Ollaan aloittelemassa omakotitalon rakentamista ja vaikein päätös koko projektissa tuntuu olevan lämmitysjärjestelmän valitseminen. Tällä hetkellä on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa eli PILP(poistoilmaläpöpumppu) ja maalämpö.
Talo rakennetaan tänne keski-suomeen ja neliöitä tulee olemaan noin 150. Lämmityskuluja tullee nostamaan meidän mieltymys korkeampaan huonekorkeuteen (2700mm) ja vinosisäkatto olohuoneen ja keittiön osalta. Taloudessa on tällä hetkellä 4 henkeä, mutta toivottavasti lähitulevaisuudessa jopa 6 :)
Eli onko kellään oikeita kokemuksia PILPin todellisista kulutuksista edellemainitun kokoisissa talouksissa?
Eräs asia mikä vaikuttaa suuresti lämmitysmuodon valintaan on autotalli/varastorakennuksen mahdollinen lämmitys. Halutaanko sitä oikeasti pitää koko ajan lämpimänä vai vain silloin kun jotain siellä touhutaan (esim jonkun volkkarin kimpussa)?
Uuden omakotitalon lämmitysmuoto
Valvoja: ffp jäsenet
Juu en minä koko talon lämmöstä sillä puhunutkaan. Lisänä toki.. Talliin kannattaa laittaa ainakin sille "asennusalueelle" lattialämmityskaapeli niin säästät selkääsi jos tykkäät auton alla makoilla.. Myöskin lattia pysyy siinä kohti kuivempana ja laita se katkaisijalla ja termarilla niin ei tarvi aina porruuttaa. Lattialämpökaapelilla kuitenkin itse tallin lämpötila on hidas nousemaan johon on sitten hyvä olemassa tällainen kamina tms jolla lämpö nousee äkkiä ja ennenkaikkea halvalla jos ei pidä peruslämpöä päällä ympäri vuoden.. -20 nosto + 20 vaatii paljon energiaa.. Tosin peruslämmön pidossa on rakenteellisia etuja mutta oikein toteuttettu talli kestää myös lämpötilanvaihteluja..
Jos maalämmön laittaisi, niin samalla vesikierto autotallin lattiaankin. Ei kauheasti nosta kustannuksia. Mutta toisaalta silloin pitäisi pitää aina lämmöt päällä, ettei putket jäädy (luulisin).
Tietääkö kukaan autotallin lämmityskustannuksista, jos lämpötila pidetään noin +13-15 asteisena ja kosteuden poistosta huolehditaan kunnollisella ilmastoinnilla?
Tietääkö kukaan autotallin lämmityskustannuksista, jos lämpötila pidetään noin +13-15 asteisena ja kosteuden poistosta huolehditaan kunnollisella ilmastoinnilla?
Jep, jäähdytysnestettä tiedän käytettävän ihan tavallisessakin vesikiertoisessa lämmityksessä, onnistuu kyllä.
Pidemmän päälle maalämpö voisi olla edullinen ratkaisu ihan pääasiallisenakin lämmönlähteenä vaikkakin kerta-asennuksena melko kallis. Haittapuolena kompressorin uusiminen jokusen vuoden välein, noiden kestoikä kannattaa ensin selvittää tarkasti.
Jos taas haluaa perustuskustannuksissa säästää, niin esimerkiksi ilmalämpöpumppu-puulämmitys -yhdistelmä voisi olla myös lämmityskustannuksiltaan kilpailukykyinen. Jos vaan jaksaa lämmitellä takkaa kylmimpinä talvipäivinä, tuo on se suurin haitta asiassa.
Pidemmän päälle kyse on kuitenkin makuasioista.
Pidemmän päälle maalämpö voisi olla edullinen ratkaisu ihan pääasiallisenakin lämmönlähteenä vaikkakin kerta-asennuksena melko kallis. Haittapuolena kompressorin uusiminen jokusen vuoden välein, noiden kestoikä kannattaa ensin selvittää tarkasti.
Jos taas haluaa perustuskustannuksissa säästää, niin esimerkiksi ilmalämpöpumppu-puulämmitys -yhdistelmä voisi olla myös lämmityskustannuksiltaan kilpailukykyinen. Jos vaan jaksaa lämmitellä takkaa kylmimpinä talvipäivinä, tuo on se suurin haitta asiassa.
Pidemmän päälle kyse on kuitenkin makuasioista.
Meitä järjestelmän perustamiskulut ei hirveästi pelota, koska lainanlyhennykseen se ei juurikaan vaikuta. Mutta kuukausittaiset käyttökulut tulisi saada pysymään mahdollisimman alhaalla, myös tulevaisuudessa. Tämän takia maalämpö voisi olla se meidän ratkaisu. PILP:stä kun ei ole ehtinyt kertymään kokemuksia kovin paljoa.
Jännää miten jyrkästi eri edustajat suhtautuu jompaan kumpaan lämmitysmuotoon. Jää aika paskamaku semmoisesta henkilöstä, joka heti ensi kättelyssä tyrmää esim. maalämmön, kun asiakas on sellaista harkinnut.
Jännää miten jyrkästi eri edustajat suhtautuu jompaan kumpaan lämmitysmuotoon. Jää aika paskamaku semmoisesta henkilöstä, joka heti ensi kättelyssä tyrmää esim. maalämmön, kun asiakas on sellaista harkinnut.
Joo älä niille myyntitykeille kerro toisesta vaihtoehdosta, koska tyrmäävät sen kuitenkin.
Lattialämmitykseksi ehdottomasti vesikierto juurikin sen takia, ettet ole ikuisesti naimisissa sähkölaitoksen kanssa.
LVI-Glycolia voi lattialämpökiertoon laittaa, jos on vaara, että lämmitettävä tila menee joskus pakkaselle.
Tällöin on kierto tehtävä suljettuna, eli erillisella lämmönvaihdinkierukalla, joka asennetaan lämminvesivaraajaan. Piirille tulee näin myös pieni erillinen kalvopaisunta-astia.
Itsellä tulee pelkkä puukeskuslämmitys taloon ja talliin, koska se on ylivoimaiseti halvin lämmitysmuoto, joskin työläin.. Makuasioita.
Taloon lisäksi vielä 3500kg tiilinen leivinuunitakka + varaava tiilipiippu.
Takan polttaminen talvella ei ole mikään homma, joten sitä on turha pelätä. Lisäksi takka luo vähintäänkin saman verran tunnelmaa, kuin lämpöä...
Erilaiset lämpöpumput eivät välttämättä ole huonoja ideoita mutta suhtautuisin varauksella mainoswatteihin kun puhutaan laitteiden hyötysuhteista. (ottaa 1kW ja antaa 4kW)
Lattialämmitykseksi ehdottomasti vesikierto juurikin sen takia, ettet ole ikuisesti naimisissa sähkölaitoksen kanssa.
LVI-Glycolia voi lattialämpökiertoon laittaa, jos on vaara, että lämmitettävä tila menee joskus pakkaselle.
Tällöin on kierto tehtävä suljettuna, eli erillisella lämmönvaihdinkierukalla, joka asennetaan lämminvesivaraajaan. Piirille tulee näin myös pieni erillinen kalvopaisunta-astia.
Itsellä tulee pelkkä puukeskuslämmitys taloon ja talliin, koska se on ylivoimaiseti halvin lämmitysmuoto, joskin työläin.. Makuasioita.
Taloon lisäksi vielä 3500kg tiilinen leivinuunitakka + varaava tiilipiippu.
Takan polttaminen talvella ei ole mikään homma, joten sitä on turha pelätä. Lisäksi takka luo vähintäänkin saman verran tunnelmaa, kuin lämpöä...
Erilaiset lämpöpumput eivät välttämättä ole huonoja ideoita mutta suhtautuisin varauksella mainoswatteihin kun puhutaan laitteiden hyötysuhteista. (ottaa 1kW ja antaa 4kW)
-
Loputon Viha
- -
- Viestit: 698
- Liittynyt: 23.7.2003 13:32
Aikoinaan kun kotosalla porsi öljykattila ja uutta piti katella tilalle , päätyi ukko laittamaan kattilan missä toimii normaali öljylämmitys/sähkö/puu ja vaihto suoritettiin kaksissa miehin kun olin iltalomilla intistä =) tämä tapahtui kesällä -98 ja sen jälkeen on ostettu 2 kertaa säiliö tayteen , eli 6000 litraa kaikkiaa lämmitysöljyä 8 vuoden aikana.
Keväästä syksyyn vain ja ainoastaan pelkillä puilla lämmittämällä ( näitä esim. itse työpaikalta tuonut ja ukko mistä sattunut aina saamaan sopivasti) ja muut ajat lämmitetty mahdollisuuksien mukaan ,mutta kuten viimevuosista on nähty ei pakkasia kovin kauheasti ole ollut , joten puilla lämmittäminen ei ole osottautunut liian ylivoimaiseksi.
Ei mielestäni kovin kallista asumista kohta 30 vuotta vanhassa talossa kun muutkin maksut pysyvät vielä kohdallaan (jätevesi jne.)
Keväästä syksyyn vain ja ainoastaan pelkillä puilla lämmittämällä ( näitä esim. itse työpaikalta tuonut ja ukko mistä sattunut aina saamaan sopivasti) ja muut ajat lämmitetty mahdollisuuksien mukaan ,mutta kuten viimevuosista on nähty ei pakkasia kovin kauheasti ole ollut , joten puilla lämmittäminen ei ole osottautunut liian ylivoimaiseksi.
Ei mielestäni kovin kallista asumista kohta 30 vuotta vanhassa talossa kun muutkin maksut pysyvät vielä kohdallaan (jätevesi jne.)
Meillä kotona vaihdettiin tuossa vuosituhannen vaihteessa öljylämmitys palaturpeeseen. Eli vanha lämmityskattila sai jäädä ja sen kylkeen tehtiin stokeri. Stokeri tehtiin itse, ja sitä ohjaa taajuusmuuntaja / logiikka. Eli taajusmuuntajalla saadaan lisättyä / vähennettyä syöttöä ja potikalla saa muutettua ilmapuhaltimen tehoa. Lisäksi logiikka hoitaa taukotulen esim. 15 minuutin välein poltetaan 1 minuutti ellei kattilatermostaatti pyydä lisää lämpöä. Palaturvetta kuluu noin 3 traktorikärryllistä vuodessa ja sillä lämmitetään n.300 neliöä. Tämä siis haja-asutusalueella.
-
lepadontti
- -
- Viestit: 11
- Liittynyt: 27.8.2006 17:46
Suosittelen sellaista järjestelmää, joka taipuu tarvittaessa useisiin energiamuotoihin, eikä sido käyttäjää yhteen tiettyyn. Tietääkseni ainoa järjestelmä, joka tämän mahdollistaa on Euronom (www.euronom.fi).
Nestekiertoiseen lattialämmitykseen saat kytkettyä esim:
a) Aurinkopaneelit + maalämpö (tai öljy, pelletit, puu, sähkö jne)
b) Maalämpö + öljy (tai aurinkopaneelit, pelletit tai puu tai sähkö jne)
Ideana siis se, että näitä voidaan yhdistellä täysin vapaasti samaan modulaariseen lämmitysjärjestelmään ja järjestelmä huolehtii siitä, että mökkiä lämmitetään aina sillä halvimmalla tavalla.
Nestekiertoiseen lattialämmitykseen saat kytkettyä esim:
a) Aurinkopaneelit + maalämpö (tai öljy, pelletit, puu, sähkö jne)
b) Maalämpö + öljy (tai aurinkopaneelit, pelletit tai puu tai sähkö jne)
Ideana siis se, että näitä voidaan yhdistellä täysin vapaasti samaan modulaariseen lämmitysjärjestelmään ja järjestelmä huolehtii siitä, että mökkiä lämmitetään aina sillä halvimmalla tavalla.
^Tekee vaikka vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän taloon, jolloin itse lämmönlähde on suhteellisen helppo vaihtaa tarpeen mukaan. Vesikiertoinen lattialämmitys olisi siitä mukava, että lämpötilan pystyy pitämään pari astetta normaalia patterilämmitystä viileämpänä ja silti sisällä tuntuu mukavan lämpimältä.
Edit: En siis ottanut kantaa tässä itse lämmönlähteeseen.
Edit: En siis ottanut kantaa tässä itse lämmönlähteeseen.
Meille laitettiin maalämpö viime kesänä, kun rakennettiin. En ainakaan itse ole pettynyt. Viime talvi oli aika kylmä ja hyvin lämmintä riitti.
Systeemi on täystehoinen ja sillä lämmitetään autotalli ja talo. Yhteensä 200m2. Huonekorkeus on toi 2700 kans. Autotallissa 2600. Taitaa olla nykyään jo vakio korkeus toi 2700. Vai olisko se 2650? No kuiteski..
Meillä on kaksipiirinen toi systeemi. Toinen lämmittää vain pesutilat, saunan ja kodinhoitohuoneen. Toinen taas kaiken muun. Tällä saa sen hyödyn, että termostaateilla ei tartte rajata niin paljon lämpöjä. Kosteat tilat saa koko ajan kuumempaa kiertovettä, kuin muut tilat.
Muut tilat taas on itsestään oppivan järjestelmän perässä, joka ulkolämpötilan mukaan ohjaa menoveden lämpöä ja samalla tutkii sisäilman lämpöä. Mikäli sisällä alkaa olla liian lämmin pakkasen ohjaaman käyrän takia, niin se muuttaa ohjauskäyrää. Tämä esimerkiksi älyää siis sen, että kun uunia (3500kg) lämmitellään ja huonelämpö alkaa nousta, niin se vaan laskee kierron lämpötilaa, eikä lyö vain termostaateista sulkua kiinni.
Lattiapiirit on tehty siten, että laidoilla talossa kiertää aina vesi. Termostaatti siis katkaisee vain huoneen keskeltä kierron. Tällöin veto ei tunnu, kun ulkoseinien lähellä lattia on aina lämmin.
Termostaatit periaatteessa vain siksi, että jos haluaa jonkin huoneen viileämmäksi.
Ekan vuoden sähkö oli n. 10000kWh. Ei paha minusta. Autotallissakin oli 17-19 läpi talven.
Toivottavasti saat edes jotain tolkkua tuosta kirjoituksesta. Kysellä saa lisää jos haluat tietää enemmän.
Systeemi on täystehoinen ja sillä lämmitetään autotalli ja talo. Yhteensä 200m2. Huonekorkeus on toi 2700 kans. Autotallissa 2600. Taitaa olla nykyään jo vakio korkeus toi 2700. Vai olisko se 2650? No kuiteski..
Meillä on kaksipiirinen toi systeemi. Toinen lämmittää vain pesutilat, saunan ja kodinhoitohuoneen. Toinen taas kaiken muun. Tällä saa sen hyödyn, että termostaateilla ei tartte rajata niin paljon lämpöjä. Kosteat tilat saa koko ajan kuumempaa kiertovettä, kuin muut tilat.
Muut tilat taas on itsestään oppivan järjestelmän perässä, joka ulkolämpötilan mukaan ohjaa menoveden lämpöä ja samalla tutkii sisäilman lämpöä. Mikäli sisällä alkaa olla liian lämmin pakkasen ohjaaman käyrän takia, niin se muuttaa ohjauskäyrää. Tämä esimerkiksi älyää siis sen, että kun uunia (3500kg) lämmitellään ja huonelämpö alkaa nousta, niin se vaan laskee kierron lämpötilaa, eikä lyö vain termostaateista sulkua kiinni.
Lattiapiirit on tehty siten, että laidoilla talossa kiertää aina vesi. Termostaatti siis katkaisee vain huoneen keskeltä kierron. Tällöin veto ei tunnu, kun ulkoseinien lähellä lattia on aina lämmin.
Termostaatit periaatteessa vain siksi, että jos haluaa jonkin huoneen viileämmäksi.
Ekan vuoden sähkö oli n. 10000kWh. Ei paha minusta. Autotallissakin oli 17-19 läpi talven.
Toivottavasti saat edes jotain tolkkua tuosta kirjoituksesta. Kysellä saa lisää jos haluat tietää enemmän.
Noista maalämpö vehkeistä sen verran että kannataa heti laittaa sen pikku kompressorin tilalle heti isompaa, koska kylmillä keleillä se kompura huutaa täysillä jolloin sen vaihto aika tulee nopeemmin vastaan.
Serkku laittoi isompaa kompuraa tilalle kuin mitä paketin mukana oli tullut. Viime talvena sanoi ettei kertaakaa käyny kompura täysillä tehoilla. Sama kompura ollu jo käytössä v.2000 keväästä asti ja mitään vikaa ei näytä edes olevan.
Samaa asiaa putkimies ehdotti mulle kun maalämpö harkittiin, mutta päädyin pelkkään puulämmitykseen ja 2000 litran varaajaan. Hyvin toimii.
Serkku laittoi isompaa kompuraa tilalle kuin mitä paketin mukana oli tullut. Viime talvena sanoi ettei kertaakaa käyny kompura täysillä tehoilla. Sama kompura ollu jo käytössä v.2000 keväästä asti ja mitään vikaa ei näytä edes olevan.
Samaa asiaa putkimies ehdotti mulle kun maalämpö harkittiin, mutta päädyin pelkkään puulämmitykseen ja 2000 litran varaajaan. Hyvin toimii.
^^Aivan samaa mieltä. Meillä taitaa olla 2600 ja olohuone+keittiö korotetulla vinolla sisäkatolla. Perusmakuuhuoneet pärjäis aivan hyvin jollain 2200-2300 korkeudella. Täysin samalla asumismukavuudella saisi lämmiettäviä kuutioita helposti 5-10% vähemmäksi.
Lämmitysmuotoa valittaessa kannattaa muistaa myös se, että miten kauan aikoo mökissä asua, siis kannattaako järjestelmään investoida liikaa. Meillä on varaava sähkö + takka + ILP. Ilmalämpöpumpusta ei ole vielä talviajan kokemuksia, mielenkiinnolla odotan miten mittari alkaa talvella pyöriä.
Se on harmittanut kun lattiassa on sähkökaapelit, nyt laittaisin vesikierron puukattilalla ja huippuvastuksella kireimpiä pakkasia varten. Tuon sähköyhtiön kanssa on näköjään naimisissa ainakin niin kauan kuin vaihtaa mökkiä.
Lämmitysmuotoa valittaessa kannattaa muistaa myös se, että miten kauan aikoo mökissä asua, siis kannattaako järjestelmään investoida liikaa. Meillä on varaava sähkö + takka + ILP. Ilmalämpöpumpusta ei ole vielä talviajan kokemuksia, mielenkiinnolla odotan miten mittari alkaa talvella pyöriä.
Se on harmittanut kun lattiassa on sähkökaapelit, nyt laittaisin vesikierron puukattilalla ja huippuvastuksella kireimpiä pakkasia varten. Tuon sähköyhtiön kanssa on näköjään naimisissa ainakin niin kauan kuin vaihtaa mökkiä.
Tuomas kirjoitti:Menee offtopiciksi, mutta miksi huonekorkeus on noin korkea? Meillä on 2400 enkä keksi mitään syytä, että tarvis olla korkeampi.. turhaa tilaa vaan lämmitettäväksi.
Sitä en tiedä, miksi se jo vakiona on noin korkea. Meille kyllä haluttiin korkeutta. Kaippa noi on maku asioita. Meillä tupakeittiö, jossa vinokatto. Korkeus jotai 3.7 korkeimmalla kohtaa.
Tuskin on lämmityskuluissa mitään merkitystä.
Tuttava rakentaa juuri taloa ja valitsi lämmitysmuodoksi maakaasun (saa kuulemma halutessaa oman tankkausasemankin jos haluaa..tiedä sitten.). Itse lämmitys toteutettiin suljetulla vesikiertoisella lattialämityksellä kaikkialla.
Lämmitystilat rakennettiin sitä silmällä pitäen, että tarvittaessa voidaan siirtyä sähköön, pellettiin, öljyyn, puuhun, yms. Lisäksi luonnollisesti on muutamakin takka isossa talossa. Tuossa erittäin järkevältä kuullosti juuri se, että on otettu huomioon valmiudet muuttaa lämmitysmuotoa ilman, että tarvitsee taloa uudelleen rakentaa.
Maalämmöstä ja sen kestävyydestä olen kuullut monia eri kommentteja, lähinnä pumppujen hinnoista ja niiden luvatuista kestävyyksistä, mutta toisten tuntemuksia kaikki, jostain syystä kaikki tutut rakentajat ovat sitä harkinneet, mutta ottaneet muita vaihtoehtoja.
Lämmitystilat rakennettiin sitä silmällä pitäen, että tarvittaessa voidaan siirtyä sähköön, pellettiin, öljyyn, puuhun, yms. Lisäksi luonnollisesti on muutamakin takka isossa talossa. Tuossa erittäin järkevältä kuullosti juuri se, että on otettu huomioon valmiudet muuttaa lämmitysmuotoa ilman, että tarvitsee taloa uudelleen rakentaa.
Maalämmöstä ja sen kestävyydestä olen kuullut monia eri kommentteja, lähinnä pumppujen hinnoista ja niiden luvatuista kestävyyksistä, mutta toisten tuntemuksia kaikki, jostain syystä kaikki tutut rakentajat ovat sitä harkinneet, mutta ottaneet muita vaihtoehtoja.
Tuosta maalämpöpumppujen kestosta... kompuraongelmia oli pääosin 80 ja 90 luvun laitteissa, mutta lastentaudit on jo saatu suhteellisen hyvin pois näistä ja pumput kestää nykyään huomattavan paljon kauemin.
Geopro on omasta mielestäni paras vaihtoehto suomen oloihin. Ruotsalaisetkin pumput on hyviä, mutta niitä ei ole tarkoitettu edes tällaisiin oloihin mitä meillä on ja mitoitettu miedompiin olosuhteisiin. Hinnatkin on pudonnut ja tuollaisen reilu 200m2 talon pumpun hinnaksi esim Geopro GS75 pumpulla, me ollaan asennettu sitä n. 5800€+alv. (asennushinnassa puhun vain omasta firmastani jossa en enää vaikuta aktiivisesti). SH Malli on sitten tarkoitettu joko isompiin taloihin tai isomman kulutuksen talouksiin ja siihen saa sitten kaikkea pientä ekstraa, kuten esimerkiksi aktiivisen tulistuksen (jota muilla valmistajilla ei edes ole) sekä alijäähdytyksen joka on ilmaista energiaa, jota ei oteta pumpun tuotosta, vaan hukkalämmöstä. Lämmitykseen suositellaan lattialämmitystä, mutta toimii moitteita myös vesipattereilla.
Tähän lisäksi sitten perinteinen ilmastoinnin lämmön takaisinotto ja varaava takka niin päästään tosi lähelle omavaraisuutta ja koneiden kestoikä kasvaa entisestään. Tähän kylkiäiseksi voidaan tietysti lisätä mikä tahansa muukin lämmitysmuoto esim. puu tai sähkö. Tai jos saneeraa niin nämä molemmat voidaan lisätä kylkeen joko lisätehoiksi tai päätoimiseksi lämmön lähteeksi.
Esimerkkinä isäni hirsitaloon (lämmitetty pinta-ala jatkuvasti 220m2+30m2 satunaista ulkoterassin lämmitystä) asennettiin toissavuonna GS75 pumpulla ja päästiin 95% koko vuoden lämmön tuotosta, ja loput 5% tuli helmikuussa, kun autotallia (60m2) lämmitettiin tuolloin ko. järjestelmällä rakennusvaiheessa, kun oli talli vielä eristämättä. Tuolla Geopron sivuilla mainitsevat että on mahdollista tuottaa 98% koko lämmitystarpeesta, ja sen uskon. Ensi maaliskuussa sen näemme henkilökohtaisesti.
Kärjistetäänkö vielä sitä että minä tai meidän firma EI edusta Geoprota, vaan asennamme kyllä kaikkia muitakin merkkejä, ja tämä on vain minun oma henkilökohtainen mielipiteeni.
Geopro on omasta mielestäni paras vaihtoehto suomen oloihin. Ruotsalaisetkin pumput on hyviä, mutta niitä ei ole tarkoitettu edes tällaisiin oloihin mitä meillä on ja mitoitettu miedompiin olosuhteisiin. Hinnatkin on pudonnut ja tuollaisen reilu 200m2 talon pumpun hinnaksi esim Geopro GS75 pumpulla, me ollaan asennettu sitä n. 5800€+alv. (asennushinnassa puhun vain omasta firmastani jossa en enää vaikuta aktiivisesti). SH Malli on sitten tarkoitettu joko isompiin taloihin tai isomman kulutuksen talouksiin ja siihen saa sitten kaikkea pientä ekstraa, kuten esimerkiksi aktiivisen tulistuksen (jota muilla valmistajilla ei edes ole) sekä alijäähdytyksen joka on ilmaista energiaa, jota ei oteta pumpun tuotosta, vaan hukkalämmöstä. Lämmitykseen suositellaan lattialämmitystä, mutta toimii moitteita myös vesipattereilla.
Tähän lisäksi sitten perinteinen ilmastoinnin lämmön takaisinotto ja varaava takka niin päästään tosi lähelle omavaraisuutta ja koneiden kestoikä kasvaa entisestään. Tähän kylkiäiseksi voidaan tietysti lisätä mikä tahansa muukin lämmitysmuoto esim. puu tai sähkö. Tai jos saneeraa niin nämä molemmat voidaan lisätä kylkeen joko lisätehoiksi tai päätoimiseksi lämmön lähteeksi.
Esimerkkinä isäni hirsitaloon (lämmitetty pinta-ala jatkuvasti 220m2+30m2 satunaista ulkoterassin lämmitystä) asennettiin toissavuonna GS75 pumpulla ja päästiin 95% koko vuoden lämmön tuotosta, ja loput 5% tuli helmikuussa, kun autotallia (60m2) lämmitettiin tuolloin ko. järjestelmällä rakennusvaiheessa, kun oli talli vielä eristämättä. Tuolla Geopron sivuilla mainitsevat että on mahdollista tuottaa 98% koko lämmitystarpeesta, ja sen uskon. Ensi maaliskuussa sen näemme henkilökohtaisesti.
Kärjistetäänkö vielä sitä että minä tai meidän firma EI edusta Geoprota, vaan asennamme kyllä kaikkia muitakin merkkejä, ja tämä on vain minun oma henkilökohtainen mielipiteeni.
Meillä on omakotitalo 1.5krs, alakerrassa 136m2+talli/varasto 48m2 ja yläkertavaraus 50m2 sitten joskus valmiina. Maalämpöpumppu Thermia Diplomat TWS9 ollut vajaa 1.5v päällä ja toiminut ongelmitta, lämmön ottaa porakaivosta 196m. Kallishan tuo on, mutta vaivaton ja ekologinen :). Vesikiertoinen lattialämmitys on talossa ja tallissa.
Muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut. Pelletti voisi olla hyvä, vaatii kuitenkin isomman tilan ja huoltoa välillä.
Muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut. Pelletti voisi olla hyvä, vaatii kuitenkin isomman tilan ja huoltoa välillä.
Pumppu asennettuna 7400eur ja poraus ~5800eur. Kalliometri muistaakseni 25eur ja pintamaa 65eur/m. Sähkövastusta on käyttänyt 16h veden lämmitämiseen tähän mennessä, kaikki viime talvena. Sähkön vuosikulutus tulee olemaan n.15000kWh, vuoden lopussa näkee tarkemmin kun aloin viime joulukuussa ottamaan lukemat ylös.
Pumppu ei taida sähköä käyttää muuhun kuin kompuran ja kiertovesipumpun pyörittämiseen. Riippuu sitten onko osa- vai täysteho paljonko sähkövastus käy päällä.
Pumppu ei taida sähköä käyttää muuhun kuin kompuran ja kiertovesipumpun pyörittämiseen. Riippuu sitten onko osa- vai täysteho paljonko sähkövastus käy päällä.
Vuolukivinen hella ei välttämättä ole hyvä idea, koska se imee kaiken rasvan ja muun paskan itseensä.. ja lisäksi vuolukivi näyttää ihan hautakiveltä :D
Pelletti vois olla ihan jees, mutta kun Vapolla on monopoliasema alalla, niin luultavasti pellettien hintakin pompsahtaa, kun käyttäjiä saadaan tarpeeksi.
Pelletti vois olla ihan jees, mutta kun Vapolla on monopoliasema alalla, niin luultavasti pellettien hintakin pompsahtaa, kun käyttäjiä saadaan tarpeeksi.
Outoa että maalämpöpumpun asennuskohteessa maahan upottaminen on noin kallista verrattuna porakaivoasennukseen? Mitenkähän lienee mahtavat suhtautua, mikäli kaivuu ja täyttö on tilaajan toimesta, eli asennusporukalle jää pelkästään putkien veto.
Luulisi pellettivalmistajia tulevan kuiten lisää, mikäli sen suosio on kasvamassa?
Luulisi pellettivalmistajia tulevan kuiten lisää, mikäli sen suosio on kasvamassa?
Pasaatti kirjoitti:Outoa että maalämpöpumpun asennuskohteessa maahan upottaminen on noin kallista verrattuna porakaivoasennukseen? Mitenkähän lienee mahtavat suhtautua, mikäli kaivuu ja täyttö on tilaajan toimesta, eli asennusporukalle jää pelkästään putkien veto.
Tuota 65€/m jos ihmettelet, niin luulen sen tarkoittavan niitä porametrejä, ennen kalliota. Nehän joutuu siihen reikään laittamaan suojaputken kallioon saakka, ettei se maa tuki reikää. Kallioon taas ei tartte mitään tukiputkea, niin siihen poraaminen on halvempaa.
Itselle kaivettiin savipeltoon ns. pintaasennuksena toi piiri n. 1.1m syvyyteen. Hintaa mokomalle tuli jotain 1500€ + putki 400m.
Pasaatti wrote:
Outoa että maalämpöpumpun asennuskohteessa maahan upottaminen on noin kallista verrattuna porakaivoasennukseen? Mitenkähän lienee mahtavat suhtautua, mikäli kaivuu ja täyttö on tilaajan toimesta, eli asennusporukalle jää pelkästään putkien veto.
Tuota 65€/m jos ihmettelet, niin luulen sen tarkoittavan niitä porametrejä, ennen kalliota. Nehän joutuu siihen reikään laittamaan suojaputken kallioon saakka, ettei se maa tuki reikää. Kallioon taas ei tartte mitään tukiputkea, niin siihen poraaminen on halvempaa.
Juuri näin tarkoitin. Meillä oli pintamaata muistaaksen 16m ennenkuin kallio tuli vastaan. Siihen osuudelle joutuivat hitsaamaan rosteri suojaputken.
Jos maalämpöä laittaa, niin ehdottomasti sitten myös vesikiertoinen lattialämmitys. Vesikiertoisessa lattialämmityksessä saa menoveden lämpötilan pudotettua 35 asteeseen, mikä parantaa laitteen hyötysuhdetta huomattavasti verrattuna "seinäpattereiden" vaatimaan 50 asteeseen.
Pelkän pumpun lisäksi kannattaa myös suunnitella vesivaraajan malli ja toimintaperiaate tarkoin. Samoin se, lämmittääkö kaiken käyttöveden maalämmöllä, vai käyttääkö siinä osittain vaikkapa sähkövastusta.
Kompuroiden kestosta en olisi huolissani, varsinkin nuo scroll-kompurat ovat kestäviä pelejä. Tosin kestää ne vanhatkin. Vanhemmillani on vanha Lämpöässä -pumppu ja hyvin potkii vielä 14 vuoden jälkeen.
Tuskinpa tuosta mitään kalabaliikkia tulee. Monet firmat asentavatkin siten, että hommaavat poraukset/kaivut alihankintana.
Mitä tulee noihin Ruotsin pumppujen mitoituksiin, niin kyllä mielestäni esim. Kangosissa Pohjois-Ruotsissa Bonus-pumppuja tekevä Naturvärme on mitoittanut taatusti laitteensa melkoisen arktisiin olosuhteisiin.
Jos saan jotakin suositella vältettävän, niin tuota helkkarin palaturvetta. Ei siinäkään muuta, mutta se helkkarin savu ja sen hiukkaspäästöt pihapiirissä... kokemusta on.
Pelkän pumpun lisäksi kannattaa myös suunnitella vesivaraajan malli ja toimintaperiaate tarkoin. Samoin se, lämmittääkö kaiken käyttöveden maalämmöllä, vai käyttääkö siinä osittain vaikkapa sähkövastusta.
Kompuroiden kestosta en olisi huolissani, varsinkin nuo scroll-kompurat ovat kestäviä pelejä. Tosin kestää ne vanhatkin. Vanhemmillani on vanha Lämpöässä -pumppu ja hyvin potkii vielä 14 vuoden jälkeen.
Mitenkähän lienee mahtavat suhtautua, mikäli kaivuu ja täyttö on tilaajan toimesta, eli asennusporukalle jää pelkästään putkien veto.
Tuskinpa tuosta mitään kalabaliikkia tulee. Monet firmat asentavatkin siten, että hommaavat poraukset/kaivut alihankintana.
Mitä tulee noihin Ruotsin pumppujen mitoituksiin, niin kyllä mielestäni esim. Kangosissa Pohjois-Ruotsissa Bonus-pumppuja tekevä Naturvärme on mitoittanut taatusti laitteensa melkoisen arktisiin olosuhteisiin.
Jos saan jotakin suositella vältettävän, niin tuota helkkarin palaturvetta. Ei siinäkään muuta, mutta se helkkarin savu ja sen hiukkaspäästöt pihapiirissä... kokemusta on.
Siltikin esim. turpeen rikkipäästöt ovat melkoiset ja niistä taas suurin osa on savukaasuissa. Myös raskasmetallipäästöt arveluttavat. Itse en halua enää ikinä tuota hankien mustentajaa pihapiiriini.
Kotimökiltä lähti turvelämpö ja tilalle tuli maalämpö, vaikka isäukko oli yli 30 vuotta Vapon palveluksessa...
Kuivuus on turpeen kyseessä ollessa aika suhteellista... Aivan kuivinta turvetta ei ole edes kannattavinta polttaa.
nimimerkki "turvelaboratoriossa kosteuksia mitannut"
Kotimökiltä lähti turvelämpö ja tilalle tuli maalämpö, vaikka isäukko oli yli 30 vuotta Vapon palveluksessa...
Kuivuus on turpeen kyseessä ollessa aika suhteellista... Aivan kuivinta turvetta ei ole edes kannattavinta polttaa.
nimimerkki "turvelaboratoriossa kosteuksia mitannut"
Juuri noissa 80- ja osin 90-luvun pumpuissa oli tuota kompuraongelmaa kuten sergey sanoi. Ja etenkin nuo nykyiset scroll-kompuralla varustetut pumput mistä Petteri mainitsi kestävät oikein mitoitettuna huomattavan hyvin. Tullut perehdyttyä joitain vuosia sitten aiheeseen tutkimustyön puitteissa, joskin pumput ovat edelleen kehittyneet sittemmin ja ennen kaikkea niihin liittyvä osaaminen on lisääntynyt myös Suomessa.
p.s. Petteri: Oli muuten hauska reissu Ruotsiin vaikka säät ei suosineetkaan (+23-25 varjossa joka päivä...). Kauden eka mustakin saatiin Cetulle alas.
p.s. Petteri: Oli muuten hauska reissu Ruotsiin vaikka säät ei suosineetkaan (+23-25 varjossa joka päivä...). Kauden eka mustakin saatiin Cetulle alas.
Mitä tulee noihin Ruotsin pumppujen mitoituksiin, niin kyllä mielestäni esim. Kangosissa Pohjois-Ruotsissa Bonus-pumppuja tekevä Naturvärme on mitoittanut taatusti laitteensa melkoisen arktisiin olosuhteisiin.
Totta puhut, valmistajana ei vaan ole sieltä isoimmasta päästä. Eikös ne tehdä ihan kunnolla lapissa, tyyliin Kolarin korkeuksilla? Tällanen käsitys mulla on.
Noita Scroll pumppuja ei ihme kyllä vielä kaikki edes käytä. En tajua miksi ei, eihän niiden kustannuksetkaan ole sen kummosemmat.
Mitenkähän lienee mahtavat suhtautua, mikäli kaivuu ja täyttö on tilaajan toimesta, eli asennusporukalle jää pelkästään putkien veto.
Me ollaan maahan upotettu itse putkisto, mutta jos asiakas haluaa itse teettää kaivuuhommat muilla, niin eipä se mitään haittaa. Päästäänpä itse helpommalla ;)
Junosuandossa tosiaan tekevät, eli Pellosta vähän pohjoiseen. Olen tuolla tehtaalla käynyt ja pieni pajahan se on moneen muuhun verrattuna, mutta tietoa ja innovaatiokykyä näkyy riittävän. Siellähän on myös koulutuskeskus "vaihtoehtoenergialle".
Ari, niin minä Mikolta kuulin, että hikkee pukkaa, mutta lintuja löytyy toisinaan :)
Ari, niin minä Mikolta kuulin, että hikkee pukkaa, mutta lintuja löytyy toisinaan :)
Silmäilin topiccia läpi ja ajattelin omiakin ajatuksia tuoda julki. Sama se minkä lämmityksen valitsette, mutta kannattaa joka tapauksessa muistaa, että energian hinta tulee lähivuosina nousemaan ja reilusti.
Esim. sähköyhtiöiden arviot hinnan noususta tulevaisuudessa ovat huvittavan optimistisia. Öljyn huima hinnannousu on jo varmaan kaikille selvää. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa huomattavasti energin hinta pitkällä aikavälillä. Jos esim. maalämpö tai pelletti kannattaa jo nyt, niin miksei tulevaisuudessa vielä paremmin?
Mielestäni suorasähkölämmitys pitäisi kieltää lailla. Vesikiertoinen lämmönjako on kuitenkin kytkettävissä mihin tahansa lämmön lähteeseen. Tulevaisuudessa saattaa jotain suorasähkölämmittäjää vielä hieman harmittaa. Paljonko valtio maksaa tulevaisuudessa energia-avustuksia niille, jotka nyt säästävät perustuskustannuksissa ja pistävät suoran sähkön?
Itse olen työni puolesta mukana maalämmön, sekä muiden lämmitysmuotojen kanssa. En halua mainostaa mitään tuotetta.
Esim. sähköyhtiöiden arviot hinnan noususta tulevaisuudessa ovat huvittavan optimistisia. Öljyn huima hinnannousu on jo varmaan kaikille selvää. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa huomattavasti energin hinta pitkällä aikavälillä. Jos esim. maalämpö tai pelletti kannattaa jo nyt, niin miksei tulevaisuudessa vielä paremmin?
Mielestäni suorasähkölämmitys pitäisi kieltää lailla. Vesikiertoinen lämmönjako on kuitenkin kytkettävissä mihin tahansa lämmön lähteeseen. Tulevaisuudessa saattaa jotain suorasähkölämmittäjää vielä hieman harmittaa. Paljonko valtio maksaa tulevaisuudessa energia-avustuksia niille, jotka nyt säästävät perustuskustannuksissa ja pistävät suoran sähkön?
Itse olen työni puolesta mukana maalämmön, sekä muiden lämmitysmuotojen kanssa. En halua mainostaa mitään tuotetta.
laskelmia kiitos!
Onko kukaan laskenut oikeasti maalämmön / ilmalämpöpumppujen / suoransähkölämmityksen / puuvaihtoehtojen todellisia käyttö- ja hankinta kustannuksia? - Olen itse rakentamassa normaalia omakotitaloa 145+45m2; laskin mikä on järkevin tapa lämmittää talo.
Talon eristeet ovat riittävät (225 seinissä, alapohja 300 yläpohja samoin 300). Tupakeittiöön varaavatakka (lämmitetään talvella päivittäin), ilmankierrätys iv-koneeseen+normaali lto ja sähköpatterit ikkunoiden alle (lattialämmityskaapelit märkätiloihin). Miksi tämä pitää kieltää lailla? Vertailessanne lämmitysmuotoja älkää unohtako ottaa huomioon normaalia käyttösähköä (valaistus, pyykkikoneet ym.) sitä tarvitaan jokaisessa talossa riippumatta lämmitysmuodosta.
Pikkupakkasella takka riittää pitämään talon lämpimänä; käyttövesi lämpenee suoralla sähköllä kuten myös maalämmöllä ja ym pumpuilla. Hankintahinnaltaan suorasähkö on selvästi halvin. jos haluaa maalämmön pitää laittaa lattialämmitys +3000€ maalämpöpumppu +5000 =>, porakaivo +5000€=> kokonaisuus 15000€ enemmän (saa sähköä melko paljon) eikä se maalämpöpumppu ikuinen ole; karkaahan ilmastoinnistakin kylmäaineet yleensä kymmenessä vuodessa.
Pellettilämmitys voisi olla hyvä juttu jos asuu maaseudulla ja on iso talo. energian yksikköhinta on alhainen mutta laitteet ja niiden vaatima tila maksaa melko paljon. Tarvitaan iso tekninentila ettei tarvitse hakea 10kg pusseissa pellettejä agrimarketista.
Turha luulla ettei pellettien hinta nouse samaan tahtiin kun sähkön ja öljyn hinta.
Talon eristeet ovat riittävät (225 seinissä, alapohja 300 yläpohja samoin 300). Tupakeittiöön varaavatakka (lämmitetään talvella päivittäin), ilmankierrätys iv-koneeseen+normaali lto ja sähköpatterit ikkunoiden alle (lattialämmityskaapelit märkätiloihin). Miksi tämä pitää kieltää lailla? Vertailessanne lämmitysmuotoja älkää unohtako ottaa huomioon normaalia käyttösähköä (valaistus, pyykkikoneet ym.) sitä tarvitaan jokaisessa talossa riippumatta lämmitysmuodosta.
Pikkupakkasella takka riittää pitämään talon lämpimänä; käyttövesi lämpenee suoralla sähköllä kuten myös maalämmöllä ja ym pumpuilla. Hankintahinnaltaan suorasähkö on selvästi halvin. jos haluaa maalämmön pitää laittaa lattialämmitys +3000€ maalämpöpumppu +5000 =>, porakaivo +5000€=> kokonaisuus 15000€ enemmän (saa sähköä melko paljon) eikä se maalämpöpumppu ikuinen ole; karkaahan ilmastoinnistakin kylmäaineet yleensä kymmenessä vuodessa.
Pellettilämmitys voisi olla hyvä juttu jos asuu maaseudulla ja on iso talo. energian yksikköhinta on alhainen mutta laitteet ja niiden vaatima tila maksaa melko paljon. Tarvitaan iso tekninentila ettei tarvitse hakea 10kg pusseissa pellettejä agrimarketista.
Turha luulla ettei pellettien hinta nouse samaan tahtiin kun sähkön ja öljyn hinta.
Edelliseen sanoisin, että koska pelletti on halvempi sen verran reilusti, niin sen hinta tulee kallistumaan paljon nopeammin, kuin öljyn ja sähkön, eli veikkaan, että tässä kohtaa pellettiä vähän ikäänkuin sisäänajetaan. Tätä kyllä saatoit tarkoittaakin, eikös?
Sitäpaitsi pelletti ei tarvitse sen isompaa teknistä tilaa, eikä käytännössä tuhkan poistoa ja nuohousta lukuunottamatta ole vaivaltaan sen pahempi kuin öljy, siilo on ainut hankala, varsinkin jos haluaa siitä ison, esim. vuoden tarpeiksi. Helppo vaihtoehto toimiessaan.
Mikään energiamuoto ei voi suomessa olla halvempi kuin toinen, puu saattaa omasta metsästä vielä olla halpa, mutta kun kuuntelee tätä nykyistä pienhiukkashaloota, varsinkin taajamissa, niin selvää lienee että jotain on luvassa. Epäilen vahvasti, että alle 10 vuoden sisällä lyödään joku hiukkasmaksu tai vähintään hiukkassuodatinpakko tms. kaikelle puulämmitykselle. Silti olen itse ajatellut kaksoiskattilaa nykyisen öljypönikän sijalle, sekä sille kaveriksi kuution varaajaa ja lämmönsäätöautomatiikkaa poissaolokellolla. Nyt käytössä vain öljy, sekä varalla sähkö, jos öljylämmitys katkeaa.
Maaseudulla kannattaa varmaan sijoittaa omavaraisuuteen, eli joku pelletti/stokeri/vilja/puu + sähkö, ehkä vielä sitten kaveriksi öljy, niin ei vaihtoehdot lopu. Vilja alkaa nykyään olemaan oikeasti kannattava energiamuoto. Sanoisin, että vesikiertoinen keskuslämmitys joka tapauksessa on järkevä, sinne voi lykätä ihan melkein mitä tahansa perään, ja lämmitys on tasaista.
Sitäpaitsi pelletti ei tarvitse sen isompaa teknistä tilaa, eikä käytännössä tuhkan poistoa ja nuohousta lukuunottamatta ole vaivaltaan sen pahempi kuin öljy, siilo on ainut hankala, varsinkin jos haluaa siitä ison, esim. vuoden tarpeiksi. Helppo vaihtoehto toimiessaan.
Mikään energiamuoto ei voi suomessa olla halvempi kuin toinen, puu saattaa omasta metsästä vielä olla halpa, mutta kun kuuntelee tätä nykyistä pienhiukkashaloota, varsinkin taajamissa, niin selvää lienee että jotain on luvassa. Epäilen vahvasti, että alle 10 vuoden sisällä lyödään joku hiukkasmaksu tai vähintään hiukkassuodatinpakko tms. kaikelle puulämmitykselle. Silti olen itse ajatellut kaksoiskattilaa nykyisen öljypönikän sijalle, sekä sille kaveriksi kuution varaajaa ja lämmönsäätöautomatiikkaa poissaolokellolla. Nyt käytössä vain öljy, sekä varalla sähkö, jos öljylämmitys katkeaa.
Maaseudulla kannattaa varmaan sijoittaa omavaraisuuteen, eli joku pelletti/stokeri/vilja/puu + sähkö, ehkä vielä sitten kaveriksi öljy, niin ei vaihtoehdot lopu. Vilja alkaa nykyään olemaan oikeasti kannattava energiamuoto. Sanoisin, että vesikiertoinen keskuslämmitys joka tapauksessa on järkevä, sinne voi lykätä ihan melkein mitä tahansa perään, ja lämmitys on tasaista.
Ittellä on stokeri - vesikiertoisella lattialämmityksellä. Kattilassa lisäksi sähkövastus, jos sattuu olemaan reissussa ja säiliöstä loppuu tavara niin pysyypi lämmöt tuvassa. Ei oo muuten kallista lämmittää :)
Stokerin hyviä puolia on että siinä voi polttaa useaakin eri tavaraa, sahanpurua, pellettiä, haketta, kauraa, turvetta jne. Eikä hankinta-hintakaan mikään kauhee oo, ite sain suoraan tehtaalta hyvän tarjouksen arimaxin systeemistä.
Stokerin hyviä puolia on että siinä voi polttaa useaakin eri tavaraa, sahanpurua, pellettiä, haketta, kauraa, turvetta jne. Eikä hankinta-hintakaan mikään kauhee oo, ite sain suoraan tehtaalta hyvän tarjouksen arimaxin systeemistä.
Itse itseäni lainaten
Sepä siinä onki tehtaalta ostaessa, että pieniä eriä ostavat saavat esim. 30%:n alennuksen ja ovat tyytyväisiä; "Sain tehdashinnoista niin ja niin paljon alennusta, on se vaan halpa".
Toisaalta ku rautakauppa tai rakennusliike ostaa tehtaalta, niin alennus on jo esim. 70%. Kyllähän näin ollen rautakauppiaskin voi myydä tavaraa 30% halvemmalla mitä se tehtaalla maksais ja kauppiaalle itelleki jää vielä katetta tuotteelle kohtuullisesti.
Voi vain käydä tehtaalla pian jälleenmyyjäkato, jos ensin ilmoitetaan suositushinta jälleenmyyjille ja hetimiten aletaan myymään heidän ohitseen halvemmalla. Katteetkin vaihtelevat aivan perkeleesti tuotteen mukaan. Tiedän kyllä tämmöisiä tapauksia, joissa jälleenmyyjät ovat lyöneet jonkun maahantuojan tai valmistajan boikottiin ja siinäpä sitten yrität tuotteitasi myydä...
Täytyy muistaa, että se jälleenmyyjä maksaa siitä katteesta mm. palkat, sähköt, vedet, vuokrat ym.
Täytyy muistaa, että se jälleenmyyjä maksaa siitä katteesta mm. palkat, sähköt, vedet, vuokrat ym.
Verrataanpa vaikka esim. pelletti/puulämmitystä, sähköä ja öljyä.
Mitkä edellisistä aiheuttavat eniten ympäristöhaittoja käytön saati valmistusprosessinsa aikana?
Sil ei oo väliä... Mielikuvat on se jonka mukaan niitä säännöksiä politikot vääntää. Puusavu näkyy ja haisee... sitä sitten rajoitetaan ja säännöstellään. Poissa näkyvistä, poissa mielestä.
Kokemuksia PILPistä
Todellisista käyttötilanteista tekemieni mittausten ja laskelmien perusteella Nibe P310 tuottaa "ilmaista" energiaa keskimäärin 1 kW aina kun rämisee. Saavutettava vuosisäästö riippuu siitä miten pitkään onnistuu pitämään räminän päällä noin vuositasolla. PILPIllä varustetun vesipatterikiertoisen lämmitysjärjestelmän säätäminen poikkeaa ns. normaalista säätötavasta. PILPIllä varustetussa tsydeemissä patteritermostaattien pitää olla joko täysin auki tai tai täysin kiinni jotta patteriverkoston lämmön "pyyntitarve" pysyisi tasaisena. Ellei pyynti pysy tasaisena kompressori ja 6 kW vastus kytkeytyy vähän väliä päälle ja pois. Vastuksen päällekytkeytyminen tarkoittaa aina samaa kuin säästömoodi off. Vastuksen päällekytkeytymisen voi estää nappia painamalla, mutta PILPIn tuottamat 1,5 kW eivät talvella katkokäyttötilanteessa riitä lämmittämään sekä kämppää että käyttövettä ilman lisälämmönlähteitä. Jos PILPin onnistuu pitäyttämään päällä kellon ympäri PILPIN lämmöntuotto saattaa riittää. PILP-järjestelmässä asunnon lämpötilaa säädetään PILP-häsäkän potikasta käsin.
Kesäaikana PILPIllä voi tehdä kaiken tarvittavan lämpimän käyttöveden ainakin 4 kk ajan. Ruotsista PILPpejä saa ostaa n. 30 % halvemmalla.
Kesäaikana PILPIllä voi tehdä kaiken tarvittavan lämpimän käyttöveden ainakin 4 kk ajan. Ruotsista PILPpejä saa ostaa n. 30 % halvemmalla.
Puolustetaan nyt vähän suorasähköäkin. Soveltuu hyvin esim. remonttiin jos ei aivan joka paikkaa revitä auki. Toimii hyvin yhteen jos lämmittää takalla, uunilla tms. On halpa perustamiskustannuksiltaan, ja ohjauksissa vain mielikuvitus on rajana. Pattereissa on lisäksi yleensä on/off katkaisin. Ja tietysti jos haluaa mahdollisimman kalliin järjestelmän käyttökustannuksiltaan, laittaa vesikiertoisen sähkölämmityksen. Myös rakennuksen koko kannattaa huomioida: pienessä ns. matalaenergiatalossa sähkölämmitys on jopa suhteellisen halpaa. Mainitaan nyt vielä, että nykyään sähköllä lämmitetään lattiaa, kattoa, seinää, ikkunaa...
Meni ehkä jo liian maireaksi mutta ampukaa vaan :)
Meni ehkä jo liian maireaksi mutta ampukaa vaan :)
Puulämmitys
Tässä olis omasta lämmitys kustannuksista.
- Jämä Primo puukattila 2000€ (tällä hetkellä hinta n.3000e)
- Akvaterm 2000l lämminvesivaraaja, 2000€
- Latauspumppu, kiertovesipumppu, paisuntasäiliö 250l + muut putkitarvikkeet, putket on kuparista.
Asennuksen hinta tarvikkeineen n.5200€ eli yhteensä 9200€ makso lämmityksen vaihto projekti.
Tällä hetkellä ainoat kulut on mitä kiertovesipumppu vie sähköä ja saman verran latauspumppu vie kun kattilassa on tuli.
Puuta saa kantaa ilmatteeksi rakennustyömailta niin paljon kun jaksaa + faijan verstaalta.
Talon koko on n.160m2 (2.kerrosta)+ 60m2 autotalli talon yhteydessä.
- Jämä Primo puukattila 2000€ (tällä hetkellä hinta n.3000e)
- Akvaterm 2000l lämminvesivaraaja, 2000€
- Latauspumppu, kiertovesipumppu, paisuntasäiliö 250l + muut putkitarvikkeet, putket on kuparista.
Asennuksen hinta tarvikkeineen n.5200€ eli yhteensä 9200€ makso lämmityksen vaihto projekti.
Tällä hetkellä ainoat kulut on mitä kiertovesipumppu vie sähköä ja saman verran latauspumppu vie kun kattilassa on tuli.
Puuta saa kantaa ilmatteeksi rakennustyömailta niin paljon kun jaksaa + faijan verstaalta.
Talon koko on n.160m2 (2.kerrosta)+ 60m2 autotalli talon yhteydessä.
Tämä lienee lähinnä sopivin paikka kysyä...
Jos joku on lähiaikoina muuttanut kerrostalosta omakotitaloon ja omistaa ilmankosteusmittarin, niin muuttuiko lukemat samana vuodenaikana miten paljon (suhteellinen ilmankosteus, %)? (Sama mittari ja sama vuodenaika siksi että lukemat ovat vertailukelpoiset)
Normaalin huoneilman suhteellisen kosteuden sanotaan olevan 40-60 % ja ei 20-30 % tai jopa 70 %:kaan mikään harvinaisuus ole, jos ilma ei kierrä... tiedän että joidenkin halpamittarien lukemat eivät ole ehkä vertailukelpoisia, mutta jos jotain suuntaa saisi.
Missä lämmitysmuodossa on kostein ja missä kuivin sisäilma? (Lähinnä jonkinsortin allergikon kantilta, jolle alle 50-55 % on kuivaa)
Jos joku on lähiaikoina muuttanut kerrostalosta omakotitaloon ja omistaa ilmankosteusmittarin, niin muuttuiko lukemat samana vuodenaikana miten paljon (suhteellinen ilmankosteus, %)? (Sama mittari ja sama vuodenaika siksi että lukemat ovat vertailukelpoiset)
Normaalin huoneilman suhteellisen kosteuden sanotaan olevan 40-60 % ja ei 20-30 % tai jopa 70 %:kaan mikään harvinaisuus ole, jos ilma ei kierrä... tiedän että joidenkin halpamittarien lukemat eivät ole ehkä vertailukelpoisia, mutta jos jotain suuntaa saisi.
Missä lämmitysmuodossa on kostein ja missä kuivin sisäilma? (Lähinnä jonkinsortin allergikon kantilta, jolle alle 50-55 % on kuivaa)
Luin tämän aiheen nopeasti läpitse ja vaikuttaisi kuin että kukaan ei käyttäisi enään sähköä lämmityksenä.
Omat kokemukset ovat kuitenkin ristiriidassa tämän kanssa, kesätöissä sähkömiehenä asennettiin moneen taloon sähkölämmitystä, useimmiten lattialämmityksen muodossa, eikä varmasti johtunut siitä ettei paikkoja olisi revitty auki tarpeeksi.
Eipä silti jos rakennan uutta taloa itselleni niin en kyllä varmasti käytä sähköä lämmityksenä. Helppoa tässä vaiheessa ja tilanteessa sanoa mutta en kyllä ostaisikaan sähkölämmitteistä taloa.
Tällä hetkellä rakennetaankin tuossa porukoille 200kw hakepannun, tai no onhan se pystyssä jo puuttuu vain vähän sähköä ja pari putkenpätkää enään. Pari viikkoa niin pitäis olla ensisavut otettu jo
Omat kokemukset ovat kuitenkin ristiriidassa tämän kanssa, kesätöissä sähkömiehenä asennettiin moneen taloon sähkölämmitystä, useimmiten lattialämmityksen muodossa, eikä varmasti johtunut siitä ettei paikkoja olisi revitty auki tarpeeksi.
Eipä silti jos rakennan uutta taloa itselleni niin en kyllä varmasti käytä sähköä lämmityksenä. Helppoa tässä vaiheessa ja tilanteessa sanoa mutta en kyllä ostaisikaan sähkölämmitteistä taloa.
Tällä hetkellä rakennetaankin tuossa porukoille 200kw hakepannun, tai no onhan se pystyssä jo puuttuu vain vähän sähköä ja pari putkenpätkää enään. Pari viikkoa niin pitäis olla ensisavut otettu jo
Halvin lämmitysmuoto tulee olemaan tulevaisuudessa ihan puulämmitys jos ei siihen jotain haittaveroa keksitä. Pellettien hinta nousee kunhan tarpeeksi moneen kämppään näitä järjestelmiä asennetaan. Sähkön hinta nousee, öljynkin kuulemma, maakaasu siinä sivussa.
Omassa kämpässä on sähköllä lämpiävä vesikierto mutta kyljessä on puukattila. Lisänä vielä varaava takka keskellä taloa. Eli säästö on ihan omissa käsissä. Kun laiskottaa niin sähkö päälle ja jos voimaa riittää niin kirves heiluu ja tuli loimuaa.
Omassa kämpässä on sähköllä lämpiävä vesikierto mutta kyljessä on puukattila. Lisänä vielä varaava takka keskellä taloa. Eli säästö on ihan omissa käsissä. Kun laiskottaa niin sähkö päälle ja jos voimaa riittää niin kirves heiluu ja tuli loimuaa.
Pari vuotta tulee täyteen asumista omassa kodissa. Neliöitä 156 yhdessä kerroksessa. Lämmityksenä varaava lattialämpö joka toimii sähköllä. Investointi kaikkine hipleineen oli tonnin. Sähköä menee vuodessa n. 13000 kwh. Apuna on kunnon leivinuuni, varaava takka sekä puulämmitteinen sauna. Energia kallistuu vuosi vuodelta, olkoonpa lämmitysmuoto mikä tahansa. Sähkö meidän perheelle helpoin ratkaisu, niin pitkään kun on vaan vara kuitata laskut.
Kannattaa muistaa maalämmäön pääomakulut. Eli n. 15000 E 4.5 % korolla tekee ensimmäisenä vuonna pelkkiä korkoja 675 E, tuollaista säästöä ei uuteen taloon saa millään, jos puhutaan 150 m2 talosta.
Maalämmön huoltokustannukset ovat motivan mukaan 3000 E / 10 v. Eli siitä vielä päälle 300 E / v. Eli vuodessa pitäisi säästää 1000 E.
Laita joka tapauksessa pyörivällä kennolla varustettu lämmön talteenotto, varsinkin jos teet tiiviin talon. Hyötysuhde 70 % takaa sen, että sinun ei tarvitse lämmittä tuloilmaan edes 30 asteen pakkasilla. Hinta n. 2000 E.
Älä laita PILP:iä sen lämmitysteho on onneton suhteessa hintaan ja tekee tuon lämmöntalteenoton tarpeettomaksi. PILP tuottaa parhaimmillan 2 kw, sillä ei mitään lämmitetä.
Tärkeimmät tekijät jotka sinun tulee arvat laskiessasi kannattavuuksia on sähkö hinnan kehitys sekä lämmityskulut. Molempiin saat helposti 100 % virheen riippuen lähteestä.
Älä pidä autotallia lämpimänä. Aja lämmin auto tallin ja lyö 500 W halogeenivalot päälle, jotta valoa on tarpeeksi ja tarvittaessa 20 kw lämmitin huutamaan vähäksi aikaa. Ei siellä ropatessa tarvitse olla kuin 10 astetta lämmiintä, että sormet toimii normaalista. Hyvä vain, että ei ole liian lämmintä.
Laita myös varaava takka. Pesä päivässä riittä lämmittämiseen ja 2 kylminä päivinä.
Lämpimän käyttöveden teko ei maksa mitään, sillä sitä menee 10 % lämmityskustannuksista vaikka motivat ja muut toista väittää.
Eli yhteenvetona: sähkölämmitys(vesikierrolla tai ilman), takka ja pyörivä lämmöntalteenotto.
Maalämmön huoltokustannukset ovat motivan mukaan 3000 E / 10 v. Eli siitä vielä päälle 300 E / v. Eli vuodessa pitäisi säästää 1000 E.
Laita joka tapauksessa pyörivällä kennolla varustettu lämmön talteenotto, varsinkin jos teet tiiviin talon. Hyötysuhde 70 % takaa sen, että sinun ei tarvitse lämmittä tuloilmaan edes 30 asteen pakkasilla. Hinta n. 2000 E.
Älä laita PILP:iä sen lämmitysteho on onneton suhteessa hintaan ja tekee tuon lämmöntalteenoton tarpeettomaksi. PILP tuottaa parhaimmillan 2 kw, sillä ei mitään lämmitetä.
Tärkeimmät tekijät jotka sinun tulee arvat laskiessasi kannattavuuksia on sähkö hinnan kehitys sekä lämmityskulut. Molempiin saat helposti 100 % virheen riippuen lähteestä.
Älä pidä autotallia lämpimänä. Aja lämmin auto tallin ja lyö 500 W halogeenivalot päälle, jotta valoa on tarpeeksi ja tarvittaessa 20 kw lämmitin huutamaan vähäksi aikaa. Ei siellä ropatessa tarvitse olla kuin 10 astetta lämmiintä, että sormet toimii normaalista. Hyvä vain, että ei ole liian lämmintä.
Laita myös varaava takka. Pesä päivässä riittä lämmittämiseen ja 2 kylminä päivinä.
Lämpimän käyttöveden teko ei maksa mitään, sillä sitä menee 10 % lämmityskustannuksista vaikka motivat ja muut toista väittää.
Eli yhteenvetona: sähkölämmitys(vesikierrolla tai ilman), takka ja pyörivä lämmöntalteenotto.
Kannattaa muistaa maalämmäön pääomakulut. Eli n. 15000 E 4.5 % korolla tekee ensimmäisenä vuonna pelkkiä korkoja 675 E, tuollaista säästöä ei uuteen taloon saa millään, jos puhutaan 150 m2 talosta.
Maalämmön huoltokustannukset ovat motivan mukaan 3000 E / 10 v. Eli siitä vielä päälle 300 E / v. Eli vuodessa pitäisi säästää 1000 E.
Onko toi 15000e erotus suoran sähkölämmityksen ja maalämmön välillä??
Maksaa se sähkölämmityksenkin asennus jotain.
Ja mitä siinä pitää huoltaa 10v:n välein??
Eipä taida sähkölämmityksen investointeihin oikein kuluja saada. Vastuslanka betonissa ei paljon maksa. Tuo 15000 E on nimenomaan erotus alkaen. Jos haluaa paremman inverter mallisen kompressorin, niin sitten enemmän. Yleensähän maalämpöpumput alimitoitetaan, koska halutaan mahdollisimman pitkää käyttöikää kompuralle: on/off kompura kuluu käynnistyessään eniten. Tästä seuraa, että kylmillä keleillä joudutaan käyttämään sähkövastuksia hyötysuhteella 1, eli kokonaishyötysuhde saattaa olla huonompi kuin luvataan.
Mielestäni maalämpö on ns. premiumia, eli jos haluaa helppokäyttöisyyttä tai ekohippeilyä, mutta köyhille sitä on turha suositella.
Ai niin sitten lämmin kättövesi. 300 litran Jäspin lämminvesivaraaja maksaa 300 E, eli 300 litraa 90 asteista vettä. Eiköhän siltä vähän aikaa loruta.
Mielestäni maalämpö on ns. premiumia, eli jos haluaa helppokäyttöisyyttä tai ekohippeilyä, mutta köyhille sitä on turha suositella.
Ai niin sitten lämmin kättövesi. 300 litran Jäspin lämminvesivaraaja maksaa 300 E, eli 300 litraa 90 asteista vettä. Eiköhän siltä vähän aikaa loruta.
Niin kauan kun kaikkien lämmitysmuotojen energiakustannukset on sidottu toisiinsa, on investointikustannuksiltaan edullisin lämmitysmuoto halvin.
Laskekaapa kuinka monen vuoden sähköt ostaa omakotitaloon 15 keurilla. Tai öljyt.
Se on sitten eri asia jos haluaa vaikka ekologisista syistä polttaa puuta tai sitä on ilmaiseksi saatavilla, niin siitä sitten vaan.
Itselläni on vanha omakotitalo, joka lämpenee öljyllä. Kulutus normaalivuotena ehkä noin 2700 litraa. Vielä en ole keksinyt sellaista matemaattista yhtälöä jonka perusteella kannattaisi siirtyä pellettiin tai maalämpöön. Etenkin kun muistaa öljyn huolettomuuden verrattuna ainaiseen pellettipapanan kantamiseen (ei mahdu 6 m3 siiloa sisälle). Tietysti kotimaisen puun polttaminen tuntuisi hyvältä ajatukselta, mutta ei siitä viitsisi hirveästi maksaa lisähintaa....
Laskekaapa kuinka monen vuoden sähköt ostaa omakotitaloon 15 keurilla. Tai öljyt.
Se on sitten eri asia jos haluaa vaikka ekologisista syistä polttaa puuta tai sitä on ilmaiseksi saatavilla, niin siitä sitten vaan.
Itselläni on vanha omakotitalo, joka lämpenee öljyllä. Kulutus normaalivuotena ehkä noin 2700 litraa. Vielä en ole keksinyt sellaista matemaattista yhtälöä jonka perusteella kannattaisi siirtyä pellettiin tai maalämpöön. Etenkin kun muistaa öljyn huolettomuuden verrattuna ainaiseen pellettipapanan kantamiseen (ei mahdu 6 m3 siiloa sisälle). Tietysti kotimaisen puun polttaminen tuntuisi hyvältä ajatukselta, mutta ei siitä viitsisi hirveästi maksaa lisähintaa....
Palaa sivulle “Yleinen - muut aiheet”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 17 vierailijaa