Evry modaus ja bleedauksella vai lastu?
Valvoja: ffp jäsenet
Evry modaus ja bleedauksella vai lastu?
Skoda Octavia 1.9 TDI 90 hv -99. Tuli ostettua tollanen ensimmäinen dieselauto ja nämä tdi viritykset ihan uutta puuhaa. Olen lueskellut tätä foorumia mutta, muutamaan asiaan kaipaisin kokeneemmilta kommenttia.
Mitä suosittelette järkevimmäksi viritykseksi, kun kulutus saisi pysyä suht samana ja käyttövarmuudestakaan en haluaisi hirveesti tinkiä. Pääseekö evry modauksella ja bleedauksella samaan tehoon/vääntöön kuin lastulla ja miten käy kulutuksen? Lisäksi olisin kiinnostunut mistä saa tietää mikä moottorikoodi/ ahdin ko. autossa on?
Mitä suosittelette järkevimmäksi viritykseksi, kun kulutus saisi pysyä suht samana ja käyttövarmuudestakaan en haluaisi hirveesti tinkiä. Pääseekö evry modauksella ja bleedauksella samaan tehoon/vääntöön kuin lastulla ja miten käy kulutuksen? Lisäksi olisin kiinnostunut mistä saa tietää mikä moottorikoodi/ ahdin ko. autossa on?
-
- -
- Viestit: 693
- Liittynyt: 27.2.2005 20:51
- Viesti:
jos et halua käyttövarmuudesta tinkiä, niin suunta on väärä.
evryllä + bleedauksella pääset varmasti samaan tai hyvin lähelle lastutetun arvoja, mutta lastun kanssa voidaan hieman jatkaa teho aluetta 4500rpm yli jolloin saat pitempään suuremman momentin renkaille.
Huoltokirjan ekalla sivulla pitäis olla tarra mistä löytyy koneen tyyppi.
Ahdintyypin näet ylimmästä topicista selvitettyäsi koneen tyypin.
Omaan skodaan eivät nämä pikku viritykset ole kulutusta muuttaneet, kesällä menee se 4.2 ja tavella on mennyt 4.45.. ainoa muutos mikä vaikutti kulutukseen oli takapöntön vaihto simonssin läpi hengittävään, kulutus tippui ~2dl.
ALH viritys topicista löytyy jotain tietoja.
evryllä + bleedauksella pääset varmasti samaan tai hyvin lähelle lastutetun arvoja, mutta lastun kanssa voidaan hieman jatkaa teho aluetta 4500rpm yli jolloin saat pitempään suuremman momentin renkaille.
Huoltokirjan ekalla sivulla pitäis olla tarra mistä löytyy koneen tyyppi.
Ahdintyypin näet ylimmästä topicista selvitettyäsi koneen tyypin.
Omaan skodaan eivät nämä pikku viritykset ole kulutusta muuttaneet, kesällä menee se 4.2 ja tavella on mennyt 4.45.. ainoa muutos mikä vaikutti kulutukseen oli takapöntön vaihto simonssin läpi hengittävään, kulutus tippui ~2dl.
ALH viritys topicista löytyy jotain tietoja.
Kiitoksia tiedoista!
Tarkoitatko että kannaisi unohtaa kokoviritys vai jotain muuta palikkaa?jos et halua käyttövarmuudesta tinkiä, niin suunta on väärä.
Minkä kokoisia vastuksia sä oot käyttänyt?[/quote]Omaan skodaan eivät nämä pikku viritykset ole kulutusta muuttaneet, kesällä menee se 4.2 ja tavella on mennyt 4.45.. ainoa muutos mikä vaikutti kulutukseen oli takapöntön vaihto simonssin läpi hengittävään, kulutus tippui ~2dl.
-
- -
- Viestit: 693
- Liittynyt: 27.2.2005 20:51
- Viesti:
Vitsailin vaan että kannattaa jättää vakioksi jos ei halua yhtää kestävyydestä tinkiä.
Tosi asiassa mekaaniset osat vakio kuosissaan, kytkintä lukuunottamatta kestävät hyvin ~200hp ~450nm ~1.8bar ahtoja.
Mulla ei ole skodassa yhtään vastus virityksiä enkä ole ajatellut laittaakkaan.. Syöttöä olen lisännyt suuttimilla ja ahtoja hieman isommalla ahtimella ja 3barin mappi anturilla.
Tosi asiassa mekaaniset osat vakio kuosissaan, kytkintä lukuunottamatta kestävät hyvin ~200hp ~450nm ~1.8bar ahtoja.
Mulla ei ole skodassa yhtään vastus virityksiä enkä ole ajatellut laittaakkaan.. Syöttöä olen lisännyt suuttimilla ja ahtoja hieman isommalla ahtimella ja 3barin mappi anturilla.
Ite pähkäilin edellisen kulkineen (90hv tdi passat) asian siten, että evrytys/bleedaus-romppeet maksaa luokkaa kympin, ja halvin lastu satasia. Molemmilla saa jotain pientä aikaseks, mut suuremmat tehot vaatis välittömästi ahtimen ja suuttimien vaihtoa ja paljon valuuttaa. Siispä vastuskikkailuun. Toki se lastu toimis paremmin, kun vastustus periaatteessa vain nostaa vääntökäppyrää ylemmälle tasolle. Eli kun vakiona vedot alkaa noin 2tonnissa niin vastus/bleedauskikkailulla piikki tulee about samassa kohtaa mutta se on sen verran raju että kytkin alkaa luistaa. Oikealla lastulla momentti tulis pehmeämmin ja säästäis voimasiirtoa. Mutta silti vakio ahdin alkaa ahdistaa yläkierroksilla ja meno puutuu.
Nyt jos mulla olis 90hv tdi käyttiksenä niin todennäkösesti laittasin lastun ja ajasin maailman tappiin asti. Tai tekisin järkevän tuplaevrytyksen&bleedauksen ja edelleen ajaisin vaikka kuuhun ja takasin. Sit taas jos ei olis tuota awdia (jonka ~200kW & quattro jollain tapaa toimii menohalujen tyydyttäjänä) niin tdi häkkyrä kaipais isompaa remonttia heti samantien...
Nyt jos mulla olis 90hv tdi käyttiksenä niin todennäkösesti laittasin lastun ja ajasin maailman tappiin asti. Tai tekisin järkevän tuplaevrytyksen&bleedauksen ja edelleen ajaisin vaikka kuuhun ja takasin. Sit taas jos ei olis tuota awdia (jonka ~200kW & quattro jollain tapaa toimii menohalujen tyydyttäjänä) niin tdi häkkyrä kaipais isompaa remonttia heti samantien...
Nyt ois syöttöä lisätty niin paljon että käy vielä normaalisti tyhjäkäyntiiä, hehkunvalo ei pala, ja painetta nostettu tonne 1.1 bar:iin. Tehon lisäys oli selvästi huomattavissa varsinkin syötön lisäyksessä, mutta paineen nostosta ei ollut niin suurta hyötyö joten jätin ne lopuksi tonne 1.1 bar. Millaisia paineita muut ovat käyttäneet vakioahtimella AGR-koneissa ja millä menestyksellä?
Itsekin olen suunnitellut samanlaisia virityksiä. Olen lueskellut täällä asiasta ja näyttää siltä, että kaikilla on käytössä pelkät vastukset. Onko kukaan kokeillut lisätä diodeita niinkuin maailmalla näytetään tekevän, tekstin mukaan parantaa tyhjäkäyntiä. Linkistä löytyvään kaavioon ajattelin lisätä ahtopaineen bleedauksen saman napin taakse. Nuo teholuvut ei varmaan pidä ihan paikkaansa vai?
http://forums.tdiclub.com/showthread.ph ... t=evry+mod[/url]
http://forums.tdiclub.com/showthread.ph ... t=evry+mod[/url]
-
- -
- Viestit: 693
- Liittynyt: 27.2.2005 20:51
- Viesti:
Mulla olis kaupan noi PP502 suuttimet.. pelkillä suuttimilla jarrutin 142hp / 320nm, 11mm + pp502 antoivat 159hp / 340nm (tällä toisella kerralla oli autossa kiinni myös pd150 ahdin), mutta en usko sen vaikuttavan tehoihin paljon vakio ohjelman kanssa.
Autossa on ollut alusta alkaen suurempi imuputki ja simonssin pönttö takana.. ne eivät kuulemma vaikuta tehoihin, siitä en osaa sanoa kun ei ole lappuja erikseen niistä.
kulutus on pyörinyt kesällä 4.2L ja talvella 4.45L lukemissa.
Autossa on ollut alusta alkaen suurempi imuputki ja simonssin pönttö takana.. ne eivät kuulemma vaikuta tehoihin, siitä en osaa sanoa kun ei ole lappuja erikseen niistä.
kulutus on pyörinyt kesällä 4.2L ja talvella 4.45L lukemissa.
Itse olen käyttänyt 1kOhm trimmeriä sarjassa 270 Ohm vastuksen kanssa. Trimmerin kanssa olen säätänyt vastuksen arvoon jossa käy vielä hyvin tyhjäkäntiä. Ahtopaineiden nostossa olen käyttänyt pelkästään 47 kOhm trimmeriä millä säätö tuntuu riittävän ainakin 1.3 bar.
Suoritus kyky mittattauksissa 1500-4000 vakiona meni 28.5 sekuntii nelosella. Syötöt lisättynä vakio paineilla 20,9, 1.1 bar paineilla 20.5 sekuntia ja 1.3 bar paineilla 20.1 sekuntii. Jätin paineet vakioksi koska hyöty on niin pieni ja turhaan rasittaa paikkoja. Kokeilen myös syöttöjä 270 Ohmilla jolloin ei käy enää kunnolla tyhjäkäyntiä. Tuntui kyllä vetävän hyvin mutta 2000 paikkeilla piti outo jurinaa/ tärinää luistiko kytkin vai mikä ja 3000 jälkee pudotti vedot pois kokonaan, meni kai johonkin vika tilaan.
Mielestäni AGR koneeseen ei kannata tehdä muuta kuin lisätä syöttöö niin paljon että käy viel hyvin tyhjää, jos ei haluu lähtee isompaan viritykseen ja osia vaihtamaan.
Suoritus kyky mittattauksissa 1500-4000 vakiona meni 28.5 sekuntii nelosella. Syötöt lisättynä vakio paineilla 20,9, 1.1 bar paineilla 20.5 sekuntia ja 1.3 bar paineilla 20.1 sekuntii. Jätin paineet vakioksi koska hyöty on niin pieni ja turhaan rasittaa paikkoja. Kokeilen myös syöttöjä 270 Ohmilla jolloin ei käy enää kunnolla tyhjäkäyntiä. Tuntui kyllä vetävän hyvin mutta 2000 paikkeilla piti outo jurinaa/ tärinää luistiko kytkin vai mikä ja 3000 jälkee pudotti vedot pois kokonaan, meni kai johonkin vika tilaan.
Mielestäni AGR koneeseen ei kannata tehdä muuta kuin lisätä syöttöö niin paljon että käy viel hyvin tyhjää, jos ei haluu lähtee isompaan viritykseen ja osia vaihtamaan.
.
Riittävä ilmaylimäärä + lyhyt ruiskutusaika = kaikenlaisen savuttelun ehkäisy.
Silläkeinon alkuperäinen moottorinvalmistaja on saanut pakolämmöt kuriin.
Toimii varmaan parhaiten, jos on suuttimet ja ahdin vaihdettu.
Jätetty ruiskutusaika vakioksi ja ahtopainetta hiukan nostettu.
Eikä ahtimen ja suuttimien mahdolistamaa lisätehoa ole heti maksimaalisesti hyödynnetty.
On helkutin harvinaista tällä foorumilla. :-)
Taitaa 68Corvette olla yksi niistä harvoista.
Eikait siitä ahtopainen nostosta vakioahtimellakaan varsinaisesti niin haittaakaan ole, mutta lisäilman vaikutus jää kyllä väkisellä torsoksi, kun pakopuolen ahdistus astuu heti mukaan kuvioihin. Varsinkin, jos on vielä ruiskutusaikaa jatkettu.
.
Riittävä ilmaylimäärä + lyhyt ruiskutusaika = kaikenlaisen savuttelun ehkäisy.
Silläkeinon alkuperäinen moottorinvalmistaja on saanut pakolämmöt kuriin.
Toimii varmaan parhaiten, jos on suuttimet ja ahdin vaihdettu.
Jätetty ruiskutusaika vakioksi ja ahtopainetta hiukan nostettu.
Eikä ahtimen ja suuttimien mahdolistamaa lisätehoa ole heti maksimaalisesti hyödynnetty.
On helkutin harvinaista tällä foorumilla. :-)
Taitaa 68Corvette olla yksi niistä harvoista.
Eikait siitä ahtopainen nostosta vakioahtimellakaan varsinaisesti niin haittaakaan ole, mutta lisäilman vaikutus jää kyllä väkisellä torsoksi, kun pakopuolen ahdistus astuu heti mukaan kuvioihin. Varsinkin, jos on vielä ruiskutusaikaa jatkettu.
.
Itsellä on kans toi vastuksen asennus meneillään. Tänään hain tarvittavat osat ja vähän muutakin, hintaa tuli n.10e. Mielessä on myös käynyt hankkia noi suuttimet.
Eli jos laitan pelkän vastusviritelmän ja suuttimet (race 520), niin onko noista suuttimista mitään hyötyä tässä tilanteessa? Vaatiiko siis noi isommat suuttimet myös kunnon lastun vai riittäkö tämä vastusviritys???
Eli jos laitan pelkän vastusviritelmän ja suuttimet (race 520), niin onko noista suuttimista mitään hyötyä tässä tilanteessa? Vaatiiko siis noi isommat suuttimet myös kunnon lastun vai riittäkö tämä vastusviritys???
Mullakin on ollut suunnitelmissa tuo vastuksen asennus, olen jo 500 ohmisella testaillutkin pariin kertaan tunkemalla sen suoraan siihen pumpun liittimeen, mutta ei oikeen tykkää ottaa siitä kontaktia aina.
Suunnitelmissa olisi vähän pysyvämpi ratkaisu eli nappi kaasupolkimen alle ja sen kautta ainakin aluksi tuo 500 ohminen vastus kiinni piuhoihin, kesällä täytyy varmaan kytkin vaihtaa, luistaa jo aika hyvin tolla 500 ohmilla. Tarkoituksena olisi siis että evry olisi käytössä vain kun kaasu on pohjassa. Onko kukaan toteuttanut vastaavaa ja onko luvassa jotain ongelmia kun syöttömäärä muuttuukin yht'äkkiä täyskaasulla? Ilmeisesti sopivilla kierroksilla kaasu pohjaan painettaessa saattaisi ahdot pompata yli raja-arvon?
Suunnitelmissa olisi vähän pysyvämpi ratkaisu eli nappi kaasupolkimen alle ja sen kautta ainakin aluksi tuo 500 ohminen vastus kiinni piuhoihin, kesällä täytyy varmaan kytkin vaihtaa, luistaa jo aika hyvin tolla 500 ohmilla. Tarkoituksena olisi siis että evry olisi käytössä vain kun kaasu on pohjassa. Onko kukaan toteuttanut vastaavaa ja onko luvassa jotain ongelmia kun syöttömäärä muuttuukin yht'äkkiä täyskaasulla? Ilmeisesti sopivilla kierroksilla kaasu pohjaan painettaessa saattaisi ahdot pompata yli raja-arvon?
Tommosta virkkaillu: (kuvat linkkeinä)
Kuva1 ,2 ,3
säätöpotikka (0-1kOhm) ja alarajavastus 300Ohm (vastus ei näy kuvassa)
Kuva4
käyttökytkin (tarvikemallinen kytkin alimmaisena)
Kuva5
Jos nyt pääsiäisenä ruuvais paikalleen.
Kuva6
Kanteen moinen symboli ;)
e:kuvat linkeiksi
Kuva1 ,2 ,3
säätöpotikka (0-1kOhm) ja alarajavastus 300Ohm (vastus ei näy kuvassa)
Kuva4
käyttökytkin (tarvikemallinen kytkin alimmaisena)
Kuva5
Jos nyt pääsiäisenä ruuvais paikalleen.
Kuva6
Kanteen moinen symboli ;)
e:kuvat linkeiksi
Viimeksi muokannut kilpijoki, 20.4.2006 8:14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Palaa sivulle “Tekniikka - Diesel”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 19 vierailijaa