Uutena diesel kuskina olisin kiinnostunut kuulemaan, millä kierrosalueilla pääsee alhaisimpiin kulutuslukemiin.
Mikä on alhaisin kierrosluku jolla dieselillä kannattaa tasaista maastoa ajaa?
Vaikuttaako moottorin ja ilman lämpötila suositeltavaan kierroslukuun?
Kylmänä luonnollisesti ei kannata autoa revitellä suuremmin. Voiko liian alhaiset kierrokset särkeä paikkoja dieselin väännön takia?
Etenkin AFN koneisesta Passatista nuo edellä mainitut asiat kiinnostaa. Kuinkas tarkka muuten on tuo ajotietokeen keskikulutus? Ajanut itse vasta 500km ja puoli tankkia vielä jäljelllä...
Taloudellinen ajo Dieselillä
Valvoja: ffp jäsenet
-
68Corvette
- -
- Viestit: 693
- Liittynyt: 27.2.2005 20:51
- Viesti:
dieselissä ei ole nokassa overlappia joten käytännössä se puoli ei rajoita kierroksia alapäästä, en ole kuullut että myöskään voitelu olisi ongelma.
Minä ajan aina suurimmalla vaihteella joka vielä vetää.
Moottorin lämpötila vaikuttaa siinä määrin että kone kannattaa ajaa lämpimäksi ennen kierrättelyä jotta öljyä on jo varmasti joka välissä eikä ole enää esim männäntti käy kuivana ja kone on muutenkin "käynti välyksillä".
Vääntö johtuu polttoaineen määrästä ja jos ajat matkaa niin vääntöä on juuri sen verran että haluttu nopeus pysyy vakiona.. laatikoita on kyllä mennyt vakiostakin rikki kun ihmiset eivät viitsi vaihtaa viitoselta pois ohituksissa yms, eli suuri vääntö / väännätys rasittaa konetta, laatikkoa ja kaksois massa vauhtipyörää.
Mulla heitti ALH taloudellisuus mittari ~3dl, mutta sen voi klibroida 15% suuntaan tai toiseen.. ohjeet löytyy foorumilta.
Mulla myös näyttäisi että normi tankillinen menee niin että puoleen tankkiin ~740km ja tankkaus valo syttyy ~1200km kohdalla, autona tosin Octavia, mutta tankki on sama.
Minä ajan aina suurimmalla vaihteella joka vielä vetää.
Moottorin lämpötila vaikuttaa siinä määrin että kone kannattaa ajaa lämpimäksi ennen kierrättelyä jotta öljyä on jo varmasti joka välissä eikä ole enää esim männäntti käy kuivana ja kone on muutenkin "käynti välyksillä".
Vääntö johtuu polttoaineen määrästä ja jos ajat matkaa niin vääntöä on juuri sen verran että haluttu nopeus pysyy vakiona.. laatikoita on kyllä mennyt vakiostakin rikki kun ihmiset eivät viitsi vaihtaa viitoselta pois ohituksissa yms, eli suuri vääntö / väännätys rasittaa konetta, laatikkoa ja kaksois massa vauhtipyörää.
Mulla heitti ALH taloudellisuus mittari ~3dl, mutta sen voi klibroida 15% suuntaan tai toiseen.. ohjeet löytyy foorumilta.
Mulla myös näyttäisi että normi tankillinen menee niin että puoleen tankkiin ~740km ja tankkaus valo syttyy ~1200km kohdalla, autona tosin Octavia, mutta tankki on sama.
Mulla AFN syö puoli tankkia soppaa ~600km matkalla ja tankkausvalo syttyy siinä 1000km kohdalla.
Alkuun oli kyllä vaikeuksia ton talousajon kanssa. Vauhdin pitäminen oli pirun vaikeeta, kun kaasupoljin toimii vähän eritavalla kuin bensavehkeissä.
Mulla ajotietokone näyttää yli ½ litraa liian pieniä lukemia, mutta tossa on PSI:n boxi kyljessä, johtunee aika pitkälle siitä.
Alkuun oli kyllä vaikeuksia ton talousajon kanssa. Vauhdin pitäminen oli pirun vaikeeta, kun kaasupoljin toimii vähän eritavalla kuin bensavehkeissä.
Mulla ajotietokone näyttää yli ½ litraa liian pieniä lukemia, mutta tossa on PSI:n boxi kyljessä, johtunee aika pitkälle siitä.
-
volksvääken
- -
- Viestit: 1136
- Liittynyt: 12.5.2004 23:20
joo no tos 2.0tdi:s ainaskin tuntuu et vähiten syö kun ajelee tasaset ajot kierrosalueella missä turbo alkaa heräillä, taikka siis siinä paikkeilla missä suurin vääntö on, ehkä vähän allekkin..
ja mitä tohon väännättämiseen tulee niin en kyl mitenkään raaski ajella mitään kyläajoa alle 1400rpm, en ollenkaan usko et kone siitä tykkää ..
e: nojoo enää en itse oo vuoteen vaikuttanu millä vaihteella ajelen kun DSG tos nykyises, mut noi siis mitä edellisellä huomasin... ja DSG näyttää toimivan aikalailla samaan malliin (ei anna väännättää ollenkaan alle 1400)
ja mitä tohon väännättämiseen tulee niin en kyl mitenkään raaski ajella mitään kyläajoa alle 1400rpm, en ollenkaan usko et kone siitä tykkää ..
e: nojoo enää en itse oo vuoteen vaikuttanu millä vaihteella ajelen kun DSG tos nykyises, mut noi siis mitä edellisellä huomasin... ja DSG näyttää toimivan aikalailla samaan malliin (ei anna väännättää ollenkaan alle 1400)
Wanhemmassa nipsanin mekaaninen pumppu kiisselissä kumma kyllä ajotyyli ei juuri kulutukseen vaikuta.. Ajelee sitten kylällä taikka maantiella reteesti rajotusten mukaan niin kulutus on 8.5L/100km.. Ainoastaan hillittömällä syötöllä ja kaasun pumppailulla talvikelillä olen saanut menemään yli 10L.. Hevoskärryn kanssakaan kulutus ei kasvanut kuin maximissaan 0.5L...... :P
-
68Corvette
- -
- Viestit: 693
- Liittynyt: 27.2.2005 20:51
- Viesti:
minäkään en ole huomannut kulutuksessa eroa vaikka revittelee lähdöissä, mutta esim yksi pitkä letkan ohitus viitosella loppuun asti voi nostaa 70km työmatkalla kulutusta jopa 3dl.
Ja kulutusmittarista kyllä huomaa että mitä pienemmät kierrokset sitä pienempi kulutus.. kunhan vaihde on sama.
Tosin kiihdyttäminen isolla vaihteella on taas epätaloudellista.
Ja kulutusmittarista kyllä huomaa että mitä pienemmät kierrokset sitä pienempi kulutus.. kunhan vaihde on sama.
Tosin kiihdyttäminen isolla vaihteella on taas epätaloudellista.
Ainakin itse olen ymmärtänyt, että juuri ripeähköt lähdöt ja näin nopea kiihdytys matkanopeuteen on se miten saadaan pieni keskikulutus. Taas isolla vaihteella vedätys pitää kulutuksen korkeana koko sen pitkän kiihdytyksen ajan, koska auto ei saavuta 'kaasupolkimen asennon mukaista' nopeutta. Eli ohituksetkin pitäis tehdä sitten 'ripeästi repäisten' ohitusnopeuteen pienemmällä vaihteella ja sitten tasakaasulla ohi...kai? Kävitkös 68C. SCF:n taloudellisuusajossa, tarttuiko sieltä mitään ajotyyliin (silloin kun säästää meinaa..)?
-
68Corvette
- -
- Viestit: 693
- Liittynyt: 27.2.2005 20:51
- Viesti:
no sellaista vinkkiä tuli että on kuulemma ihan näyttävää kun lähtee joka etapilta niin että savua tulee putkesta ja etu renkaista.. hieman piti ottaa mutkat rauhallisemmin kun pikkuveljen tytär nukkui takapenkillä siitä tuli hieman kulutusta lisää.
lopullinen kulutus desin sakolla oli 4.4L/100km mielestäni ihan ok.
http://www.seatclubfinland.com/modules. ... 5&start=15
..niin joo ja nopeusmittarin anturi ei toiminut niin ei voinut oikein ajella alle 1500rpm rynkytyksen takia =)
lopullinen kulutus desin sakolla oli 4.4L/100km mielestäni ihan ok.
http://www.seatclubfinland.com/modules. ... 5&start=15
..niin joo ja nopeusmittarin anturi ei toiminut niin ei voinut oikein ajella alle 1500rpm rynkytyksen takia =)
Mielestäni ennakointi on kaiken aa ja oo. Mäet (ylä- ja alamäet), edellä ajaviin pidettävä väli (ei rynkytystä) risteyksiin moottorilla jarruttaminen jne...
Viimeksi muokannut Petteri, 3.1.2007 0:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Miulla on teoria se, että aina ku kiihyttää ni kiihyttää täysiä. Sittenhän siinä kerkiää rullaamaan valoihinkin pedaali ylhäällä. 1Z-Toledolla 80tkm 4,7l/satanen. Ei vaan, vähäinen keskikulutus syntyy ku ajaa tasaista 80 km/h, kerran ajoin semmoisen tankillisen: 3,96l/saturainen. Mutta kukapa semmosta malttaa...
-
volksvääken
- -
- Viestit: 1136
- Liittynyt: 12.5.2004 23:20
joo no näinpä ne ainakin jo autokouluskin opetti et "uudella" (eli nyt tdi,hdi jne..) diesel autolla taloudellisin tapa ajaa on juurikin toi nopea kiihdyttäminen ja pitkät moottorijarrutukset, mut mitä täs nyt on huvikseen ajotietokonesta kattellu niin tuntuu et vähä vähemmällä löpöllä selviää kun ei siinä kiihdytykses nyt aivan täysin tinnitiskis vedä vaan pikkusen säästelee.. tai sit se vaan tuntuu kun sitä on siinä iäs..
2.0tdi:hin vaikuttaa maantienopeuksis kyl pieni nopeudenmuutos paljon; jos ajelee mittarin mukaan 80km/h (en kyllä ikinä ajele) menee joku 4.2-4.7l, 110km/h niin kulutus pomppaakin jo 6.3l+
2.0tdi:hin vaikuttaa maantienopeuksis kyl pieni nopeudenmuutos paljon; jos ajelee mittarin mukaan 80km/h (en kyllä ikinä ajele) menee joku 4.2-4.7l, 110km/h niin kulutus pomppaakin jo 6.3l+
2.0tdi:hin vaikuttaa maantienopeuksis kyl pieni nopeudenmuutos paljon; jos ajelee mittarin mukaan 80km/h (en kyllä ikinä ajele) menee joku 4.2-4.7l, 110km/h niin kulutus pomppaakin jo 6.3l+
Arvaa vaan millainen vaikutus näissä pukerttiautoissa on tuollaisella nopeudenmuutoksella :-)
Eppäilisin, että ne siellä autokoulussa meinaavat sillä ripeällä kiihdytyksellä kuitenkin jotain muuta kuin täyskaasulla irtaantumisia...
-
volksvääken
- -
- Viestit: 1136
- Liittynyt: 12.5.2004 23:20
joo no se oli sillon vähä semmonen suhteellinen käsite se "ripeä" kiihdytys, mitä enemmän revitit isolle tielle lähtäessä, sitä enemmän autokoulun setää alko hymyilyttämään :D ja mitä tohon nopeudenmuutos hommaan tulee niin lähinnä "kummastelin" asiaa siltä kantilta että mitä 2.0hdi (90hv) tuli ajeltua niin se ei raukka paljoa ymmärtänyt kulutuksessa ajetaanko 90km/h vai 115km/h.. toki vaikutti mutta ei läheskään näin paljoa
-
68Corvette
- -
- Viestit: 693
- Liittynyt: 27.2.2005 20:51
- Viesti:
Minä olen kanssa huomannut että ajotapa pitää olla turbo dieselillä hieman erilainen, eli täyden kaasun kiihdytys ei ole niin taloudellinen kuin osakaasulla kiihdyttäminen.
Ilmeisesti pumppaushäviöt / tehohävikki kasvavat sen verran että hyötysuhde kärsii?
Aikaisemmalla bensa autolla kulutus tippui ~0.5L kun ajelin niin että kiihdyttelin täydellä kaasulla maksimi momentin päällä (~4000-4500rpm).
Imupuolen muutokset nostivat tehoa ~20hp ja kulutus tippui vielä ~2dl =)
mulla ainakin nykyisellää vaikuttaa kaikkein eniten matkanopeus.. hieman ennakoiden minulla tippuu matkakulutus kehä ykkösen aamuruuhkissa verrattuna alkumatkan 40km 80km/h rajoituksella ajettuun!!
Luonnollisesti moottorijarrutusta kannattaa harrastaa niin paljon kuin pystyy, pysähdyksiä (kiihdytyksiä) mahdollisimman vähän ja mutkiin suurimmalla mahdollisella vaihteella ja mielellään mahdollisimman lähellä tavoite nopeutta jottei joudu kiihdyttämään mutkan jälkeen.
..aiemmin ajelin pelkästään helsingissä ja kesärenkailla kulutus tippui ~3dl.. siis siirryttäessä 195 15" => 215 17" ja ihan pelkästään kaarrenopeuksien takia. =)
Ilmeisesti pumppaushäviöt / tehohävikki kasvavat sen verran että hyötysuhde kärsii?
Aikaisemmalla bensa autolla kulutus tippui ~0.5L kun ajelin niin että kiihdyttelin täydellä kaasulla maksimi momentin päällä (~4000-4500rpm).
Imupuolen muutokset nostivat tehoa ~20hp ja kulutus tippui vielä ~2dl =)
mulla ainakin nykyisellää vaikuttaa kaikkein eniten matkanopeus.. hieman ennakoiden minulla tippuu matkakulutus kehä ykkösen aamuruuhkissa verrattuna alkumatkan 40km 80km/h rajoituksella ajettuun!!
Luonnollisesti moottorijarrutusta kannattaa harrastaa niin paljon kuin pystyy, pysähdyksiä (kiihdytyksiä) mahdollisimman vähän ja mutkiin suurimmalla mahdollisella vaihteella ja mielellään mahdollisimman lähellä tavoite nopeutta jottei joudu kiihdyttämään mutkan jälkeen.
..aiemmin ajelin pelkästään helsingissä ja kesärenkailla kulutus tippui ~3dl.. siis siirryttäessä 195 15" => 215 17" ja ihan pelkästään kaarrenopeuksien takia. =)
Jos ajatellaan teoreettisesti, niin mikä on taloudellisin ajotapa/moottorin koko/teho.
Eli onko taloudellisempaa hankkia pieni/heikko diesel ja ajaa kaasupohjassa 120km/h motarilla vai hankkia iso/tehokas diesel ja ajaa osakaasulla 120km/h motarilla. Eli molemmissa tapauksissa on samat vastukset toisessa vaan moottorista otetaan 100% tehoa ja toisessa 20%.
Pitäisikö modata autoa seiten, että kun painaa kytkimen pohjaan auto sammuisi5 sekunnin kuluttua :) Näin voisi rullailla ilman moottorijarrutuksen vastusta ja ilman polttoaineen kulutusta, tosin auton tehostimet taitavat mennä pois päältä(ainakin sähköiset)
Eli onko taloudellisempaa hankkia pieni/heikko diesel ja ajaa kaasupohjassa 120km/h motarilla vai hankkia iso/tehokas diesel ja ajaa osakaasulla 120km/h motarilla. Eli molemmissa tapauksissa on samat vastukset toisessa vaan moottorista otetaan 100% tehoa ja toisessa 20%.
Pitäisikö modata autoa seiten, että kun painaa kytkimen pohjaan auto sammuisi5 sekunnin kuluttua :) Näin voisi rullailla ilman moottorijarrutuksen vastusta ja ilman polttoaineen kulutusta, tosin auton tehostimet taitavat mennä pois päältä(ainakin sähköiset)
-
68Corvette
- -
- Viestit: 693
- Liittynyt: 27.2.2005 20:51
- Viesti:
Sfnetin puolella muistan jonkun hyvinkin empiirisesti tutkineen mitkä kaikki asiat vaikuttaa dieselin (tässä tapauksessa Focus) kulutukseen.
Mitä nyt muistan tuosta, niin sekin vaikuttaa miltä asemalta menoveden ostaa ja rullaustekniikka oli mielestäni hämmästyttävin. Eli kelataan vauhtia, vapaalle ja rullataan, kelataan vauhtia jne., ja laskee siis kulutusta.
Yritän kaivella linkin jostain...
Mitä nyt muistan tuosta, niin sekin vaikuttaa miltä asemalta menoveden ostaa ja rullaustekniikka oli mielestäni hämmästyttävin. Eli kelataan vauhtia, vapaalle ja rullataan, kelataan vauhtia jne., ja laskee siis kulutusta.
Yritän kaivella linkin jostain...
Kyllähän empiirisilläkin kokeilla saa ominaiskulutuksesta ääriarvot esille, mutta ääriarvoista ei saa riittävän täsmällisiä vihjeitä käytännön ajoa ajatellen. Lisäksi ominaiskulutukseen vaikuttaa niin moni asia, että omissa kokeissa todelliset havainnot peittyvät kohinan alle.
Mielestäni eniten saa irti tarkasteltavaan moottoriin sopivasta ominaiskulutuskäyrästä, jos sellaisen löytää. Mielestäni Tschöke & Heinze 2001 ovat esittäneet käyriä, jotka sopivat hyvin VAG-moottoreiden tarkasteluun - voipa hyvinkin olla, että TDI on ollut heillä tutkimuksen kohteena (Magdeburger Wissenschatsjournal 1-2/2001), s. 13
( http://www.uni-magdeburg.de/MWJ/MWJ2001/tschoeke.pdf ).
Tällaisia johtopäätöksiä itse tekisin em. artikkelissa esitetyistä käyristä:
- sen paremmin bensiini- kuin dieselmoottorinkaan ominaiskulutus ei riipu kovin paljoa kierrosluvusta; sekä diesel- että bensiinimoottorilla voidaan moottorin kierrokset kolminkertaistaa ominaiskulutuksen optimialueella; kierrosten lähestyessä moottorin maksimikierroslukua, bensiinimoottorin ominaiskulutus nousee voimakkaasti, mutta dieselmoottorin ominaiskulutus nousee vain vähän
- suorasuihkumoottoreilla (bensiini ja diesel) ominaiskulutus on pienimmillään n. 75 %:n kuormituksella ja tavallisella bensiinimoottorilla n. 90 %:n kuormituksella
- kun kuormitus laskee optimikuormituksen alapuollelle, tavallisen bensiinimoottorin ominaiskulutus kasvaa nopeasti ja suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini ja diesel) ominaiskulutus kasvaa hitaasti
- hyvin alhaisella (noin 10 %) kuormituksella, esimerkiksi ajettaessa pienellä vaihteella korkeilla kierroksilla, sekä diesel- että bensiinimoottorin ominaiskulutus on noin kaksinkertainen minimikulutukseen verrattuna
- bensiinimoottorin ominaiskulutuksen minimi on noin 240 g / kWh (hyötysuhde 35 %) ja dieselmoottorin noin 200 g / kWh (hyötysuhde 42 %)
- maantieajossa tavallisen bensiinimoottorin ominaiskulutus on runsaat 300 g/kWh (hyötysuhde noin 25 %), suorasuihkubensiinimoottorin vähän alle 300 g/kWh (hyötysuhde noin 28 %) ja dieselin noin 240 g/kWh (hyötysuhde 35 %); bensiinimoottorin korkea ominaiskulutus normaaliajossa johtuu bensiinimoottorin ominaiskulutuksen suppeasta optimialueesta, kun taas suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini ja diesel) ominaiskulutuksen optimialue on laaja
- tavallisen bensiinimoottorin hyötysuhde korkealla kuormituksella (75-100%) on noin 30 %, ja laskee sitten nopeasti niin, että 25-50 %:n kuormituksella hyötysuhde on vain noin 25 % (maantieajo) ja 10 %:n kuormituksella noin 15 % (II:lla 60 km/t)
- dieselin hyötysuhde korkealla kuormituksella (75-100%) on noin 40 % ja laskee sitten vähitellen niin, että 25 %:n kuormituksella hyötysuhde on noin 35 % (maantieajo) ja 10 %:n kuormituksella noin 25 % (III:lla 60 km/t)
- optimitilanteessa eli korkealla kuormituksella hyötysuhde on dieselillä 30 % korkeampi kuin tavallisella bensiinimoottorilla ja matalalla kuormituksella esim. maantieajossa dieselillä hyötysuhde on 40 % korkeampi kuin tavallisella bensiinimoottorilla
- suorasuihkutusbensiinimoottorin ominaiskulutuksen muutos kuormituksen muuttuessa muistuttaa suorasuihkutusdieselmoottoria eli ominaiskulutus on minimissään n. 70 %:n kuormituksella eikä nouse nopeasti, vaikka kuormitus laskisikin; kuitenkin ominaiskulutus kasvaa voimakkaasti, kun kuormitus laskee alle 30 %:n tai kierrokset ylittävät 4500 x/min.
- auton liike-energia lisääntyy yhtä paljon tiettyyn nopeuteen kiihdytettäessä on kiihdytys sitten ripeä tai varovainen; kyseinen energia voidaan kuitenkin tuottaa pienimmällä polttoainemäärällä, jos kiihdytetään ripeästi, mikä tarkoittaa tavallisella bensiinimoottorilla noin 80 %:n ja suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini tai diesel) noin 70 %:n kaasutusta täyteen kaasuun verrattuna; jos kuitenkin kiihdytetään vain puolikaasulla (50 % maksimista), ei kokonaiskulutus nouse, koska kiihdytyksen aikana kuljetaan pitempi matka kuin ripeällä kiihdytyksellä ja näin saadaan osa matkasta lähes ilmaiseksi ikäänkuin kiihdytysvaiheen sivutuotteena; suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini ja diesel) hyötysuhde säilyy hyvänä, vaikka kiihdytys olisi vielä tätäkin varovaisempi; jos kiihdytetään täydellä kaasulla tai erittäin varovaisesti, kokonaiskulutus kasvaa, koska kummassakin tapauksessa moottori toimii optimialueen ulkopuolella eikä tuota energiaa yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin ripeästi tai kohtuullisesti kiihdytettäessä - siis lyhyesti: pienimpään polttoaineenkulutukseen päästään muun liikenteen kannalta joustavalla ajotavalla kohtuullisesti tai ripeästi kiihdyttäen
- maantieajossa auto kulkee varsin vähäisellä energialla, joka voidaan tuottaa taloudellisimmin moottorin mahdollisimman korkealla kuormitusasteella eli suurella (V-VI) vaihteella ja pienillä kierroksilla; normaaliajossa kuormitus jää kuitenkin aina varsin alhaiseksi, minkä vuoksi ominaiskulutus on yleensä selvästi ominaiskulutuksen minimiä korkeampi
- polttoaineenkulutusta voitaisiin vähentää maantienopeuksilla lisäämällä vielä yksi vaihde nykyisin käytössä olevien suurimpien vaihteiden yläpuolelle - sen ansiosta suhteellista kuormitusta voitaisiin kasvattaa kohti optimia, mikä laskisi ominaiskulutusta; näin on tehty mm. VW Golfissa FSI 1,6 -moottorin ja korkeatehoisten moottoreiden yhteydessä
- auton maksimitehon kasvaessa kulutusarvot eri nopeuksilla yleensä nousevat, koska myös auton paino nousee ja koska tehokas moottori toimii yleensä suhteellisen alhaisella kuormituksella, jolloin ominaiskulutus puolestaan on hieman korkeampi kuin pienempitehoisella moottorilla
- välitykset sovitetaan yleensä niin, että maksimitehon antavalla kierrosmäärällä saavutetaan huippunopeus yleisimmin vaihteella V; yleensä suurimman vaihteen välitys asetetaan sitä harvemmaksi, mitä korkeampi maksimiteho on; niinpä maksimitehon noustessa tarpeeksi paljon, vaihteiden määrää lisätään, jotta vaihteiden välitykset eivät jäisi liian kauas toisistaan
Lähde:vkjoki
UltimateVW foorumi
http://www.ultimatevw.com/keskustelu/?c ... 9&sivu=146
Mielestäni eniten saa irti tarkasteltavaan moottoriin sopivasta ominaiskulutuskäyrästä, jos sellaisen löytää. Mielestäni Tschöke & Heinze 2001 ovat esittäneet käyriä, jotka sopivat hyvin VAG-moottoreiden tarkasteluun - voipa hyvinkin olla, että TDI on ollut heillä tutkimuksen kohteena (Magdeburger Wissenschatsjournal 1-2/2001), s. 13
( http://www.uni-magdeburg.de/MWJ/MWJ2001/tschoeke.pdf ).
Tällaisia johtopäätöksiä itse tekisin em. artikkelissa esitetyistä käyristä:
- sen paremmin bensiini- kuin dieselmoottorinkaan ominaiskulutus ei riipu kovin paljoa kierrosluvusta; sekä diesel- että bensiinimoottorilla voidaan moottorin kierrokset kolminkertaistaa ominaiskulutuksen optimialueella; kierrosten lähestyessä moottorin maksimikierroslukua, bensiinimoottorin ominaiskulutus nousee voimakkaasti, mutta dieselmoottorin ominaiskulutus nousee vain vähän
- suorasuihkumoottoreilla (bensiini ja diesel) ominaiskulutus on pienimmillään n. 75 %:n kuormituksella ja tavallisella bensiinimoottorilla n. 90 %:n kuormituksella
- kun kuormitus laskee optimikuormituksen alapuollelle, tavallisen bensiinimoottorin ominaiskulutus kasvaa nopeasti ja suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini ja diesel) ominaiskulutus kasvaa hitaasti
- hyvin alhaisella (noin 10 %) kuormituksella, esimerkiksi ajettaessa pienellä vaihteella korkeilla kierroksilla, sekä diesel- että bensiinimoottorin ominaiskulutus on noin kaksinkertainen minimikulutukseen verrattuna
- bensiinimoottorin ominaiskulutuksen minimi on noin 240 g / kWh (hyötysuhde 35 %) ja dieselmoottorin noin 200 g / kWh (hyötysuhde 42 %)
- maantieajossa tavallisen bensiinimoottorin ominaiskulutus on runsaat 300 g/kWh (hyötysuhde noin 25 %), suorasuihkubensiinimoottorin vähän alle 300 g/kWh (hyötysuhde noin 28 %) ja dieselin noin 240 g/kWh (hyötysuhde 35 %); bensiinimoottorin korkea ominaiskulutus normaaliajossa johtuu bensiinimoottorin ominaiskulutuksen suppeasta optimialueesta, kun taas suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini ja diesel) ominaiskulutuksen optimialue on laaja
- tavallisen bensiinimoottorin hyötysuhde korkealla kuormituksella (75-100%) on noin 30 %, ja laskee sitten nopeasti niin, että 25-50 %:n kuormituksella hyötysuhde on vain noin 25 % (maantieajo) ja 10 %:n kuormituksella noin 15 % (II:lla 60 km/t)
- dieselin hyötysuhde korkealla kuormituksella (75-100%) on noin 40 % ja laskee sitten vähitellen niin, että 25 %:n kuormituksella hyötysuhde on noin 35 % (maantieajo) ja 10 %:n kuormituksella noin 25 % (III:lla 60 km/t)
- optimitilanteessa eli korkealla kuormituksella hyötysuhde on dieselillä 30 % korkeampi kuin tavallisella bensiinimoottorilla ja matalalla kuormituksella esim. maantieajossa dieselillä hyötysuhde on 40 % korkeampi kuin tavallisella bensiinimoottorilla
- suorasuihkutusbensiinimoottorin ominaiskulutuksen muutos kuormituksen muuttuessa muistuttaa suorasuihkutusdieselmoottoria eli ominaiskulutus on minimissään n. 70 %:n kuormituksella eikä nouse nopeasti, vaikka kuormitus laskisikin; kuitenkin ominaiskulutus kasvaa voimakkaasti, kun kuormitus laskee alle 30 %:n tai kierrokset ylittävät 4500 x/min.
- auton liike-energia lisääntyy yhtä paljon tiettyyn nopeuteen kiihdytettäessä on kiihdytys sitten ripeä tai varovainen; kyseinen energia voidaan kuitenkin tuottaa pienimmällä polttoainemäärällä, jos kiihdytetään ripeästi, mikä tarkoittaa tavallisella bensiinimoottorilla noin 80 %:n ja suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini tai diesel) noin 70 %:n kaasutusta täyteen kaasuun verrattuna; jos kuitenkin kiihdytetään vain puolikaasulla (50 % maksimista), ei kokonaiskulutus nouse, koska kiihdytyksen aikana kuljetaan pitempi matka kuin ripeällä kiihdytyksellä ja näin saadaan osa matkasta lähes ilmaiseksi ikäänkuin kiihdytysvaiheen sivutuotteena; suorasuihkutusmoottoreilla (bensiini ja diesel) hyötysuhde säilyy hyvänä, vaikka kiihdytys olisi vielä tätäkin varovaisempi; jos kiihdytetään täydellä kaasulla tai erittäin varovaisesti, kokonaiskulutus kasvaa, koska kummassakin tapauksessa moottori toimii optimialueen ulkopuolella eikä tuota energiaa yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin ripeästi tai kohtuullisesti kiihdytettäessä - siis lyhyesti: pienimpään polttoaineenkulutukseen päästään muun liikenteen kannalta joustavalla ajotavalla kohtuullisesti tai ripeästi kiihdyttäen
- maantieajossa auto kulkee varsin vähäisellä energialla, joka voidaan tuottaa taloudellisimmin moottorin mahdollisimman korkealla kuormitusasteella eli suurella (V-VI) vaihteella ja pienillä kierroksilla; normaaliajossa kuormitus jää kuitenkin aina varsin alhaiseksi, minkä vuoksi ominaiskulutus on yleensä selvästi ominaiskulutuksen minimiä korkeampi
- polttoaineenkulutusta voitaisiin vähentää maantienopeuksilla lisäämällä vielä yksi vaihde nykyisin käytössä olevien suurimpien vaihteiden yläpuolelle - sen ansiosta suhteellista kuormitusta voitaisiin kasvattaa kohti optimia, mikä laskisi ominaiskulutusta; näin on tehty mm. VW Golfissa FSI 1,6 -moottorin ja korkeatehoisten moottoreiden yhteydessä
- auton maksimitehon kasvaessa kulutusarvot eri nopeuksilla yleensä nousevat, koska myös auton paino nousee ja koska tehokas moottori toimii yleensä suhteellisen alhaisella kuormituksella, jolloin ominaiskulutus puolestaan on hieman korkeampi kuin pienempitehoisella moottorilla
- välitykset sovitetaan yleensä niin, että maksimitehon antavalla kierrosmäärällä saavutetaan huippunopeus yleisimmin vaihteella V; yleensä suurimman vaihteen välitys asetetaan sitä harvemmaksi, mitä korkeampi maksimiteho on; niinpä maksimitehon noustessa tarpeeksi paljon, vaihteiden määrää lisätään, jotta vaihteiden välitykset eivät jäisi liian kauas toisistaan
Lähde:vkjoki
UltimateVW foorumi
http://www.ultimatevw.com/keskustelu/?c ... 9&sivu=146
Eli tässä sitä tutkielmaa Focuksesta:
http://www.kolumbus.fi/~g632230/focus/focus.htm
http://www.kolumbus.fi/~g632230/focus/focus.htm
Onhan tietoa jo kertynyt, hyvä homma. Eilen illalla tuli trippiin 600 km ja samalla polttoainemittari näytti tasan puolta tankkia. Tuossa ekassa postauksessa se oli noin arvio ulkomuistista.
Tuntuu kyllä mukavalta jos sen 1100 km voi tankilla ajaa ja ehkä se kulutus nyt hieman putoaa kun lämmitin on asennettu ja hieman totuttelee tuohon dieselillä ajoon. Mukavaa se on kyllä, kiitosta väännölle!
Tuntuu kyllä mukavalta jos sen 1100 km voi tankilla ajaa ja ehkä se kulutus nyt hieman putoaa kun lämmitin on asennettu ja hieman totuttelee tuohon dieselillä ajoon. Mukavaa se on kyllä, kiitosta väännölle!
Dieselillä tässä edelleen kurvaillaan. Nyt on kulkineen bkd touran dsg:llä. Hieman on pettynyt kulutuslukemiin. Ilmeisesti ei osata vielä ajella oikein tuolla yhdistelmällä kun kulutus vaikuttaa niin kovalta. Esim 240 km lahti-hesa välillä ja 6 aikuista äijää kyydissä, kulutus 7,7 litraa. Tuntus pätkä ajossa vielä reippaammalta.
Mutta nyt myös huolettaa tietysti tuo kaksoismassa. Säästöä sekin, jos ajolla sen kestoon voi vaikuttaa.
OOnko jollain faktaa miten sitä vois "säästää" ajotavallaan? Onko joutokäynti pahasta, onko matalat kierrokset pahasta sekä lootalle, kaksoismassalle jne. Tuntus tuo dsg mun mielestä menevän hieman liian alhaisilla kierroksilla. Olenkin aina kaasua näpäyttänyt kun ylämäki tulee, jotta loota pistäisi pienempää. Onko hyödyllistä?
Mutta nyt myös huolettaa tietysti tuo kaksoismassa. Säästöä sekin, jos ajolla sen kestoon voi vaikuttaa.
OOnko jollain faktaa miten sitä vois "säästää" ajotavallaan? Onko joutokäynti pahasta, onko matalat kierrokset pahasta sekä lootalle, kaksoismassalle jne. Tuntus tuo dsg mun mielestä menevän hieman liian alhaisilla kierroksilla. Olenkin aina kaasua näpäyttänyt kun ylämäki tulee, jotta loota pistäisi pienempää. Onko hyödyllistä?
Palaa sivulle “Tekniikka - Diesel”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 20 vierailijaa