Nopeudensäätö sähkömoottoreille.

[MadMike]

Tarkoitus olis tehdä nopeuden säätö sähkömoottorille joka ottaa virtaa 500mA ja 24V. ja ei mielellään millään armottomalla säätövastuksella, vaan ihan elektronisesti. jos nyt joku elektroniikka harrastaja sattuu tätä lukemaan niin kiva oilis jos laittais ehdotuksia.

[Aum]

Vaikka joku tuollainen: http://www.discovercircuits.com/DJ-Circ ... lepwm2.htm. Riippuu sitten moottorista ,miten tasaisesti tuo tuollaisen pwm-säätimen kanssa toimii. Mihin käyttöön tuo tulee?

[lukkari]

Kaikkein helpoimmalla pääset lankapotentiometrilla
Viime viikolla suunnittelin koirahäkin flektiin portaatonta nopeudensäätöä. Flektin 120W tehokestoinen lankapotentiometri maksaa saman verran euroissa. Kolmiportainen kytkin ja sisätuulettimen etuvastus saivat kelvata.

[MadMike]

oon tekemässä ruohonleikkuriin kauko-ohjausta. tehoahan tuossa tulee vaan 12W että se potikkakaan ei välttämättä olis huono idea, mutta se vaan vie enemmän virtaa pienemmällä nopeudella.

[SS]

Onko se moottori akkukäyttöinen? Siinä tapauksessa sähköä kannattaa säästää ja PWM-säätö järkevin. Kai se joka tapauksessa on tasavirtamoottori?

[MadMike]

juu oikeastaan mulla tulee kaks moottoria molemmille takarenkaille ja kaks kappaletta 12V akkuja mutta tomimaan kuitenkin yhdellä säätimellä. tarkoitus olisi vielä tehdä kytkin millä saa vaihdettua moottorit joko rinnan tai sarjaan. rinnankytkennässä vauhti on nopeampi mutta sarjaankytkennässä tulee samalla tehneeksi tasauspyörästön.

[ramiv]

Käyppä kattomassa kirjastosta joku Elektorin 301..305-kytkentää kirja,
siellä on noita DC-nopeudensäätimien kytkentäkuvia kyllä.

Mutta minkä laskuopin mukaan DC-moottorin virta kasvaa jos nopeutta (jännitettä) tiputetaan?.

Muistaakseni se menee näin:
R=U/I eli 24V/0.5A=48ohm
I=U/R joten lasketaanpa pari esimerkkiä
24V virtahan on sen 500mA
20V/48ohm=0,42A
16V/48ohm=0,33A
12V/48ohm=0,25A

[MadMike]

Mutta minkä laskuopin mukaan DC-moottorin virta kasvaa jos nopeutta (jännitettä) tiputetaan?.

selitä mistä keksit tuommosta ihmetellä o.O

[Miksu.]

Koska oikosulku moottorin virta kasvaa jos jännitettä tiputetaan, niin varmaan toi ylempänä ajatteli saamaa tasasähkö moottorista

[ramiv]

Alkuperäinen kysyjä toteaa:
Posted: 7.8.2007 18:35
'oon tekemässä ruohonleikkuriin kauko-ohjausta. tehoahan tuossa tulee vaan 12W että se potikkakaan ei välttämättä olis huono idea, mutta se vaan vie enemmän virtaa pienemmällä nopeudella.'

[MadMike]

Alkuperäinen kysyjä toteaa:
Posted: 7.8.2007 18:35
'oon tekemässä ruohonleikkuriin kauko-ohjausta. tehoahan tuossa tulee vaan 12W että se potikkakaan ei välttämättä olis huono idea, mutta se vaan vie enemmän virtaa pienemmällä nopeudella.'

niin aivan eli tarkoitin että se "tyhjentää" niitä akkuja käytössä enemmän jos käytän potikkaa sen elektronisen ohjaimen sijasta. eli pienillä nopeuksilla virtaa kuluu myös potikan lämmittämiseen.

eli potikkaa käytettäessä virtaa kuluu enemmän kuin säädintä käytettäessä, eikä enemmän kuin suuremmalla nopeudella :D

[William]

Joo, kyllähän siinä hukkatehoa tulee. Ja varsinkin silloin kun potikan kytkee väärin, eli käyttöjännite "keskimmäiseen" nastaan ja moottori, sekä nolla reunoille. Tällöin moottorille menevää jännitettä pienennettäessä kokonaisvirta alkaa lähentynä virtalähteen maksimivirtaa aika nopeasti. :)

[H. Jormalainen]

Onkos tuossa 555-sovelluksessa se yhden piirin ongelma että sillä ei saa 0...100 % pulssisuhdetta vaan jotain 50...100 %?

Kaikki mitä tähän mennessä oon tavannu niin on vaatinu kaksi piiriä jotta täysi säätö onnistuu. Tai oskillaattori ekaksi piiriksi.

[lukkari]

vaan vie enemmän virtaa pienemmällä nopeudella

Eikös nopeudensäätimen tarkoituskin ole viedä (syödä) pois laitteelle syötettävää virtaa ja sitä kautta tehoa.

Tarkoitus olisi siis hukata tehoa johonkin, mutta tehoa hukkaava laite ei itsessään saisi sitä tehoa hukata. Mihin se teho sitten hukkuisi?

Fysiikan lakien mukaan hukattu teho muuttuu joka tapauksessa lämmöksi, olkoon siellä sitten tehoelektroniikkaa tai passiivinen vastus. Hieman kuten auton vauhdin vähentäminen pedaalia painamalla: (liike)energia muuttuu lämmöksi jarrulaitteissa.

[ramiv]

Ei se tehon hukkaaminen nopeuden säätämiseksi ole enää nykyaikaa.

Kyllä näiden PWM-yms. nopeudensäätölaitteiden idea on se että annetaan sinne laitteelle vaan sen verran tehoa kun tarvitaan, eikä loppua muuteta suinkaan lämmöksi kuten ennen esimerkiksi auton lämppärin puhaltimen nopeudensäädössä.

Eli annetaan esimerkiksi 1/10 pulssisuhteella 24V jännitettä ja taajuus jolla jolla ohjataan on esimerkiksi 30 000Hz. Sitten pulssisuhdetta voidaan muuttaa 1/10...10/10 välillä portaattomasti, jolloin moottorin näkemä jännite muuttuu.

Tossa vois olla yksi ratkaisu tähän sovellukseen:
http://www.kolumbus.fi/probyte/picpwm.htm

[lukkari]

Jos PWM -pohjaiset järjestelmät ovat nykyaikaa, miksi kuitenkin autoissa, joissa on huippuelektroniikkaa ja tietokoneohjattuja järjestelmiä on silti perinteinen etuvastuksella ja porrastetulla kytkimellä toteutettu sisäpuhaltimen nopeudensäätö?

Sisätilan puhallin kuluttaa täydellä tehollaankin pitkälti toistasataa wattia tehoa, saavutettaisiinko PWM -pohjaisella järjestelmällä siis merkittävä tehonsäästö?

[Kehno]

Tuo vanha tapa on helppo ja halpa tapa toteuttaa nopeudensäätö. PWM säästöllä saavutetaan kyllä tehonsäästöä, mutta näkyykö se edes pa-kulutuksessa on eri asia. Moottoreita ohjaillaan enempi käsittääkseni erilaisissa puolisilta- ja kokosilta-kytkennöillä ja nämä tuppaavat olemaan suht kalliita verrattuna tollaiseen tehovastukseen ja vaativat jotain tietämystäkin.

[lukkari]

Sähkölasku on kuitenkin yhtä suuri, jos tuuletinta, jonka tehonkulutus esim. puoliteholla on 30W, ohjataan säätövastuksella tai PWM - kytkennällä.

[toniha]

^ kyllä pwm:llä hukkuu vähemmän osakuormalla kuin säätövastuksella eli sähkölaskussa on eroa. Mylly haukkaa sen 30W molemmissa tapauksissa, mutta säätövastukseen menee aina sen yli oleva jännite potenssiin 2 jaettuna resistanssilla.

Automaatti-ilmastoinneissahan ohjataan puhallinta erilaisilla pääteasteilla, tosin juurikin portaattomuuden ja helpon säädön takia. Osassa jopa takaisinkytkennällä.

[lukkari]

Onkohan minulla fysiikan opinnot menneet ihan hukkaan, kun en tajua: jos kummankin flektin tehonkulutus 30W, miten ihmeessä se PWM -ohjattu ottaa virtalähteestä vähemmän tehoa kuin jollakin muulla tavalla ohjattu? Jostakin se 30W teho on otettava, olkoon osakuormalla ohjaustapa mikä tahansa.

Kirchoffin lait

[Kehno]

Kyllä se sen 30W ottaakin, jos se on se teho mitä halutaan puhaltimelle. Säätövastuksella vaan palaa sitten vielä lisää tehoa, kun taas PWM-ohjauksella ei kulu tehoa kuin ohjauslogiikkaan. Ero on huomattava varsinkin suuremmilla tehoilla.

Elikkäs puhaltimessa kuluu 30W tehoa, mutta ne ohjauslogiikat kuluttavat tavasta riippuen vielä lisää. Sun teholähteestä lähtee aina 30W + x wattia tehoa.

[MikaL]

Otsikkoon liittyen miten onnistuisi rakentaa vanhasta isosta rälläkästä myllytyskone? Rälläkässä on nopeus 6000rpm luokkaa ja myllytyskoneessa pitäisi olla noin 3000rpm.

[H. Jormalainen]

Ongelmaksi taitaa muodostua se että toimii verkkojännitteellä...

[HelaKammo]

lukkari: Tässä on nyt jokin ajatusvirhe, eli teho muodostuu sen suhteen, mikä on jännite, ja jos sitä lasketaan esim. ylläolevalla pulssituksella, niin jännitteen tehollisarvo, eli aikaintegraali ratkaisee. Moottori ei ole mikään ideaali kuorma, vaan se vaihtelee tilanteen mukaan, se ei AINA ota 30 W tehoa, vaikka siinä niin lukisi, se voi ottaa vaikkapa 60-5 W tilanteen mukaan. Käynnistyspiikki voi olla vaikka 100 W. Monet pienetkään flektit eivät edes lähde pyörimään ilman tuuppausta jos edessä on etuvastus, vaan tarvitsevat enemmän käynnistyksessä. Moottori ottaa tietyssä suunnitellussa tilanteessa maksimikuormalla sen 30W ja kestää sen jatkuvasti, jos ylikuormitetaan liikaa alkaa virta kasvaa ja lämpökuorma lopulta voi polttaa moottorin. Nimellisjännitettä voi sitten pienentää, ja tällä säätää moottorin tehoa, kierroslukua ja momenttia.

[[mortti]]

mikaa: vaikka 110V jenkkimuuntajalla voi kokeilla... Tosin ei riitä rälläkässä vääntö noin pienillä kierroksilla. ja yleensä 3000 on liikaa, riippuen tietenki mitä sillä myllytät

[SS]

Jos PWM -pohjaiset järjestelmät ovat nykyaikaa, miksi kuitenkin autoissa, joissa on huippuelektroniikkaa ja tietokoneohjattuja järjestelmiä on silti perinteinen etuvastuksella ja porrastetulla kytkimellä toteutettu sisäpuhaltimen nopeudensäätö?

Siksi, kun autotehtaalla tehdään kaikki mahdollisimman halvalla ja yksinkertaisesti, eli säästösyistä. Automaatti-ilmastoinnin kanssa homma tehdään sitten nykyaikaisesti.

Lisäksi autossa ei sähkön kanssa ole niin ongelmaa kun akkuja ladataan jatkuvasti ajossa.

Otsikkoon liittyen miten onnistuisi rakentaa vanhasta isosta rälläkästä myllytyskone? Rälläkässä on nopeus 6000rpm luokkaa ja myllytyskoneessa pitäisi olla noin 3000rpm.

Osta sellainen pistorasiaan tökättävä nopeudensäädin joka kestää rälläkän tehon. Eri asia on, mitä se rälläkkä tykkää hitaammasta käyntinopeudesta, jäähdytys ei ainakaan täydellä teholla jos on tarviskaan.

Onkohan minulla fysiikan opinnot menneet ihan hukkaan, kun en tajua: jos kummankin flektin tehonkulutus 30W, miten ihmeessä se PWM -ohjattu ottaa virtalähteestä vähemmän tehoa kuin jollakin muulla tavalla ohjattu? Jostakin se 30W teho on otettava, olkoon osakuormalla ohjaustapa mikä tahansa.

Niin siis perinteisessä säätövastuksella (tai millä tahansa vastuksella) nopeutta pudotettaessa pudotetaan virtaa kasvattamalla resistanssia. Toisin sanoen lisätään resistanssia moottorin jatkoksi. Mutta sama virta senkin resistanssin läpi menee kuin moottorin, eli vastukseen häviää tehoa. PWM-säädin taas pätkii moottorille menevää virtaa eikä tehoa hävittävää vastusta ole. Ainoastaan transistori, fetti tai muu vastaava puolijohdekomponentti aiheuttaa pienen häviön.

[MadMike]

mukavastihan tämä aihe herättää keskustelua. mutta jos jollain olis nyt projektiin liittyen toimiva kytkentä tiedossa koskien tuota PWM-säädintä niin kehiin vaan, mieluusti myös edullisista komponenteista. tehonkesto tulee olla se 24V/500mA

haluan kuitenkin säästää noita akkuja, ja siksi en tee sitä pelkällä potikalla.

[Aum]

[H. Jormalainen]

Pisteen ku poistaa tuon linkin lopusta ni löytyy :)

[kapperi]

Mitenkäs olis tuommoinen triac kytkentä kuten esim valonhimmentimissä? Niistähän saa rakennettua myös tasavirtaa syövää. Googlella haku esim "triac motor speed controller"

[Aum]

[MadMike]

tänään kyllä testailin noita moottoreita noilla akuilla niin tulin siihen tulokseen että sarjaa kytkettynä ne saavat pyöriä täyttä nopeutta ruohoa leikatessa joten silloin ei ole hirveästi merkitystä onko säätö toteutettu potikalla vai pwm-säätimellä. eli jos sellainen 12W ja 48ohm säätövastus olis hivenen halvempi kuin pwm-säädin niin sellasen siihen voisi laittaa. lisäksi säästyisi piirilevyn rakentamiselta. :)

ja lisäksi laskin että 14,5 tunnin kaasu pohjassa ajelun jälkeen akkujen jännite on laskenut 21 volttiin.

nyt jos jollain on tiedossa halpaa potikkaa joka kestää yli tuon 12W 24V 500mA niin ilmoittakaa. (meillä on monesti pitkä nurmikko että voi olla että tuo 500mA ei jää maksimi virraksi) :D

[H. Jormalainen]

Laita releellä "täyskaasuasento"?

[MadMike]

tarkoitus olis kuitenki saada vehje sutaamatta liikkeelle :D painoa kuitenkin tulee jonkin verran.

[DROPS]

Miten olet ajatellut toteuttaa kauko-ohjauksen? Kulkeeko leikkuri "narun" nokassa vai radiollako meinaat ohjata?

[MadMike]

juu ihan vaan joku perus radio-ohjattavien ratti- tai tikkuradio

[HVM]

Luin topikin läpi, mutta tarina on peruskoulun lyhyen tekstiilityön oppimäärän suorittaneelle puupäälle niin korkealantoista, että en tullut hullua hurskaammaksi. :)

Jotta voiskos joku woimalaitosteknikoista valaista millaisilla potentiometreillä ryhdyn säätämään portterin valaistuksen kirkkautta ja takatilan imurin kierrosnopeutta?

Rehtiä kansanmiestä eivät haittaa hukattu lämmöksi muuttunut energia tai pikku savukaan, pääasia että homma rokittaa. Rego on toteuttanut säädöt potentiometreillä, että jatkanko samalla linjalla? Vinkkejä potikoiden kooksi? Entiset potikat ovat entiset, ja merkintöjä ei ole kuin toisessa. Imurin moottorin säätövastus on kokoa 10Kohm.

Toinen, merkkaamaton, tulisi ohjaamaan tässä vaiheessa kuutta 21W lamppua, jatkossa ledejä.

Tak.

[H. Jormalainen]

Se vastus pitää mitoittaa kuorman mukaan.

Sama ei toimi ledeillä ja raskaammalla kuormalla.

Tarvii tietää jännite ja laitteen virta tai teho, niin sitten lasketaan...

E: Voipi olla kaallitakin tuon kuorman kestävät potikat. Ei olisi yhtään intressiä kolvata fiksumpaa kytkentää?

[HVM]

No se on tiedossa, että Rego on laittanut moottorin nopeutta säätämään 10KO potikan. Siihen se tieto sitten jääkin. Tinaamani korvauspotikka ei toimi kuin piirun ennen täyskaasua, ja tietysti täysillä kun vastusta ei enää ole.

Jos lasketaan nyt tässä vaiheessa vaikka potikkaa niille kuudelle 21W lampulle, skitsoillaan ledien kanssa sitten kun asia on ajankohtainen. :)

Äh...niin, on intresejä kolvata, ellei missään ole sopivaa kaupallista valmista himmennintä.

[HVM]

No entäs tämmönen? Tuota vois ohjata kaukosäätimellä portterin porealtaasta käsin?

[H. Jormalainen]

No toi ottaa verkkovirtaa sisään...

Oletan että auton sähköistä olis tarkoitus ottaa sähkö?

[HVM]

Juu, autosta autosta. Tämän takia tässä just kysellään... =D

[H. Jormalainen]

Tossa olis yks niitä fiksumpia:


Osat jotain vitosen.

Yhden diodin toi tarvii lisää jos moottoria ohjataan ja suodatus piirin käytöjännitteelle olis hyvä olla. Niistä lisää yks euro.

[HVM]

Justjuu.... :/

Ottaako joku urakan? Ei onnistu ihan keittäjäpohjalta. No miksei onnistu, mutta ens talavi luiskahtaakin sitten kansalaisopiston erotiikkapiirissä. Ois tässä tähellisempääkin tekemistä. :/

[H. Jormalainen]

Riittää että saat kolvattua kasaan niin toimii.

Jotkut liimaavat komponentit selälleen pahviin ja juottaa johdot hyppylankoina.

[HVM]

No oiskos kellään Riimujiddish-Suomi sanakirjaa? Ei juur aukene nuo käkkyrät ja koodit. :/

[H. Jormalainen]

Näytät kuvan sille tyypille joka myy elektroniikan komponentteja niin se antaa sulle oikeat osat. Moottorin paikalle sun tapauksessa tulee lamppuja.

Muutama osa on sellasia mitkä pitää laittaa oikein päin. Se sitten kerrotaan täällä...

Eniten päänvaivaa aiheuttaa se jos haluat tosta nätin näköisen. Toiminnan kannalta ei ole väliä millanen risukasa siitä syntyy.

Toi transistori (IRFZ46N) olis hyvä kiinnittää jäähdytyslevyyn. Se on luonnossa ton näköinen.

E: Eipä taida sun valoilla tarvita jäähdytystä. Oikein jäähdytettynä tuo kytkentä pystyy ohjaamaan melkein 700 W kuormaa. Säätöalue on luokkaa 5%...95%, mutta simuloinneissa oon päässy vastaavalla kytkennällä johonkin 1%...99%.

[SS]

Toi transistori (IRFZ46N)

Nusnus, se on fetti (FET).

Ja ihan tarkkaahan tuon tyyppi ei sitten ole, kunhan on jotain tuonnepäin, osaavat kyllä antaa elektroniikkaliikkeessä oikeanlaisen. Vastaavia vehkeitä saattaa löytyä ihan rakennussarjana tai valmiinakin jos tinailu ei huvita.

E: Tai no transistori se fettikin tavallaan on.

[William]

No se on tiedossa, että Rego on laittanut moottorin nopeutta säätämään 10KO potikan. Siihen se tieto sitten jääkin. Tinaamani korvauspotikka ei toimi kuin piirun ennen täyskaasua, ja tietysti täysillä kun vastusta ei enää ole.

Laitoitko samanlaisen potikan tilalle? Oliko se lineaarinen vai logaritminen potikka?

suodatus piirin käytöjännitteelle olis hyvä olla.

Tuossa taitaa pärjätä ihan vaan perus LC-alipäästösuotimella?

E: Tai no transistori se fettikin tavallaan on.

Niinhän se taitaa olla. :) http://en.wikipedia.org/wiki/Field_effect_transistor

[H. Jormalainen]

Tuossa taitaa pärjätä ihan vaan perus LC-alipäästösuotimella?

Ajattelin lähinnä vaikkapa tuolta tommonen 7805. Se haluaa kaksi pientä kondensaattoria ihan viereen, mutta eurolla pitäisi yhteensä pärjätä.

[William]

Totta. Stabiilisuuden parantamiseksi timerin syöttöön kannattaa laittaa regulattori ja konkat sen molemmin puolin. Mutta ajattelin lähinnä että aiheuttaako tuo PWM-kytkentä häiriöitä syöttöjännitteeseen?

[H. Jormalainen]

Ei pitäisi juurikaan jos kuormalle on oma jännitteensyöttönsä.

En ole yhtään tutkinut muuten että mikä tuon kytkentätaajuus on. Johonkin 100 Hz olisi hyvä tähdätä... Kilohertsi on jo liikaa.

[lukkari]

Moottorin nopeutta on laitettu säätämään 10kohm potikka? Ei sattunut silmään, että ohjaako se jotain säätöpurkkia, sillä tuon kokoisella säätövastuksella ei suoraan ohjata mitään tasavirtamoottoria.
Itselläni on tuollainen ebaysta löytynyt PWM -purkki, jota voi ohjata mainitun kokoisella potentiometrilla. Tuollaisen purkin maksimi ohjausvirta on 50A.
Tuollaisen säätimen saa halvan dollarin aikana melko edukkaasti.

[arveccío]

Tuo ledien säätö on ainakin mun käsityksen mukaan vähän hankalaa. Eikös ne toimi niin että kun kynnysvirta ylittyy niin ne syttyy ja on niin kirkkaita kuin voi olla ja kun vastaava virta alitetaan niin ne sammuu. eli himmennysmahdollisuutta ei ole. ellei sitten hoida hommaa jollain logiikkapiirillä tyyliin 4 ledin ryhmissä että kun virtaa syötetään 4 ledin lohkoon x mA niin yksi ledi palaa, 2x mA niin 2 lediä jne.

[lukkari]

Sama koskee esim. lämmityslaitteen moottorin pyörintänopeuden säätöä: miksi sinne ei voi laittaa riittävän tehokasta potentiometria tai PWM -purkkia jo tehtaalla? No, potentiometrissa syntyy lämpöä ja sellainen säätövastus on arvokas, eikä PWM -purkkikaan ihan edullinen ole.
Järkevin onkin toteuttaa säätö esivastuksella, joka on viileässä paikassa moottorin kupeessa. Halpaa ja helppoa.
Samaa voisi käyttää ledien ohjauksessa: halvalla kiertokytkimellä ohjataan ledijonoa siten että esim. ensimmäisessä portaassa syttyvät ledit 1-3-5-7-9 ja toisessa lisäksi 2-4-6-8-10.

[okkraj]

Tuo ledien säätö on ainakin mun käsityksen mukaan vähän hankalaa. Eikös ne toimi niin että kun kynnysvirta ylittyy niin ne syttyy ja on niin kirkkaita kuin voi olla ja kun vastaava virta alitetaan niin ne sammuu. eli himmennysmahdollisuutta ei ole. ellei sitten hoida hommaa jollain logiikkapiirillä tyyliin 4 ledin ryhmissä että kun virtaa syötetään 4 ledin lohkoon x mA niin yksi ledi palaa, 2x mA niin 2 lediä jne.

Ledi syttyy kun jännite ylittää ledin kynnysjännitteen. Ilman vastusta ei tosin voida hallita ledin läpi kulkevaa virtaa, jolla säädetään ledin kirkkautta. Eri ledeillä on eri kynnysjännitteet ja nämä pitää olla tiedossa kun aletaan soveltamaan.

Useille perusledeille kaiketi suositellaan 20mA ns. maksimivirtana, jolloin ledi on kirkkaimmillaan. Ledejä voidaan myös yliohjata esim. 40mA, jolloin kirkkaus kasvaa ja elinikä lyhenee... Se on sitten ledistä kiinni kuinka lineaarinen tämä kirkkauden muutos on.

Sitten esimerkki: Erkillä on punainen led, jonka kynnysjännite on 2V ja lisäksi kaksi sormiparistoa 1,5V/kpl. Erkki kytkee paristot sarjaan ja hänen on keksinyt 3V:n jännitelähteen. Led vie tuosta 3V:stä 2V, joten jäljelle jää 1V, jonka avulla voidaan säätää virtaa.

I=U/R ja kun halutaan säätää lediä maksimista minimiin niin halutaan virran vaihtelu välillä 0...20mA. R=U/I=1V/0,02A=50ohmia. Vastaavasti kun halutaan 0-virta niin R pitää olla ääretön, jotta 1V/R lähetyy nollaa. Eli potikaksi meille mikä tahansa pilipali potikka kunhan se on vain riittävän suuri, jonka saa käännettyä myös pois päältä (eli virtapiiri auki) ja sen kanssa sarjaan juotamme 50ohmin vastuksen. Nyt voimme säätää lediä seuraavasti: potikka auki = ledi sammuksissa, potikan ohmit täysissä = ledi himmeimillään, potikka oikosulussa = ledi kirkkaimmillaan.

[HVM]

Kiitokset okkraj:lle loistavasti ja puupäähän uppoavasti selitetystä Ledin laista. :)

Tunne on ihmeellinen; koen pitkästä aikaa ymmärtäväni jotain monimutkaisempaa, ja mikä vielä ihmeellisempää, luulen pystyväni totetuttamaan noiden teesien pohjalta jotain. Tunne onneksi hälvenee totutun nopeasti kun saan käteeni komponentteja ja juottimen. :)

Kiinnostaakos lukkaria vääntää bisnestä noilla ulkomaan säätövipstaakeilla? Täällä nostaa kättään poka n:o 1.

[lukkari]

Ei noista pisnestä saa tekemälläkään, mutta voin toki jeesata.

[LM]

Olisiko Lukkarilla laittaa linkkiä tuollaiseen 50A kestävään pwm-purkkiin..?

[lukkari]

Se toimittaja, jolta omani ostin, ei näytä tarjoavan. Olisiko noista.

[HVM]

Kertokaapas hurmurit mistä johtuu että tämä taikakone ottaa sisäänsä mielellään 12V, mutta antaa ulos vain tavaraa väliltä 0V-6V?

Missä HVM nyt munasi? Ei tuota oikein väärinkään voi kytkeä, vai?

Ropeli rallattaa nyt siis ainoastaan puolella höyryllä vaikka volume on tapissa. Yleismittari näyttää ulostuloreiän jännitteeksi 6V, joten puolinopeus on helpohkosti perusteltavissa.

[lukkari]

Paljonkos sen moottorin ottoteho on ts. montako ampeeria se imee ilman säädintä? Purkki voi ns. notkahtaa, jos kuorma on liian iso, tuonhan maks. jatkuva virta taisi olla 3A. Toisekseen, PWM -purkista ulostuleva jännite voi olla sellaista muotoa, jota yleismittari ei ymmärrä eli jännite voi olla jotain muuta kuin 6V.

Tänään asentelin omaan autotuuletukseen samankaltaista purkkia, jonka olin jo keväällä hankkinut. Testasin eilen laboratorio-olosuhteissa, että kaikki toimi. kun asensin systeemit paikalleen kunnon liitoksin ja nippusitein, ei systeemi inahdakaan. Ei niin mitään tule ulos. Kokeilin sitten toisella potentiommetrilla ja taas toimi, vaikka se viallisenkin systeemin potikka oli mittausten mukaan ehjä. Piru näistä tietää.

[HVM]

Mittasin sen 0-6V ilman mitään kuormitusta/ laitetta kytkettynä. Moottori pyörii kylä ihan riittävästi, mutta ei niin lujaa kuin suoraan kytkettynä. Säätökin pelaa hyvin.

Niin, ota näistä tolkku.

[H. Jormalainen]

Jos jännitteen tehollinen arvo on puolet niin kuorman teho on neljäsosa. Mitattaessa olisi hhyvä olla edes pieni kuorma. Muuten mittarin sisäinen impedanssi saattaa nostaa mittaustulosta.

Tuota ei perinteisillä yleismittareilla saa luotettavasti mitattua. Sieltä tulee ulos pulssimuotoista sähköä joka pitäisi oskilloskoopilla tutkia että siihen voi luottaa.

Koita jollain pienellä lampulla ton mokkulan toimintaa. Saattaa vaikuttaa asiaan.

[HVM]

Siis lamppu lisäkuormaksi säätimelle, vai? Pakko kysellä tämmösiä kun on ammatiltaan ja taidoiltaan se jo aiemmin mainittu savottakeittäjä, ja järki luistaa luokkaa vm-72 BMW:n manuaalinen kattoluukku. :|

Vai mitä se "vaikuttaa asiaan" nyt meinaa? Jotta lamppu palaakin 12V edestä, vaikka mittari horii katastrofaalista alijännitettä?

[H. Jormalainen]

Siis lamppu lisäkuormaksi säätimelle, vai?

Juh, mutta laita joku pienehkö lamppu. Joku parkkivalo tms. 10...21 W vaikka. Että säätimellä on kuormaa, mutta niin pieni että sen pitäisi jaksaa se erittäin hyvin.

Vaikuttaa mittaustulokseen vääristävästi jos säädintä ei kuormiteta yhtään.

Saisitko tuosta lähikuvaa missä näkyy komponenttien mallit? Olisi ihan mielenkiintoista katsoa miten tuo on toteutettu...

Jos sun mittaris osaa näyttää tehollisarvon oikein niin sitten lukema pitäisi olla 10...95 % säätimen tulojännitteestä.

[HVM]

Asia selvä, ja kiitos kun jaksat vastailla myös tyhmiin kysymyksiin. :)

Nappasin muutaman kuvan, mutta saaneeko näistä mitään tolkkua:

http://i221.photobucket.com/albums/dd20 ... G_3063.jpg

http://i221.photobucket.com/albums/dd20 ... G_3062.jpg

http://i221.photobucket.com/albums/dd20 ... G_3060.jpg

http://i221.photobucket.com/albums/dd20 ... G_3059.jpg

http://i221.photobucket.com/albums/dd20 ... G_3065.jpg

http://i221.photobucket.com/albums/dd20 ... G_3066.jpg

Piiristä on hiottu merkinnät pois, yllättävää sinällään.

[H. Jormalainen]

Toi päätetransistori jossa lukee IRFZ540N on se joka kuorman virtaa ohjaa.

Se kestää 12 V syötöllä noin 400 W jos se jäähdytetään hyvin.

Kas kun ovat viittineetkään hioa tekstit pois...

Jos tuo alkaa toimimaan niin siihen saa tarvittaessa lisää "potkua" vaihtamalla tuon päätetransistorin ja/tai parantamalla sen jäähdytystä.

E: Onkos porukalla hyviä arvauksia mitä piirilevyn teko jollain prototyyppipajalla vois maksaa? Tommonen eurolevy ilman reikiä ja tekstejä ei luulis hirveitä maksavan, mutta se kumminkin voi olla yhden ja tuhannen euron välissä mun mielestä kun en paremmin tiedä...

[HVM]

Näitähän on, H, minulla nyt useampiakin, että jos kiinnostaa perehtyä vehkeeseen tarkemmin niin lainaan kyllä yhtä mielelläni.

Näillä vehkeillä ja kuvaustaidoilla ei tämän kummempi visuaalinen dokumentointi onnistu, mutta tuohon piirilevyyn on kyllä painettu joka reiän kohdalle mikä komponentti niihin kuuluu. Mikropiiri(?) on ainoa mysteeri.

CSI saa kyllä senkin selville? :)

[H. Jormalainen]

Ei tarvi... Se on 556-ajastinpiiri :)

Tein tässä simuloinnin ja piirilevymallin tollaselle aavistuksen paremmalle kytkennälle. Säätö on luokkaa 1...99,99 %, mutta vaatii pari diodia jotka saattaa joutua tilaamaan. Tavisdiodeillakin toimii, mutta säätöalue jää pienemmäksi. Tai sitten koitan etsiä Bebekin valikoimasta vastaavaa.

Kuvaa en nyt tältä koneelta saa näytille kun ei oo mitään kuvankäsittelyohjelmaa. Kytkennässä on potentiometri, kaks kondensaattoria, kaks schottky-diodia, 555-ajastinpiiri, yks vastus ja yks päätetransistori.

Noi sun kuvat oli just sopivia. Näkee siitä sen mitä kuvasta ny voi nähdäkään. Päätetransistori ja mikropiirin koko oli ne mitkä eniten kiinnosti.

[HVM]

Asia selvä, aika guru taidat olla... :)

Levyn takapuolellakin on pari jotain hiiren pimpin kokoista vastusta tms, mutta tällä tiedolla ei liene sen kummempaa merkitystä.

[HVM]

Tämä värkki taitaakin olla sotilaskäyttöön kehitetty radiohäirintälaite? Sotkee erittäin etevästi radion, toosasta ei kuulu puhallin päällä kuin pelkkää tunnistamatonta vinkunaa. Vinkumisen taajuuttakin saa jopa säädettyä. =D

Mistäs tämä nyt vuotaa tämä homma? Käärinkö regulaattorin vatserin suklaalevyn kääreeseen? Ideoita?

[H. Jormalainen]

Jos tollasella ohjataan moottoria niin mahdollisimman lähelle moottoria (sen käämiä) pitää laittaa diodi. Katodi plusnapaan ja anodi miinusnapaan.

Yleensä halpa diodi mitä vaan sattuu saamaan käy. Ei ledi kumminkaan :)

Jos haet jostain elektroniikkaliikkeestaä niin sano mihin käyttöön tulee niin ne osaa antaa sopivan.

[HVM]

Kiitoksia H, näin toimitaan. Iski päälle kauhia kidekonekuume, joten tilaanpa sen diodin samalla kun tilaan kidekoneen rakennussarjankin. Alkaa olla aika huolestuttavalla asteella tämä taantuminen. Oiskohan tilata Jokapoikakin?

[lukkari]

Teretulemast radioamatööritekniika ihmeelliskommervenkkise maalima,
toivottaa OH7JLU

[H. Jormalainen]

Tollanen kytkentä:


Ja sille tollanen piirilevy olis tarjolla:


Tohon tulee ulkoinen 100 k potentiometri joka ei näy kuvissa. Laittaa vaikka johtojen päähän niin saa haluamaansa paikkaan. Säätötaajuus jossain 150...200 Hz, kun en enää muista. Säätöalue hyvin lähellä lineaarista.

Piirilevy näyttää tässä ihan muulta mitä se oikeesti on koska kuvaa on skaalattu tulostustarkkuudesta epätarkempaan.

Halukkaat saavat oikeat kuvat jos haluaa.

[lukkari]

Käärinkö regulaattorin vatserin suklaalevyn kääreeseen?

Olet oikeilla jäljillä. Regu kannattaa koteloida metallirasiaan, piirilevyllähän on jalat valmiina, mihin voi ruuvata kiinni. Pitäisi häiriöitten vähentyä melkoisesti. Purkin voi myös siirtää etäämmäksi radiovehkeistä (jonkun häiriöltä suojaavan raudan taakse tms.) pidentämällä potikan piuhoja.

Tuossa ylläolevassa kytkennässä potentiometrin mitoitus ei lie kriittinen, mutta varmaan kannattaisi olla kytkimellä varustettu. Oletan, että tuollaisessakin purkissa kulkee pieni lepovirta, omassa purkissa kuluu lepoasennossa noin yhden watin verran tehoa.

[HVM]

Jahajaha. Kerropas, amatööri-lukkari, jotta mitäs aaltoja se kidekone vastaanottaa?

Ja että kestetään aiheessa, niin taidan kuitenkin kokeilla ensin sillä diodidilla, pääsen helpommalla. Jos ei puolijohteen asentaminen auta, niin sitten ryhdytään suunnittelemaan kotelointia. Eikös siinä muuten kärsi jäähdytys aikalailla, vai pitääkö sen säätimen yleensäkään jäähtyä? Joku transistori tms. näytti ainakin olevan jäähtyvää mallia, tai minä tiedä.

[lukkari]

Niitä AM-taajuuksia, joille se on viritetty. Tekniikkaa.
Tuollaiset purkit on suunniteltu tietylle nimelliskuormalle (esim. 3A), jolle ei paljoa jäähdytystä tarvita. Kovin kummoista siiliä ei lisäksi tarvita, jotta hetkellisen kuorman kesto paranee. Laitteen koteloa voi käyttää jäähdytykseen kiinnittämällä tehokomponentti suoraan koteloon. Ongelmana vain on se, että pääteaste pitäisi erottaa jäähdytyslevystä.

[HVM]

Pääteaste? Onkos se semmonen tehotransistorin(?) näkonen kolomijalakanen palikka? Siis sitä sen jäähdytyslevyäkö ei kärsi saattaa yksiin kotelon rungon kanssa, vaiko?

T: Nimim. Sähkö tulee pistorasiasta

[H. Jormalainen]

Tuo mun kytkentä tarvitsee erikseen virtakytkimen juurikin siksi että se vie tehoa jonkin verran koko ajan.

Tarkennus että säätötaajuus on noin 142 Hz. Se ryömii aavistuksen säädön mukaan, mutta maksimi on 150 Hz paikkeilla.

Täydellä ohjauksella piiri vie aika tasan kolme wattia ja minimiohjauksella noin neljänneswatin.

Tuossa toinen kytkentäkaavio jos se olis kivampi kattella:


IC=4 ja IC=8 voitte unohtaa, ne on simuloinnin "esiasetuksia" että piiri lähtee toimimaan.

R3 ja R2 muodostavat tavallisen kolminapaisen potentiometrin jolla piitiä ohjataan. Kuvassa on täysi ohjaus päällä.

Kertokaa jos kuvat toimii huonosti niin muutetaan linkeiksi.

Pääteaste? Onkos se semmonen tehotransistorin(?) näkonen kolomijalakanen palikka? Siis sitä sen jäähdytyslevyäkö ei kärsi saattaa yksiin kotelon rungon kanssa, vaiko?

T: Nimim. Sähkö tulee pistorasiasta

Sehän se. Eikä sitä sovi saatta kosketukseen ihan minkä tahansa piirin osan kanssa. Yksi transistorin jaloista on kontaktissa siihen kiinnitusreijän peltilevyyn, mutta nyt en muista mikä. Joissain kytkennöissä siitä ei oo haittaa.

T: Nimim. Sähkö on sinistä ja sattuu

[lukkari]

Sinne tehotransistorin alle voi kokeilla virittää alumiinippelistä palasen lisäjäähyksi, mutta se pitäisi edelleen olla erillään rungosta. Lähimmästä tietokoneesta voi anastaa siilin ja rikitellä "kivi" siihen kiinni. Periaatteessa kiillelevy ja piitahnaa väliin ja jollakin pannalla kiristää kiinni.
Amatöörikurssin tärkein oppi: Sähkölaitteet toimivat sinisellä savulla: jos se pääsee karkuun, laite lakkaa toimimasta.

[HVM]

On aika korkealentoista tämä tarina, mutta mielenkiinnosta on pakko roikkua mukana ja pommittaa guruja tyhmillä kysymyksillä. Kai sitä voi olla jostain aiheesta kiinnostunut siitäkin huolimatta ettei ymmärrä siitä mitään? Kyselemällä viisaammiltaan kuuluu sitä paitsi oppivan, näin sanoi jo ammoin ala-asteen opettaja. :)

Ostin H:n ohjeita noudattaen 3A kestävän diodin, aloitellaan nyt asentamalla se mahdollisimman lähelle moottoria ja + napaan. Näinhän se oli?

Ja nyt se kysymys, suosittelen neroja käymään istualleen:

Diodi on puolijohde, näinkö?

Käsitääkseni tämä puolijohteen puolijohtavuus on materiaalin (pii?) ominaisuus, se ei päästä sähköä kuin toiseen suuntaan, ja tätä ominaisuutta sitten hyödynnetään näissä elektroniikkahommeleissa. Näinkö?

Diodin toisessa päässä on merkkiviiva, eikö? Kumpaan suuntaan diodi päästää liikennettä läpi? Viivatomasta päästä viivalliseen päähän-, vaiko viivallisesta päästä viivattomaan päähän päin? Veikkaan viivattomasta viivattomaan päin, että nyt teillä on vielä mahdollisuus pelastaa 1kpl diodi-ressukka ja kertoa minulle miten asia todella on.

[William]

Diodi on puolijohde, näinkö?

Kyllä.

Käsitääkseni tämä puolijohteen puolijohtavuus on materiaalin (pii?) ominaisuus, se ei päästä sähköä kuin toiseen suuntaan, ja tätä ominaisuutta sitten hyödynnetään näissä elektroniikkahommeleissa.

Periaate toimii juuri noin. Wikissä on kohtuullisen hyvä selostus asiasta.

Kumpaan suuntaan diodi päästää liikennettä läpi?

Viivattomasta viivalliseen suuntaan (anodista katodiin), jos kyseessä on vanhanliiton, läpijuotettava komponentti. Pintaliitoskomponenttien merkinnät voivat olla vähän mitä sattuu.

[H. Jormalainen]

Ostin H:n ohjeita noudattaen 3A kestävän diodin

Vähän ehkä turhan järeä diodi tuohon käyttöön. Tarkoitus on että se päästää moottorin induktanssin aiheuttaman virran kiertämään moottorin käämissä kun transistori katkaiseen. Silloin mahd. pieni kynnysjännite on hyvä ja tehodiodeissa on suurehko kynnysjännite. Vaan ei siinä mitään, hyvin tuokin luultavimmin toimii.

Katodi moottorin plusnapaan ja anodi moottorin miinusnapaan. Joku kuka muistaa kumpi oli viivalla merkitty, kertokoon lisää :D

E: Tossahan ^ se tais tulla...

[HVM]

Kiitoksia. :)

Siis sitä diodia ei laitetakaan plus-karvaan "virtauksen suuntaisesti", vaan moottorin napojen väliin. Käsitinkö oikein? =D (Voi hyvä ihme....)

Ostin suuren diodin ihan kaiken varalta. Olen luulotautinen, ja siten luulin pienen diodin "palavan" liian suurella kuormalla. Noh, kokeillaan josko tuo toimisi, ja ostellaan sitten tarvittaessa lisää diodeja. Hinnat eivät näy vievän perikatoon.

[H. Jormalainen]

Siis sitä diodia ei laitetakaan plus-karvaan "virtauksen suuntaisesti", vaan moottorin napojen väliin. Käsitinkö oikein? =D (Voi hyvä ihme....)

Moottorin napojen väliin niinkuin siinä ei ikinä luulisi kulkevan virtaa.

Mutta siinä oikeasti kulkeekin pieni virta joka kerran kun transistori katkaisee. Mitä mun esimerkkikytkennässä tapahtuu 140 kertaa sekunnissa... Jokainen saa aikaan yhden kuuluvan napsauksen audiojärjestelmässä ja kun niitä tulee tolla tahdilla niin seuraus on ininää.

[HVM]

Nyt palaa jo takuulla jollain hermo, mutta kerran vielä, pojat... :)

Diodin viivapää moottorin plus-napaan ja viivaton pää miinukseen. Jokos nyt karkaa ketunhäntä käämistä?

Jos joku lehmänhermoinen jaksaa vastata vielä tähän, niin lupaan etten kysy enää enempää tyhmiä kysymyksiä.ainakaan sataa enempää...

[William]

Diodin viivapää moottorin plus-napaan ja viivaton pää miinukseen. Jokos nyt karkaa ketunhäntä käämistä?

Kyllä ja pitäisi kadota. Jos diodi kytketään myötäsuuntaan, niin tuloksena on oikosulku. Vastasuuntan kytkettynä se syöttää kaikki kynnysjännitettä (diodin) suuremmat piikit takaisin moottorille (tai kelalle), eikä maadoitukseen ( =häiriöt virtapiirissä, kuten Jormalainen tuossa selosti).

[H. Jormalainen]

Osta toinen diodi sitten kun tää palaa ja laita se sitten toisinpäin :D

[HVM]

Osta toinen diodi sitten kun tää palaa ja laita se sitten toisinpäin :D

Ehkä paras idea ikinä! Huomaa kyllä että H on puhdasverinen tiedemies. :)

Tiede vaatii aina uhrauksia, ja ehkä nyt on niin, että on aika uhrata euron diodi (k*sivat raskaasti linssiin) tieteen alttarille. Raportoin tuloksista välittömästi kun koe on suoritettu.

Onko maailma valmis vastaanottamaan kolmeen suuntaan johtavan diodin? Täältä pesee.

[HVM]

Pienen motivaatiopulan ja saamattomuuden jälkeen ollaan taas sähkömoottoreiden ropaamisen polttopisteessä. Kokeilin äsken laitella sitä diodia, jolla luulimme vaimentavamme radion vinkunaa. Kytkentöjä kokeiltiin kaksinkin kappalein, eli moottorin napojen väliin ja toisena vaihtoehtona sitten plus-johtoon kytkeminen. Ei toinna mitään.

Tolviisii

Pelekkä plus-johtoon kytkeminen unehtu kuvata.

Tälleen se pelaa diodin kanssa:

UIIIIIIIIII!

Levynsoittossa häiriöitä ei ilmene.

NAPS

Jokos vaihellaan komponentti kondensaattoriksi, vai mitäkä tässä nyt oikein tehään? Kytkin persiilleen, ja nyt sitten neuvotte mitä tehä ja mie korjoon tilanteen?

[HVM]

No menikö se nyt tää diodiasennus pieleen, vai eikö se vaan tepsi vaivaan? Kommentteja?

[H. Jormalainen]

Jos toi diodi on oikeinpäin niin sit se on oikein asennettu. Jos se ei pahemmin kuumene niin sitten se on oikeinpäin.

Itse koittaisin vielä diodilla joka on tohon tarkoitettu. Tehonkesto ei ole olennainen vaan tärkeämpää on pieni kynnysjännite ja nopea reagointiaika.

Noista videoista ei kuulu mun korvilla mitään häiriötä, mutta reipasta humppaa sieltä tuli :D

Tosin voi olla että se häiriö tulee ihan muualta mitä nyt on oletettu. Esim. säätimen tehonsyöttö voi olla häiriön lähde ja siihen sopiva kondensaattori voi auttaa.

Koita vaikka syöttää säätimelle paristosta (varmaankin tarvii olla 9 V paristo) tai toisesta akusta sähköt niin silä se varmistuu. Pariston miinus ja auton miinus luultavasti pitää silloin olla yhdessä.

[HVM]

Kiitoksia. Jatkamme tutkimuksia näillä H:n menetelmillä. Tarkennetaan vielä sen verran, että häiriö siis kuuluu ainoastaan silloin kun "asema on heikko", hyvällä signaalilla vinkumista ei ilmene.

Diodi oli oikein päin, koska jos sen asentaa väärin päin ei ropeli jekkase. Kokeilin, tottakai. =D