Sähköviisaiden apua kaivataan.
Nykyisessä '97 valmistuneessa vuokra-asunnossa jostain ihmeen syystä lamppuja palaa todella usein. Ja parista tietystä lampusta. Vaihtaa saa noin 5 kertaa vuoteen. Esim keittiön kattovalo ja makkarin kolmilamppuinen plafondi. Edellisissä asunnoissa ko. valoissa lamput ovat kestäneet kauan, plafondissa 3 vuotta samat valot.
Missä voisi olla vika? Huono kiinnitys? Pyrimme käyttämään laadukkaita lamppuja, ei mitään pilipalimerkkejä.
Lamppujen tiheä palaminen.
Valvoja: ffp jäsenet
Tuskin mitään taikaa asiaan liittyy. Jos vaan jännite on kunnossa ja lamppu on kunnolla kiinni (heiluta, ei sais vilkkua), niin "vika" on ominaisuus.
On kuitenkin sellaisia lamppuja joita sammutellaan/sytytellään aika usein. Kannattaa harkita ns. energiansäästölamppuja niin ei tarvi kokoaika olla sammuttelemassa. Ei ne lamput kovin usein siihen palamisaikaan kuole vaan siihen syttyy-sammuu -tohinaan.
On kuitenkin sellaisia lamppuja joita sammutellaan/sytytellään aika usein. Kannattaa harkita ns. energiansäästölamppuja niin ei tarvi kokoaika olla sammuttelemassa. Ei ne lamput kovin usein siihen palamisaikaan kuole vaan siihen syttyy-sammuu -tohinaan.
Lisäksi niitä energiansäästölamppujakin voi huoletta sammutella/sytytellä, kyllä ne sen kestävät. Varsinkin nämä nykyiset elektronisella kuristimella ja sytyttimellä varustetut, jotka syttyvät heti vilkkumatta.
2...3 eurolla saa ihan toimivia, sisäkäytössä tuntuvat kestävän ihan hyvin hintaisikseen.
Ei tämä siis varsinaista ongelmaa ratkaise, mutta kiertää sen :)
2...3 eurolla saa ihan toimivia, sisäkäytössä tuntuvat kestävän ihan hyvin hintaisikseen.
Ei tämä siis varsinaista ongelmaa ratkaise, mutta kiertää sen :)
Mahtaisko lähellä olla muuntamo? Ne kun mitoitetaan kattamaan tietyn alueen tarve, ja jos esim. asuu lähellä muuntamoa joka on alueella jota ei vielä ole rakennettu "täyteen", saattaa potkua olla reservissä vielä mikä nostaa hiukan jännitettä. Mittaamalla/kysymällä sähköyhtiöstä kait selviää. Koulussa esimerkkinä oli teollisuusalue missä ei meinannut roikkalamput kestää. Toinen juttu mikä ei kai tässä ole kyseessä on se kynttilämäinen vanha lamppumalli. Se ei tahdo kestää vaaka-asennossa rakenteellisista syistä.
Aika tasaista sähköä Suomessa saa, varsinkin taajamassa. Ei pitäisi olla sähkön laadusta kiinni.
Joskus erehdyin ostamaan "halpoja" energiansäästölamppuja: kestivät vähemmän aikaa kuin tavalliset ja lisäksi esim. vaatehuoneen lampun kupuun ne eivät edes mahtuneet. Vessassa ei voinut käyttää ollenkaan, kun syttyivät niin hitaasti, että sisään astuessaan ehti tovin olla pimeässä.
Nykyään lähes kaikissa hehkulampuissa on himmentimet tai sitten on loisteputkia. Keittiössä taitaa olla ainut energiansäästölamppu.
Himmentimet maksavat hieman, mutta siitä mukavuudesta se on pieni hinta.
Joskus erehdyin ostamaan "halpoja" energiansäästölamppuja: kestivät vähemmän aikaa kuin tavalliset ja lisäksi esim. vaatehuoneen lampun kupuun ne eivät edes mahtuneet. Vessassa ei voinut käyttää ollenkaan, kun syttyivät niin hitaasti, että sisään astuessaan ehti tovin olla pimeässä.
Nykyään lähes kaikissa hehkulampuissa on himmentimet tai sitten on loisteputkia. Keittiössä taitaa olla ainut energiansäästölamppu.
Himmentimet maksavat hieman, mutta siitä mukavuudesta se on pieni hinta.
Kiitos vastauksista!
Tuossa kattoplafondissa on todellakin kynttilälamppuja. Täytyypä vaihtaa johkin toiseen malliin. Pienikantaiset pyöreät lienee parempia? Hassua vain on se, että morsiolla tuo plafondin kesti samoilla kynttilälampuilla 3 vuotta.
Keittiön lamppu käyttää normikantaisia mut tavallista isompia lamppuja. Täytyy molempiin kehittää jotkut tuommoiset energiansäästölamput.
Muuntamoista en tiijä. Mielestäni ei täälläpäin moisia ole. Täytyy ottaa selvää.
Tuossa kattoplafondissa on todellakin kynttilälamppuja. Täytyypä vaihtaa johkin toiseen malliin. Pienikantaiset pyöreät lienee parempia? Hassua vain on se, että morsiolla tuo plafondin kesti samoilla kynttilälampuilla 3 vuotta.
Keittiön lamppu käyttää normikantaisia mut tavallista isompia lamppuja. Täytyy molempiin kehittää jotkut tuommoiset energiansäästölamput.
Muuntamoista en tiijä. Mielestäni ei täälläpäin moisia ole. Täytyy ottaa selvää.
mulla oli entisessä kämpässä semmonen härö että yksi tietty pistoke poltti 4 lampun spotista aina sen yhden lampun. aikanaan huomasin sitten että se räpsähtää rikki jos kääntää katkaisijaa liian hitaasti. voi olla että halpis spotti rungossa oli johdoissa häikkää mutta vissiin se katkaisijan liian hidas kääntö anto vielä jonkun piikin sinne. en sitte loppujen lopuksi sinne enää uutta lamppua vaihtanut sen palaneen tilalle. tuli halvemmaksi.
Jos lampun iäks luvataan 1500h, sen pitää palaa yhteen pötköön 62.5 päivää.
Jos sen sytyttää ja sammuttaa 2 kertaa päivässä (aamulla vaikka 6 aikaan herätessä sytyttää, 7.30 sammuttaa töihin lähtiessä, illalla 16 jälkeen sytyttää, 22.00 sammuttaa nukkumaan mennessä), se ei tuu kestämään niin pitkään ainakaan mun kokemuksella. Hyvä jos kuukauden.
Energiansäätölamppu taas kesti ulkovalossa talon seinällä yli talven ja puolet seuraavastaki (~syyskuu-~huhtikuu +~syyskuu-~joulukuu).
Jos sen sytyttää ja sammuttaa 2 kertaa päivässä (aamulla vaikka 6 aikaan herätessä sytyttää, 7.30 sammuttaa töihin lähtiessä, illalla 16 jälkeen sytyttää, 22.00 sammuttaa nukkumaan mennessä), se ei tuu kestämään niin pitkään ainakaan mun kokemuksella. Hyvä jos kuukauden.
Energiansäätölamppu taas kesti ulkovalossa talon seinällä yli talven ja puolet seuraavastaki (~syyskuu-~huhtikuu +~syyskuu-~joulukuu).
Meillä on pihavalon pallossa pakkasen kestävä energiansäästölamppu, joka vastaa jotain 100W hehkulamppua. On nyt kolmatta talvea käytössä, kytkeytyy hämäräkytkimen kautta aina, kun on riittävän hämärää ja sammuu, kun valkenee, eli tähän aikaan vuodesta palaa puoli neljästä iltasella yhdeksään aamulla.
En ole tunteja laskenut, mutta hyvin on kestänyt.
En ole tunteja laskenut, mutta hyvin on kestänyt.
Lisäksi niitä energiansäästölamppujakin voi huoletta sammutella/sytytellä, kyllä ne sen kestävät. Varsinkin nämä nykyiset elektronisella kuristimella ja sytyttimellä varustetut, jotka syttyvät heti vilkkumatta.
Energiansäästölamput ei tunnu saavuttavan kylmänä heti täyttä kirkkautta vaikkeivat vilkukaan sytyttäessä. Edellisen asunnon hämäränpuoleisessa eteisessä tuo tuli hyvin esille. Pieni tehon kasvatuskaan (vastaavuus hehkulamppuun 60 -> 75 W) ei auttanut sytytyksen jälkeiseen aikaan. Samoin ulkovalo vaati pienen lämmitysjakson.
Juu, ihan perustuu siihenkin että sen sisällä olevan kaasun pitää vähän myös lämmetä.
Oottekos kattonu katuvaloja miten kauan niissä kestää täyden valaisutehon saavuttaminen? Ammattikoulussa niitä testattiin ja mittailtiin, kesti päälle 10 minuuttia...
Itteä ei niin harmita vaikka energiansäästölamppu kestäis 5-10min täyden valaisutehon saavuttamiseen, mukavempaa ootella sitä ku tietää että tavallisia hehkulamppuja sais olla tiuhaan vaihtamassa...
Oottekos kattonu katuvaloja miten kauan niissä kestää täyden valaisutehon saavuttaminen? Ammattikoulussa niitä testattiin ja mittailtiin, kesti päälle 10 minuuttia...
Itteä ei niin harmita vaikka energiansäästölamppu kestäis 5-10min täyden valaisutehon saavuttamiseen, mukavempaa ootella sitä ku tietää että tavallisia hehkulamppuja sais olla tiuhaan vaihtamassa...
Noita saa nykyään jopa kynttilälamppujen kokoisina, sopivat taatusti hahkulampun tilalle. Varsinkin kylmiin tiloihin kannattaa ostaa kuvullisia versioita, valaisevat paremmin knu pysyvät lämpiminä.Joskus erehdyin ostamaan "halpoja" energiansäästölamppuja: kestivät vähemmän aikaa kuin tavalliset ja lisäksi esim. vaatehuoneen lampun kupuun ne eivät edes mahtuneet. Vessassa ei voinut käyttää ollenkaan, kun syttyivät niin hitaasti, että sisään astuessaan ehti tovin olla pimeässä.
Liesituulettimeen ostin pari kynttilälamppua, syttyvät silmällä havaittuna välittömästi ja 7-wattisessa on valotehoa huomattavasti enemmän kuin 25W hehkulampussa. Noita tulee sytytettyä ja sammutettua jatkuvasti, tosin noin vuoden ovat vasta olleet paikallaan.
Jos hehkulamppuja korvaa energiansäästölampuilla, ei kannata tuijottaa sitä laatikon kyljessä olevaa 15W vastaa 60W-taulukkoa vaan ostaa mieluummin hieman ylimitoitetut niin riittää valoa heti syttymisenkin jälkeen tarpeeksi.
Kirkastumisesta olen muuten huomannut sen, että nuo missä putkiosa on mutkikas ja ohut, kirkastuvat hitaammin kuin yhdellä mutkalla varustetut paksummat putket.
Taitavat nykyään olla pääasiassa suurpainenatriumlamppuja, ne keltaista valoa antavat.Katuvalojen elohopeahöytylamput kestävät sitten hieman pidempäänkin -myös pakkasta.
No tulipas taas tarinaa aiheen vierestä...
Kirkastumisesta olen muuten huomannut sen, että nuo missä putkiosa on mutkikas ja ohut, kirkastuvat hitaammin kuin yhdellä mutkalla varustetut paksummat putket.
Johtunee siitä, että putki on huomattavasti pidempi tuollaisessa mutkikkaassa ja ohuemmassa, jolloin kaasun lämpiäminen kestää pidempään. Tosin, minulla ei noista energiansäästölampuista ole kokemusta vaan näistä kompakteista putkista sekä normiputkista (T5 ja T8). Samat lait niillekin kyllä pätee, energiansäästölampussa liitäntälaite on vissiin kannassa integroitu, kun noihin muihin se hankitaan erikseen.
Hehkulampun polttoaika pienenee huomattavasti ylijännitteellä käyttämisestä. Tuossa yhdessä asennuksessa oli 240V jännite ja 2kk käyttöönotosta on jo 3 halogeenia paukkunu, nykyään on jännitekin laskenut lähemmäs normaalia. Kuten edellä on jo mainittu niin asunnon sijainti muuntamoon nähden vaikuttaa jännitteeseen jonkin verran ja kj-verkon käämikierrosvaihtelutkin voi aiheuttaa omia piikkejään jännitteisiin.
Energian säästön kannalta esim. loisteputki kannattaa sammuttaa jo 5 min. ajaksi, tietysti lamppuja menee useimmin mutta energiaa säästyy.
OT: Katuvaloina käytetään suurpainenatikkaa, monimetallia ja toistaiseksi vielä elohopeahöyryjä. Pienpainenatikkaa ei onneksi paljoakaan enää asenneta.
Energian säästön kannalta esim. loisteputki kannattaa sammuttaa jo 5 min. ajaksi, tietysti lamppuja menee useimmin mutta energiaa säästyy.
OT: Katuvaloina käytetään suurpainenatikkaa, monimetallia ja toistaiseksi vielä elohopeahöyryjä. Pienpainenatikkaa ei onneksi paljoakaan enää asenneta.
Energian säästön kannalta esim. loisteputki kannattaa sammuttaa jo 5 min. ajaksi, tietysti lamppuja menee useimmin mutta energiaa säästyy.
Ja ne uudet loisteputket syntyvät tyhjästä? Veikkaisin että tuolla tavalla energiaa tuhlataan enemmän hehkulampun valmistusprosessiin kuin sähkön tuotossa säästyy.
Sähkölaskua tuolla voi pienentää, mutta vastaavasti "loisteputki"-kaupan lasku suurenee, se kumpi on rahallisesti edullisempaa ei olekaan sitten enään niin itsestään selvää. Lisäksi pitänee tietysti ottaa huomioon ympäristövaikutukset (energian tuhlaus/säästö).
Kannattaa katsoa et ne lamput on 240V niin kestävyys on parempi, normaalijännite verkossa on 230-240V riippuen juuri kuinka lähellä muuntajaa asuu ja mitä kello on, päivällä kun on enemmän kulutusta niin jännite laskee.
Tavarataloissa myynnissä olevat ns. "merkkilamput" on tehty useimmiten jossain kaukoidässä ja niiden kestävyys on heikompi kuin varsinaisten merkkilamppujen.
Lisäksi valaisimien mukana olevia max wattimääriä kannattaa noudattaa, mitä korkeammaksi sen lampun lämpötila nousee sitä vähemmän se kestää, samoin vääränmallinen lamppu on huono koska tuolloin ilma ei pääse kiertämään kunnolla.
Tavarataloissa myynnissä olevat ns. "merkkilamput" on tehty useimmiten jossain kaukoidässä ja niiden kestävyys on heikompi kuin varsinaisten merkkilamppujen.
Lisäksi valaisimien mukana olevia max wattimääriä kannattaa noudattaa, mitä korkeammaksi sen lampun lämpötila nousee sitä vähemmän se kestää, samoin vääränmallinen lamppu on huono koska tuolloin ilma ei pääse kiertämään kunnolla.
Elektronisen liitäntälaitteen spekseissä luvataan jonkinlainen määrä sytytyksiä (~50k). T5-putket ovat testeissä sytytetty monesti roimasti yli tuon ja vaan ovat hyvin pelanneet putket, sekä liitäntälaite. Elektronisia liitäntälaiteita on erilaisia, osa sytyttää putket kylmänä ja osa taas esilämmittää niitä ennen sytytystä. Tällaiset esilämmittävät liitäntälaitteet yleensä ottaen lisäävät putken sytytysmäärää.
Tuollaisessa energiansäästölampussa liitäntälaite on melko yksinkertainen, eikä se välttämättä reguloi jännitettä oikealle tasolle, jolloin ylijännitteet aiheuttavat mahdollisesti putkien hajoamisia.
Valaisimissa (jos puhutaan loisteputkivalaisimista) ei pitäisi käyttää muita putkia kuin sille valaisimelle suunniteltuja. Sisällä olevat kuristimet ja sytyttimet eivät välttämättä ole suunniteltu muille tehoille. Elektronisissa liitäntälaitteissa vääränlaiset putket eivät edes syty.
Elektronisen liitäntälaitteen hyötysuhdekin on huomattavasti parempi kuin vanhanaikaisen magneettisen. Lisäksi, sähkölaitoskin kiittää, kun tehokerroin on kohdallaan.
Liitäntälaitteiden speksejä löytyy vaikkapa täältä
Tuollaisessa energiansäästölampussa liitäntälaite on melko yksinkertainen, eikä se välttämättä reguloi jännitettä oikealle tasolle, jolloin ylijännitteet aiheuttavat mahdollisesti putkien hajoamisia.
Valaisimissa (jos puhutaan loisteputkivalaisimista) ei pitäisi käyttää muita putkia kuin sille valaisimelle suunniteltuja. Sisällä olevat kuristimet ja sytyttimet eivät välttämättä ole suunniteltu muille tehoille. Elektronisissa liitäntälaitteissa vääränlaiset putket eivät edes syty.
Elektronisen liitäntälaitteen hyötysuhdekin on huomattavasti parempi kuin vanhanaikaisen magneettisen. Lisäksi, sähkölaitoskin kiittää, kun tehokerroin on kohdallaan.
Liitäntälaitteiden speksejä löytyy vaikkapa täältä
Siitähän on jokunen aika, kun suomalaisen sähköverkon nimellisjännitettä hilattiin 220 voltista ylöspäin, siten, että 230V on lähempänä käytäntöä kuin 220V. Juuri pistin mittarin kiinni verkkoon ja näytti tasaista 224V 50Hz. Yleensä siellä on se >230V. Olisikohan kiukaat ja jouluvalot ihmisillä kilvan kuumenemassa?
okkraj: Niin, tuo 5 minuuttia on määritelty juurikin kokonaisedullisimmaksi polttoajaksi energia- ja lamppukustannuksen suhteen, vaihdosta aiheutuvaa hintaa tuossa ei ole huomioitu.
Ja kuten todettua, niin elektroninen esihehkuttava liitäntälaite säästää lamppua, kuristimeen perustuvia häviöllisiä sytkiä ei saa enää edes myydä. Eri asia valvooko tuota kukaan. Onhan se silmällekin miellyttävää kun putki syttyy välkkymättä.
Uusien T5-putkia käyttävien valaisimien mukana on ongelmallista juuri tuo, että samanpituista putkea saa eritehoisina, liekö "talonmies" tai muu putken vaihtaja tietoinen tuosta sitten kun noita uusia putkia alkaa ajan perästä rikkumaan. Liian suuri teho on tuolla putkella suhteellisen kriittinen, koska valaisimet ja optiikat ovat huomattavasti pienempiä kuin vanhemmilla putkilla, ja näin ollen lämmönsiirtokyky on pienempi.
Ja kuten todettua, niin elektroninen esihehkuttava liitäntälaite säästää lamppua, kuristimeen perustuvia häviöllisiä sytkiä ei saa enää edes myydä. Eri asia valvooko tuota kukaan. Onhan se silmällekin miellyttävää kun putki syttyy välkkymättä.
Uusien T5-putkia käyttävien valaisimien mukana on ongelmallista juuri tuo, että samanpituista putkea saa eritehoisina, liekö "talonmies" tai muu putken vaihtaja tietoinen tuosta sitten kun noita uusia putkia alkaa ajan perästä rikkumaan. Liian suuri teho on tuolla putkella suhteellisen kriittinen, koska valaisimet ja optiikat ovat huomattavasti pienempiä kuin vanhemmilla putkilla, ja näin ollen lämmönsiirtokyky on pienempi.
T5:n kanssa ei voi käyttää vanhanaikaista sytkää ja magneettista kuristinta muutenkaan. Elektroniset liitäntälaitteet taas eivät sytytä vääriä putkia ollenkaan. Talonmies voi katsoa ihan samallalailla siitä putken kyljestä sen tehon kuten T8:ssa ennen ostoksille lähtöä.
Lisäksi, liitäntälaitteessa on kokolailla suojatoimintoja juurikin erilaisia vikatilanteita varten, kuten väärät putket, palanut katodi jne... Yleensä ottaen elektroninen liitäntälaite on suojattu todella hyvin vikoja vastaan. Kiinan kopiot erikseen.
Elektronisissa liitäntälaitteissa on lisäksi mahdollisuus valojen himmennykseen sekä erilaisiin ohjauksiin tietokoneelta tai muulta laitteelta (vakiovaloanturit jne.).
Magneettinen kuristin on kielletty? En tiedä mistä olet tuon tiedon saanut. Tehokertoimeen liittyviä rajoituksia kyllä on, mutta kuristinta ei ole minun tietääkseni millään lailla kielletty. Voin toki olla väärässä, mutta kovasti epäilen.
Lisäksi, liitäntälaitteessa on kokolailla suojatoimintoja juurikin erilaisia vikatilanteita varten, kuten väärät putket, palanut katodi jne... Yleensä ottaen elektroninen liitäntälaite on suojattu todella hyvin vikoja vastaan. Kiinan kopiot erikseen.
Elektronisissa liitäntälaitteissa on lisäksi mahdollisuus valojen himmennykseen sekä erilaisiin ohjauksiin tietokoneelta tai muulta laitteelta (vakiovaloanturit jne.).
Magneettinen kuristin on kielletty? En tiedä mistä olet tuon tiedon saanut. Tehokertoimeen liittyviä rajoituksia kyllä on, mutta kuristinta ei ole minun tietääkseni millään lailla kielletty. Voin toki olla väärässä, mutta kovasti epäilen.
Nimellisjännite (vaihejännite) on tasan 230V, vaihteluväli saa olla muistaakseni -10%...%5%. Maaseudulla jännite on usein alle 230V, riippuen toki etäisyydestä muuntajaan ja verkon kuormituksesta.Siitähän on jokunen aika, kun suomalaisen sähköverkon nimellisjännitettä hilattiin 220 voltista ylöspäin, siten, että 230V on lähempänä käytäntöä kuin 220V. Juuri pistin mittarin kiinni verkkoon ja näytti tasaista 224V 50Hz. Yleensä siellä on se >230V. Olisikohan kiukaat ja jouluvalot ihmisillä kilvan kuumenemassa?
Lisäksi kannattaa huomioida, että aika harva yleismittari näyttää voltin tarkkuudella oikein noissa lukemissa AC-alueella. Siis ainakaan halvimmat mittarit, itselläni Kaisen ja Bilteman (kalleimmasta päästä) mittarit, eroa pistorasiaan törkättynä useampi voltti :(
Kehno: Niin tarkoitin sitä, että ennen yhtä pituutta vastasi yksi teho ja nyt T5-putkia saa useampaa tehoa yhdellä pituudella. Vanhoissa putkissa tulee aina oikean tehoinen putki, kun väärä ei sovi. Tietämätön putken vaihtaja voi laittaa vääräntehoisen putken valaisimeen, kun läheskään kaikki ei sitä merkintää tarkasta, kunhan vain sopii paikalleen.
EU direktiivi 200-55/Ey määrää luopumaan konventionaalisista suurihäviöisistä liitäntälaitteista (kuristimiin perustuvat) asteittain. Ensin 4/2002 kiellettiin suurihäviöiset liitäntälaitteet ja 10/2005 normaalit magneettiset. Sekä vuodesta 2005 alkaen on 55% myydyistä liitäntälaitteista pitänyt olla elektronisia. Lähde: http://www.idman.fi/pdf/esite/fi/HFLaitteet.pdf
Eli eihän niitä kokonaan ole kielletty, mutta C ja D-luokan liitäntälaitteita ei saa myydä.
Mutta kuten mainittua, tätä ei oikein kukaan valvoa oikeasti.
EU direktiivi 200-55/Ey määrää luopumaan konventionaalisista suurihäviöisistä liitäntälaitteista (kuristimiin perustuvat) asteittain. Ensin 4/2002 kiellettiin suurihäviöiset liitäntälaitteet ja 10/2005 normaalit magneettiset. Sekä vuodesta 2005 alkaen on 55% myydyistä liitäntälaitteista pitänyt olla elektronisia. Lähde: http://www.idman.fi/pdf/esite/fi/HFLaitteet.pdf
Eli eihän niitä kokonaan ole kielletty, mutta C ja D-luokan liitäntälaitteita ei saa myydä.
Mutta kuten mainittua, tätä ei oikein kukaan valvoa oikeasti.
SS: Lidl:n kulutusmittari on suhteellisen tarkka. Joskus tuota ihmeteltiin ja todettiin se ainakin korkealla tehokertoimella tarkaksi (vertailukohteena labra tehomittari).
AC: Olet muuten aivan oikeassa noiden rajoitusten kanssa, tosin siis koskee lähinnä suoraan valaisinvalmistajaa (EU-alueella). Minähän tätä ajattelin liitäntälaitevalmistajan, enkä valaisinvalmistajan näkökulmasta. Liitäntälaitevalmistajallehan tuo rajoitus ei käsittääkseni ole. Toki, sehän vaikuttaa kysynnän kautta liitäntälaitevalmistajaan.
Joo turhaan jäin jankkaan tuosta putkien tehoista ja koista. Kyllä ne voi sekaisin mennä, mutta tosiaan mitään vaaraa ei pitäisi syntyä. Rahaa kyllä menee hukkaan. Osaksi tämän vuoksi noita multilamppuliitäntälaitteita on olemassa.
AC: Olet muuten aivan oikeassa noiden rajoitusten kanssa, tosin siis koskee lähinnä suoraan valaisinvalmistajaa (EU-alueella). Minähän tätä ajattelin liitäntälaitevalmistajan, enkä valaisinvalmistajan näkökulmasta. Liitäntälaitevalmistajallehan tuo rajoitus ei käsittääkseni ole. Toki, sehän vaikuttaa kysynnän kautta liitäntälaitevalmistajaan.
Joo turhaan jäin jankkaan tuosta putkien tehoista ja koista. Kyllä ne voi sekaisin mennä, mutta tosiaan mitään vaaraa ei pitäisi syntyä. Rahaa kyllä menee hukkaan. Osaksi tämän vuoksi noita multilamppuliitäntälaitteita on olemassa.
Lisäksi kannattaa huomioida, että aika harva yleismittari näyttää voltin tarkkuudella oikein noissa lukemissa AC-alueella
Joo, tuo aiemmin mainittu lukema 224V oli mitattu Lidlin 12€ kulutusmittarilla, joten siihen voi varmaan luottaa. Pistimpä juuri vanhan paskan Fluke 75 -mittarin kiinni samaan rasiaan ja se näytti 229.6V samalla kuin Lidl -malli 225V. Pitäisikö Flukella nyt nakata kuikkaa 8)
En koko luritusta jaksannu lukee, mut meil on noita plafondeja (3 lamppuisia) neljä vai 5 kappaletta, ja ovat tosiaan tarkkoja wattimääristä. kupu lämpiää perhanasti jos sallitut ylittää, ja se lyhentää käyttöikää. Tosin aina se lamppi napsahtaa rikki juuri sytytettäessä, eli ei kestä sitten piikkejä näköjään ku o ensin hehkutettu punasena.
Meillä oli joskus sellainen viisilamppuinen halpa Euromarketin "kattokruunu", johon meni pienikantaisia pieniä/pyöreitä hehkulamppuja (25 w tms). Niitä sai olla jatkuvasti ostamassa ja silti aina välillä oli 2-3 pimeänä. Koko kattolamppu sai mennä kiertoon. Muissa huoneissa on energiansäästölamput ja ei mitään vastaavia ongelmia.
Palaa sivulle “Yleinen - muut aiheet”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 24 vierailijaa