Transporter 2,5 TDI evrytys ja bleedaus
Valvoja: ffp jäsenet
Transporter 2,5 TDI evrytys ja bleedaus
Hei!
Olisi tarkoitus viritellä hieman lisää tehoa -97 malliseen 102 heppaiseen portteriin.
Evrytys varmaankin onnistuu tälläkin foorumilla olevilla ohjeilla, mutta bleedaukseen on sitten enemmän vaihtoehtoja. Bleedausventtiili on tietenkin yksi vaihtoehto, mutta vastusviritelmä kiinnostaisi enemmän. Onnistuuko se tämän malliseen transportteriin.
Välijäähdyttimen kyljessä on anturi, johon menee peräti kaksi johtoa. Sitten ahtopaineventtiilin kyljessä on muutama liitin. Onko kellään kokeneemmalla ohjeita tai tietoa noista piuhoista?
Vai pitstetäänkö vain vuotoa ahtopaineventtiilille menevään paineletkuun?
t. Jukka
Olisi tarkoitus viritellä hieman lisää tehoa -97 malliseen 102 heppaiseen portteriin.
Evrytys varmaankin onnistuu tälläkin foorumilla olevilla ohjeilla, mutta bleedaukseen on sitten enemmän vaihtoehtoja. Bleedausventtiili on tietenkin yksi vaihtoehto, mutta vastusviritelmä kiinnostaisi enemmän. Onnistuuko se tämän malliseen transportteriin.
Välijäähdyttimen kyljessä on anturi, johon menee peräti kaksi johtoa. Sitten ahtopaineventtiilin kyljessä on muutama liitin. Onko kellään kokeneemmalla ohjeita tai tietoa noista piuhoista?
Vai pitstetäänkö vain vuotoa ahtopaineventtiilille menevään paineletkuun?
t. Jukka
Evrytys onnistui mainiosti, sen sijaan bleedauksen kanssa on vähän huuli pyöreänä.
Sain kyllä nostettua paineita vuodattamalla moottorinohjausboksille menevää ahtopaineletkua. Homma vain toimii hieman epäloogisesti. Pienelläkin vuodolla paineet nousevat n. 0,95 barin paikkeille, mutta siitä ylöspäin ei auta, vaikka letkuun pistää pelkän T-haaran.
Ahtopaineventtiilille näyttää menevän turbon kompressoripesältä myös letku. Sen vuodattamisella ei ollut mitään vaikutusta.
Olisko kellään tietoa miten tuo -97 transportterin ahtopaineen säätöhomma oikein pelittää? Ja vaikuttaako moottorinohjausboksin sisällä olevan paineanturin arvot myös muuhun kuin ahtopaineventtiilin toimintaan (esim. ennakkoon, ruiskutukseen, tms.). Ja ennenkaikkea, miten ahtopainetta kannattaisi bleedata, jos haluaa pysyä näissä alle 10 euron virityksissä!
Toki tuo pienikin ahtopaineen nosto savutusta vähentää, mutta kun hommassa ei todellakaan tunnu olevan oikein selvää logiikkaa, eli isompi vuoto = enemmän painetta yhtälö ei toimi.
Sain kyllä nostettua paineita vuodattamalla moottorinohjausboksille menevää ahtopaineletkua. Homma vain toimii hieman epäloogisesti. Pienelläkin vuodolla paineet nousevat n. 0,95 barin paikkeille, mutta siitä ylöspäin ei auta, vaikka letkuun pistää pelkän T-haaran.
Ahtopaineventtiilille näyttää menevän turbon kompressoripesältä myös letku. Sen vuodattamisella ei ollut mitään vaikutusta.
Olisko kellään tietoa miten tuo -97 transportterin ahtopaineen säätöhomma oikein pelittää? Ja vaikuttaako moottorinohjausboksin sisällä olevan paineanturin arvot myös muuhun kuin ahtopaineventtiilin toimintaan (esim. ennakkoon, ruiskutukseen, tms.). Ja ennenkaikkea, miten ahtopainetta kannattaisi bleedata, jos haluaa pysyä näissä alle 10 euron virityksissä!
Toki tuo pienikin ahtopaineen nosto savutusta vähentää, mutta kun hommassa ei todellakaan tunnu olevan oikein selvää logiikkaa, eli isompi vuoto = enemmän painetta yhtälö ei toimi.
Mikä tuo N75 oikein on?
Tarkemman tutkimisen jälkeen huomasin, että ahtopainetta säädetään sähköohjatusti ahtopaineen avulla. Kompurapesältä tulee letku ahtopaineventtiilille, ja siitä sitten hukkaportin painekellolle. Ahtopaineventtiilistä lähtee letku imusarjaan ennen turboa, jonne ohjataan ylimääräinen ilma.
Ilmeisesti ahtopaineventtiilissä on vikaa, nimittäin aikaisemmin ahtopaineet nousivat noin 1800 kierroksen jälkeen täysille. Nyt vasta noin 2200-2500 kierroksella. Ilmeisesti jostakin syystä hukkaportti on hieman auki koko ajan, jolloin paineet nousevat turhan hitaastil. Täytynee vaihtaa osia...
Tarkemman tutkimisen jälkeen huomasin, että ahtopainetta säädetään sähköohjatusti ahtopaineen avulla. Kompurapesältä tulee letku ahtopaineventtiilille, ja siitä sitten hukkaportin painekellolle. Ahtopaineventtiilistä lähtee letku imusarjaan ennen turboa, jonne ohjataan ylimääräinen ilma.
Ilmeisesti ahtopaineventtiilissä on vikaa, nimittäin aikaisemmin ahtopaineet nousivat noin 1800 kierroksen jälkeen täysille. Nyt vasta noin 2200-2500 kierroksella. Ilmeisesti jostakin syystä hukkaportti on hieman auki koko ajan, jolloin paineet nousevat turhan hitaastil. Täytynee vaihtaa osia...
No tutkimuksesi ovat johtaneet juurikin oikeille jäljille, koska N75 = ahtopaineen säätösolenoidi, joka avaa hukkaporttia kun maksiahtopaine saavutetaan.
Eli ilmeisesti sen johdoissa, tai itse solenoidissa on jotain häikkää. Haeppas foorumilta hakusanalla N75, niin se selvittää varmasti aika paljon.
Eli ilmeisesti sen johdoissa, tai itse solenoidissa on jotain häikkää. Haeppas foorumilta hakusanalla N75, niin se selvittää varmasti aika paljon.
-
- -
- Viestit: 179
- Liittynyt: 31.8.2004 16:21
Miten tuon pitäisi käyttäytyä, jos N75 venttiilin jättää pois välistä ja yhdistää paineletkun hukkaportille menevään letkuun?
Kokeilin Audissa k.o hommaa ja se ahtaa vakiona 1.5 ja evryllä ~2 kiloa.
Olin kuvitellut, että tuo paine ohjaisi porttia kiinni jos tuon venttiilin jättää pois välistä, mutta ilmeisesti näin ei tapahdukaan.
Tämän tein siis siksi, kun tuolla automaattitopicissa joku oli neuvonut kokeilemaan ilman N75 anturia, mutta siellä ei ollut tuloksia mitä siitä tapahtuu ja miten se todentaa solenoidin toimimattomuutta.
Kokeilin Audissa k.o hommaa ja se ahtaa vakiona 1.5 ja evryllä ~2 kiloa.
Olin kuvitellut, että tuo paine ohjaisi porttia kiinni jos tuon venttiilin jättää pois välistä, mutta ilmeisesti näin ei tapahdukaan.
Tämän tein siis siksi, kun tuolla automaattitopicissa joku oli neuvonut kokeilemaan ilman N75 anturia, mutta siellä ei ollut tuloksia mitä siitä tapahtuu ja miten se todentaa solenoidin toimimattomuutta.
Kokeilin irroitella letkuja, mutta ei ollut vaikutusta ahtojen nousunopeuteen. Eikä myöskään maksimipaineeseen ilman evrytystä. Evryn kanssa nousi 1,2 bariin noin 3000 kierroksella, sen jälkeen alkoi laskemaan.
Eli jokin tuossa ahtopaineissa nyt mättää.
Miten MAF vaikuttaa asiaan? -97 mallin transporterissa MAF on kuulemma melko kestävä, niitä ei juuri ole tarvinnut vaihtaa.
Mistähän muuten löytyisi jonkinlainen selvitys TDI-koneen toimintaperiaatteista ja vianetsinnästä aloittelijoille. Samoin näille lyhenteille olisi hyvä olla jokin FAQ, ettei tarvitsisi aina tyhmänä kysellä :-(
Eli jokin tuossa ahtopaineissa nyt mättää.
Miten MAF vaikuttaa asiaan? -97 mallin transporterissa MAF on kuulemma melko kestävä, niitä ei juuri ole tarvinnut vaihtaa.
Mistähän muuten löytyisi jonkinlainen selvitys TDI-koneen toimintaperiaatteista ja vianetsinnästä aloittelijoille. Samoin näille lyhenteille olisi hyvä olla jokin FAQ, ettei tarvitsisi aina tyhmänä kysellä :-(
Olkaapa hyvät:
http://www.volvo-forums.com/index.php?a ... ost&id=696
Kannattaa tallettaa sinne omalle koneelle. Google löytää nimellä tdi_ tech tai tdi_tech.pdf
Atzo: ootko ihan varma että sulla oli letkut oikein kun koitit ohittaa sitä n75:sta..?
http://www.volvo-forums.com/index.php?a ... ost&id=696
Kannattaa tallettaa sinne omalle koneelle. Google löytää nimellä tdi_ tech tai tdi_tech.pdf
Atzo: ootko ihan varma että sulla oli letkut oikein kun koitit ohittaa sitä n75:sta..?
Hommasin vag-com kaapelin ja sain sen jopa toimimaankin. Töpseli kiinni transuun ja sitten MAF-arvoja lukemaan. Voisko joku kertoa, mitä noista MAF-arvoista pitäisi tutkia ja kuinka paljon pitäisi olla, jos MAF on kunnossa?
Air Mass Calculated nousi 850 mg/str arvoon kovassa kiihdytyksessä. Air Mass Actual oli noin 700-800 mg/str.
Käytössä on shareware versio vag-comista, joten ihan kaikkea ei saa mitattua. Melko paljon kuitenkin.
Air Mass Calculated nousi 850 mg/str arvoon kovassa kiihdytyksessä. Air Mass Actual oli noin 700-800 mg/str.
Käytössä on shareware versio vag-comista, joten ihan kaikkea ei saa mitattua. Melko paljon kuitenkin.
Palaa sivulle “Tekniikka - Diesel”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 19 vierailijaa