähtyy. Jos siis ajattelit nesteeseen pudottavasi sen jäähdytystarkoituksessa niin hyöty +/- 0.
Jos taas ajattelit rakentaa jonkin jäähdytetyn pohjan juomamotille niin tilanne on toinen... Ne peltierit mitä itse olen käsitellyt on olleet pinnaltaan keraamisia, joten makuja tai hajuja ei pitäisi jäädä. Oikein tiivistettynä ei sähköosistakaan pitäisi mitään makuja tulla.
Mutta niin... minkähänlaista viritystä juomanjäähdytykseen ajattelit? Huoltamoillahan on monesti peltierillä viilennettyjä maito/kahvijäähdyttimiä, ja joistakin kylmälaukuista nuita löytää. Tutki moisten toteutuksia vaikka alkuun jos homma ei vielä ole selvä.
Jos taas ajattelit rakentaa jonkin jäähdytetyn pohjan juomamotille niin tilanne on toinen... Ne peltierit mitä itse olen käsitellyt on olleet pinnaltaan keraamisia, joten makuja tai hajuja ei pitäisi jäädä. Oikein tiivistettynä ei sähköosistakaan pitäisi mitään makuja tulla.
Mutta niin... minkähänlaista viritystä juomanjäähdytykseen ajattelit? Huoltamoillahan on monesti peltierillä viilennettyjä maito/kahvijäähdyttimiä, ja joistakin kylmälaukuista nuita löytää. Tutki moisten toteutuksia vaikka alkuun jos homma ei vielä ole selvä.
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
-
- -
- Viestit: 408
- Liittynyt: 3.1.2004 22:24
No hiukan noiden kanssa pelanneena tulee mieleen: se keraami ei ole häävi lämmönjohde joten jokin jäähdytysripa kylmälle puolen esim alumiinista kerää lämmön nesteestä ja ajaa tasaisesti sen elementille. Ja vastaavasti kuumalle puolelle kahta kauheampi jäähdytyssiili, koska elementin pumppaaman lämpöenergian lisäksi siilistä täytyy saada hukattua elementtii menevä sähköteho eli virta x jännite. Mitä kylmemmäksi kuuman puolen saa sitä kylmemmäksi kylma puoli tulee koska elementti tuottaa maksimissaan tietyn lämpötilaeron.
Mäkin peltiereiden kanssa jonkin verran leikkinyt.
Tosiaan peltierin pinta ei johda veteen hyvin lämpöä. Tarvitset aina kylmä/kuumalevyt väliin. Myös huimioitavaa on se, että peltieriä voi käyttää pienemmällä jännitteellä kuin maksimiteho, tällöin hyötysuhde paranee.
Viimeisin peltier luomus on Monster Garage -henkinen kaljatölkkien jäädyttäjä.
Elementtinä muistaakseni ~140w peltieri. Jäähdytyssiilenä noin 5kg(!) painava alumiininen jäähdytyssiili. Olisko siilen koko ollut noin 40x40cm ja syvyyttä ei osaa oikein sanoa.
Kaljapuoli on melko yksinkertainen. Tein siihen ihan "kipon" mihin mahtuu kaksi tölkkiä niin että tölkit jää n. 1cm yläreunasta reunan yli(helpottaa tölkin ottamista). Kulho on tehty rosterista missä yksi sivu on avoin. Avoimeen sivuun on laitettu n. 12mm alumiinilevy ja kulhon ja levyn väliin jotkin 3M:n silikonit. Käytössä siis kulhon täytän vedellä ja laitan siihen kaksi tölkkiä pystyyn. Kylmälevy+vesi auttavat kylmyyden siirrossa tölkkiin.
Peltier elementti on siis alumiinilevyn ja jäähdytyssiilen välissä.
Tämä rakennelma ei sovi matkailuun tms. koska haukka noin 10 Ampeeria virtaa. Myöskin painoa on sen verran että ei raahailla mielellään. Tämä tulikin rakennettua ihan vain siksi, kun alkoi ottamaan kaaliin kotona grillatessa kun aurinko lämmitti kaljan :)
Termostaattia ei ainakaan vielä laitteessa ole, joten nyt se toimiikin lähemmäksi jäädyttäjänä kuin jäähdyttäjänä.
Jos joku tarvitsee n. 130-140w peltieriä niin multa löytyy yksi ylimääräinen käyttämätön. Voin tarkistaa tehon, jos jotain kiinnostaa.
Tosiaan peltierin pinta ei johda veteen hyvin lämpöä. Tarvitset aina kylmä/kuumalevyt väliin. Myös huimioitavaa on se, että peltieriä voi käyttää pienemmällä jännitteellä kuin maksimiteho, tällöin hyötysuhde paranee.
Viimeisin peltier luomus on Monster Garage -henkinen kaljatölkkien jäädyttäjä.
Elementtinä muistaakseni ~140w peltieri. Jäähdytyssiilenä noin 5kg(!) painava alumiininen jäähdytyssiili. Olisko siilen koko ollut noin 40x40cm ja syvyyttä ei osaa oikein sanoa.
Kaljapuoli on melko yksinkertainen. Tein siihen ihan "kipon" mihin mahtuu kaksi tölkkiä niin että tölkit jää n. 1cm yläreunasta reunan yli(helpottaa tölkin ottamista). Kulho on tehty rosterista missä yksi sivu on avoin. Avoimeen sivuun on laitettu n. 12mm alumiinilevy ja kulhon ja levyn väliin jotkin 3M:n silikonit. Käytössä siis kulhon täytän vedellä ja laitan siihen kaksi tölkkiä pystyyn. Kylmälevy+vesi auttavat kylmyyden siirrossa tölkkiin.
Peltier elementti on siis alumiinilevyn ja jäähdytyssiilen välissä.
Tämä rakennelma ei sovi matkailuun tms. koska haukka noin 10 Ampeeria virtaa. Myöskin painoa on sen verran että ei raahailla mielellään. Tämä tulikin rakennettua ihan vain siksi, kun alkoi ottamaan kaaliin kotona grillatessa kun aurinko lämmitti kaljan :)
Termostaattia ei ainakaan vielä laitteessa ole, joten nyt se toimiikin lähemmäksi jäädyttäjänä kuin jäähdyttäjänä.
Jos joku tarvitsee n. 130-140w peltieriä niin multa löytyy yksi ylimääräinen käyttämätön. Voin tarkistaa tehon, jos jotain kiinnostaa.
-
- -
- Viestit: 408
- Liittynyt: 3.1.2004 22:24
http://www.beercooler.com/
Vakioteholla käyttäminen onkin viisasta, jos termostaatin laittaa, termostaatti kun lopettaa jäähdytyksen, kuumalta puolelta valuu lämpöä heti kylmälle ja hyötysuhde laskee. Lisäksi elementtiin tulee mekaanista rasitusta kun se jäähtyy/lämpenee --> lämpölaajenemisen/kutistumisen aiheuttama liike haperruttaa. Tietenkin termostaatin voi laittaa "alilämpösuojaksi" joka ei naksuta kokoajan päälle-pois vaan silloin harvoin kun jäähdytettävä menee liian kylmäksi.
Tehonsäätö pitää tehdä säätämällä jännitettä tai virtaa. PWM-säätö ei toimi, peltier ei siedä rippeliä jännitteessä, kokeiltu sekin. On mainittu elementtien spekseissä... Eli jos PWM:ää käyttää, pitää elementille menevä jännite suodattaa LC-suotimella jännitteeksi pulssijonosta.
Vakioteholla käyttäminen onkin viisasta, jos termostaatin laittaa, termostaatti kun lopettaa jäähdytyksen, kuumalta puolelta valuu lämpöä heti kylmälle ja hyötysuhde laskee. Lisäksi elementtiin tulee mekaanista rasitusta kun se jäähtyy/lämpenee --> lämpölaajenemisen/kutistumisen aiheuttama liike haperruttaa. Tietenkin termostaatin voi laittaa "alilämpösuojaksi" joka ei naksuta kokoajan päälle-pois vaan silloin harvoin kun jäähdytettävä menee liian kylmäksi.
Tehonsäätö pitää tehdä säätämällä jännitettä tai virtaa. PWM-säätö ei toimi, peltier ei siedä rippeliä jännitteessä, kokeiltu sekin. On mainittu elementtien spekseissä... Eli jos PWM:ää käyttää, pitää elementille menevä jännite suodattaa LC-suotimella jännitteeksi pulssijonosta.
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Rippeli on suodon jälkeinen säätötaajuuden tahdissa esiintyvä jännitteen vaihtelu.
Ja 0,2 Hz siksi että jos elementti ei kestä tiheää säätöä niin tuollainen toimisi sovelluksen tarvittavan tarkkuuden huomioon ottaen.
Laita elementin datalehteen linkki niin ihmetellään.
Joskus noita labrassa käyttänyt ja niissä pienissä käytettiin PMW:ää. Tosin saattoihan ne olla eliniältään sitten lyhyempiä.
Ja 0,2 Hz siksi että jos elementti ei kestä tiheää säätöä niin tuollainen toimisi sovelluksen tarvittavan tarkkuuden huomioon ottaen.
Laita elementin datalehteen linkki niin ihmetellään.
Joskus noita labrassa käyttänyt ja niissä pienissä käytettiin PMW:ää. Tosin saattoihan ne olla eliniältään sitten lyhyempiä.
Palaa sivulle “Yleinen - muut aiheet”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 17 vierailijaa