massan vaikutus jarrutusmatkaan
Valvoja: ffp jäsenet
massan vaikutus jarrutusmatkaan
Eikös se niin ole, että rekkakin pysähtyy täysin samassa matkassa oli se sitten täydessä lastissa, taikka sitten tyhjänä? Siis teoriassa. Ja sama pätee esim. junaan? Jos ei oteta huomioon puutteita jarrutustehossa lasti päällä ym. pikkujuttuja.? Olisiko jollain hyvää linkkiä aiheen tiimoilta?
-
- -
- Viestit: 3377
- Liittynyt: 23.7.2003 21:20
Jos en nyt väärin muista niin ainakin tasaisella jarruttaessa teoriaa noudattaen ei massalla pitäisi olla vaikutusta. Tämä siis tapauksissa jo jarrutetaan "kitkan" avulla eli ei lasketa jarrujen vaikutusta asiaan vaan tutkitaan asiaa renkaan ja tien välissä. Se mistä se johtuu niin en täysin muista, mutta olisiko ollut että tasaisella N=mg eli kun jokaisella voimalla on vastavoima niin tässä tapauksessa tuo poistaa massan merkityksen. Jos joku viisaampi muistaa/tietää niin on hyvä ja valaisee asiaa.
Eli alla olevassa viestissä kaikki on yksinkertaistettu eli massa ei siis asiaan vaikuta!!!
Eli alla olevassa viestissä kaikki on yksinkertaistettu eli massa ei siis asiaan vaikuta!!!
Viimeksi muokannut Spadde, 29.12.2005 23:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Fysiikan tunneista on jo ihan liian kauan, mutta kyllähän se tosiaan niin menee ettei massa fysiikan lakien mukaan vaikuta hidastuvuuteen. Pysähtymismatkaan vaikuttaa ainoastaan alustan ja liikkuvan kappaleen välinen kitkakerroin sekä alkunopeus.
Kaivakaapa jostain TM-testistä vaikkapa kahden täysin eri painoisen auton jarrutusmatkat, ei niissä isoja eroja ole.
Rekat puolestaan pysähtyvät heikosti ainakin siksi, että niiden renkaat on suunniteltu lähinnä kestävyyttä silmälläpitäen. Onhan tuossa paljon muitakin muuttujia, joista renkaat yhtenä.
Edit: Niin ja maan painovoima tietenkin vaikuttaa, päiväntasaajalla hidastuminen on heikompaa kuin navoilla :)
Kaivakaapa jostain TM-testistä vaikkapa kahden täysin eri painoisen auton jarrutusmatkat, ei niissä isoja eroja ole.
Rekat puolestaan pysähtyvät heikosti ainakin siksi, että niiden renkaat on suunniteltu lähinnä kestävyyttä silmälläpitäen. Onhan tuossa paljon muitakin muuttujia, joista renkaat yhtenä.
Edit: Niin ja maan painovoima tietenkin vaikuttaa, päiväntasaajalla hidastuminen on heikompaa kuin navoilla :)
Viimeksi muokannut SS, 29.12.2005 23:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kaivakaapa jostain TM-testistä vaikkapa kahden täysin eri painoisen auton jarrutusmatkat, ei niissä isoja eroja ole.
Tuo nyt ei merkkaa juurikaan mitään.Painavammassa autossa kuitenkin luultavammin isommat jarrut,jotka on tehokkaammat.Kait se on uskottava,että kolopallo pysähtyy samassa matkassa,ajan sitten yksin tai perälaatikossa esim:+500 kg hiekkaa.
EDIT:Eli AKE:lle voi viittoa kintaalla kun alkavat vaatimaan isompia jarruja jos keulalle tipahtaa painavampi 3.0 kone. :D
Viimeksi muokannut T-Power, 29.12.2005 23:38. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ja kumillahan tuo kitkahomma on vähän mielenkiintoinen, eli teoria ei päde käytännössä. Esim kiihdytysautoissa vetävien renkaiden kitkakerroin voi olla lähtöviivalla yli 5.
Käytännössä täyden rekan jarrutusmatka on moninkertainen henkilöauton jarrutusmatkaan verrattuna ja tämä johtuu pääsääntöisesti jarrujen tehosta, ei niinkään kitkakertoimista jne.
Käytännössä täyden rekan jarrutusmatka on moninkertainen henkilöauton jarrutusmatkaan verrattuna ja tämä johtuu pääsääntöisesti jarrujen tehosta, ei niinkään kitkakertoimista jne.
Toi on aikas mahtava kitkakaerroin toi Rollen mainitsema yli 5 (siis kiihdytyksessä), mutta ajatelkaapa mitä tapahtuisi jos samanlainen kitkakerroin saavutettaisiin jarrutuksessa. Voisi olla kuski aika kaukana autosta riippuen tietysti vöistä:)
Ja tuon massan vaikutuksesta vielä sen verran, että kyllä se taitaa niin olla että teoriassa sillä ei ole merkitystä, mutta niinkuin aina niin kyllä se käytäntö taitaa olla toinen. Ja jos ajatellaan jarrutusmatkoja ja varsinkin niiden laskemista niin kun on kumista puhe niin esim. kitkaertoimen suuruuskin voi olla hieman vaikea määrittää ellei tietysti ota huomioon jatkuvaa lämpötilan ja olomuodon muutosta.
Ja tuon massan vaikutuksesta vielä sen verran, että kyllä se taitaa niin olla että teoriassa sillä ei ole merkitystä, mutta niinkuin aina niin kyllä se käytäntö taitaa olla toinen. Ja jos ajatellaan jarrutusmatkoja ja varsinkin niiden laskemista niin kun on kumista puhe niin esim. kitkaertoimen suuruuskin voi olla hieman vaikea määrittää ellei tietysti ota huomioon jatkuvaa lämpötilan ja olomuodon muutosta.
Niin, jos 1000 kg painavassa autossa eturenkaat painavat asfalttia vaikka 2000 kg:n voimalla tasaisessa jarrutuksessa, niin 2000 kg painavassa autossa vastaavassa tilanteessa eturenkailla on _lähes_ kaksinkertainen pito. "Lähes" muttei kuitenkaan kaksinkertainen. Rekka-auto esimerkki on vähän taas eri asia, kun eihän se kärryn massa muutu jarrutuksessa eturenkaalle pitoa antavaksi painoksi.
painava auto käsittääkseni kasvattaa renkaan ja tien välissä olevaa pintapainetta P=F/A ja tällöin myös parantaa jarrutus ominaisuuksia,epäilisin kuitenkin että massan hitauteen vedoten painava auto pysähtyy hitaammin. Onko kellään faktaa että miksi kumilla ei päde teoreettinen yleinen oletus että pinta-alalla ei ole vaikutusta kitkaan? Miks käyttää leveetä fillaria pidon maksimoimiseksi jos sillä ei ole väliä. Eli kuka osaa selittää miksi kumi käyttäytyy niin.
Tuo perinteinen kitka teoria pätee vain sileille ja periksiantamattomille kappaleille. Kumi ikäänkuin takertuu kiinni asfalttiin. Jolloin sen pitoa voisi verrata melkein hammaspyörään. Leveämmillä kumeilla on enemmän tuota tartuntapintaa ja silloin myös kumi kestää rasituksen paremmin. Kapeassa renkaassa pintoihin kohdistruu liian suuria voimia ja kumi antaa periksi.
Muistelin joskus samaa keskustelua lukeneeni sfnetin puolelta ja löytyihän se:
http://lyhytlinkki.net/?l90jujn3
ps. Mietin myös sitä, että tosielämässähän yleensä normiautojen jarrut eivät ole kovin ylimitoitettuja. Joten siinä vaiheessa kun lähdetään jarruttamaan niin jarruilla on enemmän töitä saada hukattua lämmöksi auton liike-energia -> vaikka 500kg ylimääräistä niin ties vaikka jarrutusmatka äkkiä kasvaa loppupäässä tämänkin takia.
http://lyhytlinkki.net/?l90jujn3
ps. Mietin myös sitä, että tosielämässähän yleensä normiautojen jarrut eivät ole kovin ylimitoitettuja. Joten siinä vaiheessa kun lähdetään jarruttamaan niin jarruilla on enemmän töitä saada hukattua lämmöksi auton liike-energia -> vaikka 500kg ylimääräistä niin ties vaikka jarrutusmatka äkkiä kasvaa loppupäässä tämänkin takia.
Tuo kumikitka on tosiaan siitä merkillinen kitkalaji että pintapaine vaikuttaa siihen vähän oudosti. Paras kitkakerroin saavutetaan yleensä jollain tietyllä pintapaineella ja sitten kun joko kevennetään tai lisätään pintapainetta niin kitkakerroin pienenee. Kitkakertoimen kuvaaja pintapaineen funktiona on siis eräänlainen alaspäin aukeava paraabeli.
Sitten kumikitkalla tulee lisäksi vielä nuo luisto-ominaisuudet ja yleensä noin 20% luistolla saadaan suurin mahdollinen voima siirrettyä tiehen.
Sitten kumikitkalla tulee lisäksi vielä nuo luisto-ominaisuudet ja yleensä noin 20% luistolla saadaan suurin mahdollinen voima siirrettyä tiehen.
Juuu. Joku "heitti" että periaatteessa ei tarvittaisi siis moottorinvaihdon laillistamiseksi suurempia jarruja. Jarrujen koko, (teho) määräytyy sen mukaan kuinka paljon niillä saadaan ajettua tehoa eli "hidastuvuutta" ulos tietyn pidemmän testisyklin aikana. Esimerkiksi autolla tehdään täyskiihdytyksiä 0-200kmh ja täysjarrutuksia tietty määrä ja jarrujen pitää aikaansaada tietty minimihidastuvuus. Nyt jos autoon on vaihdettu tehokkampi moottori, kiihtyy auto nopeammin tuohon testinopeuteen, jolloin jarrujen pitää saada ajettua lämmöksi suurempi teho. Eli jarrujen teho on aina sidottu tietyssä autossa nimenomaan moottoritehoon.
Se harhakäsitys ilmeisesti monella "ei automiehellä" on, että vähän poljinvoimaa vaativat jarrut ovat tehokkaat, kuten joissain japanilaisautoissa kait on. Mutta käytännössähän tuolla poljinvoiman määrällä ja jarrujen todellisella teholla ei ole mitään tekemistä keskenään. Heikkotehoisissa jarruissa saatetaan päästä muutamaksi sekunniksi monen sadan kilowatin jarrutustehoon jonka jälkeen jarrutusteho romahtaa nopeasti jarrujen "ylikuumennuttua". Tehokkassa vastaavassa autossa saatetaan päästä huomattavasti pienempään jarrujen huipputehoon, mutta teho ei missään tilanteessa laske tuon alle.
Mutta kaikkihan tämän tietysti tiesivät.
Se harhakäsitys ilmeisesti monella "ei automiehellä" on, että vähän poljinvoimaa vaativat jarrut ovat tehokkaat, kuten joissain japanilaisautoissa kait on. Mutta käytännössähän tuolla poljinvoiman määrällä ja jarrujen todellisella teholla ei ole mitään tekemistä keskenään. Heikkotehoisissa jarruissa saatetaan päästä muutamaksi sekunniksi monen sadan kilowatin jarrutustehoon jonka jälkeen jarrutusteho romahtaa nopeasti jarrujen "ylikuumennuttua". Tehokkassa vastaavassa autossa saatetaan päästä huomattavasti pienempään jarrujen huipputehoon, mutta teho ei missään tilanteessa laske tuon alle.
Mutta kaikkihan tämän tietysti tiesivät.
Palaa sivulle “Yleinen - autot ja liikenne”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 28 vierailijaa