Alkoi viluttaa, mutta puhallin ei enää pyöri, kun webaston laittoi päälle. Sitten alkoi vaan vituttaa. Tutkailin asiaa ja löytyi ylimääräinen etuvastus konehuoneesta joka oli kärvähtänyt. Kytkentää ei siis ollut tehty auton omalle etuvastukselle, vaan syöttämällä erillisen etuvastuksen kautta lämmityslaitteen "suoraa vaihdetta" (joka muuten blokkasi kaikki nopeudet auton käydessä...). Onko kokemuksia, miten kytkentä oikeasti kuuluisi tehdä? Lämmityslaitteessa lienee oma etuvastuksensa, mutta missä?
Auto ompi Octavia TDI vm. 2000, lienee sama puhallin kuin saman vuotisissa Golfeissa jne.
Octavian lämmityslaite, puhaltimen kytkentä webaston kanssa
Valvoja: ffp jäsenet
En tiedä, onko Webastoissa eroja. Mutta itse kytkin näin (Golf IV -02). Auton sulakeboxin takaa lämppärinpuhaltimen piuha poikki ja kulkemaan Webaston ohjainreleen kautta. Mulla siis on erillinen rele ohjaamassa virran kulkua siinä Webaston sulakekotelon yhteydessä. Estää siis virran kulkemisen muualle kuin puhaltimelle Webaston ollessa päällä.
Puhaltimen nopeus pitää sitten muistaa säätää ykköselle tai kakkoselle. Vie muuten aika turhan paljon virtaa!
Puhaltimen nopeus pitää sitten muistaa säätää ykköselle tai kakkoselle. Vie muuten aika turhan paljon virtaa!
Yksikertainen on nerokasta... Tuo saattaa olla paras ratkaisu, sillä saa tosiaan säädeltyä sitä puhallusnopeuttakin. Samanlainen ohjausrele multakin löytyy.
Mitähän se asentaja on oikein ajatellut, kun on vääntänyt erillistä etuvastusta konehuoneeseen? Ainut hyvä puoli, jonka itse olen keksinyt oli puhaltimen nopeus, joka oli jotain ykkös- ja kakkosvaiheen puolesta välistä. Keksiikö joku jotain negatiivista Peltsin ratkaisusta vai joutuuko kokeilemaan ihan itse?
Laajennetaan kysymystä sinne virrankulutuksen puolelle. Käsittääkseni webereissä on jonkin sortin alijänniterele sammuttamassa laitetta, kun akun jännite laskee alas. Mulla kyllä sillä jännitteellä ei autokaan enää käynnisty. Pitäisi asentaa jonkinlainen erillinen alijänniterele lämmittimen sähkönsyöttöön. Onkos tästä kokemusta ja elämyksiä, vai meneekö erillisen akun asentamiseksi?
Mitähän se asentaja on oikein ajatellut, kun on vääntänyt erillistä etuvastusta konehuoneeseen? Ainut hyvä puoli, jonka itse olen keksinyt oli puhaltimen nopeus, joka oli jotain ykkös- ja kakkosvaiheen puolesta välistä. Keksiikö joku jotain negatiivista Peltsin ratkaisusta vai joutuuko kokeilemaan ihan itse?
Laajennetaan kysymystä sinne virrankulutuksen puolelle. Käsittääkseni webereissä on jonkin sortin alijänniterele sammuttamassa laitetta, kun akun jännite laskee alas. Mulla kyllä sillä jännitteellä ei autokaan enää käynnisty. Pitäisi asentaa jonkinlainen erillinen alijänniterele lämmittimen sähkönsyöttöön. Onkos tästä kokemusta ja elämyksiä, vai meneekö erillisen akun asentamiseksi?
Se alijännitesuoja ei mitä ilmeisimmin ole edes suunniteltu kylmäkäynnistystä turvaamaan. Se suojaa itse lämmitintä vaurioilta ja sammuttaa muistaakseni, jos jännite putoaa noin 9v tienoille. Eli ei toivoakaan saada käyntiin talvikelillä, paitsi ehkä Saksassa (kas kummaa).
Itse en ole pitänyt virran loppumista ongelmana. Ei se niin paljoa vie.
Nyrkkisääntönä on, että lämmityksen jälkeen pitäisi ajaa yhtä pitkään, kuin mitä lämmitin on ollut päällä. Siis esim. lämmitin päällä 30min, niin sitten pidetään auto käynnissä 30min. Tämä yleensä riittää lataamaan akun.
Dieseleissä on lisäksi yleensä huomattavasti bensamalleja järeämmät laturi ja akku, ettei niissä ainakaan pitäisi olla ongelmia.
Akkuun kannattaa panostaa. Joku syväpurkausta paljon kestävä patteri on suositeltava. Esimerkiksi Exide Extreme, jossa on lisäksi sellanen silmä, josta varaustila on helppo tarkistaa aika ajoin. Maksaa ehkä enemmän kuin tavallinen, mutta maksaa itsensä takaisin, kun ei tarvii jatkuvasti olla hyppyvirralla käynnistämässä.
Eli en usko, että tarvitsee/kannattaa alkaa kikkailemaan kahden akun kanssa.
Itse en ole pitänyt virran loppumista ongelmana. Ei se niin paljoa vie.
Nyrkkisääntönä on, että lämmityksen jälkeen pitäisi ajaa yhtä pitkään, kuin mitä lämmitin on ollut päällä. Siis esim. lämmitin päällä 30min, niin sitten pidetään auto käynnissä 30min. Tämä yleensä riittää lataamaan akun.
Dieseleissä on lisäksi yleensä huomattavasti bensamalleja järeämmät laturi ja akku, ettei niissä ainakaan pitäisi olla ongelmia.
Akkuun kannattaa panostaa. Joku syväpurkausta paljon kestävä patteri on suositeltava. Esimerkiksi Exide Extreme, jossa on lisäksi sellanen silmä, josta varaustila on helppo tarkistaa aika ajoin. Maksaa ehkä enemmän kuin tavallinen, mutta maksaa itsensä takaisin, kun ei tarvii jatkuvasti olla hyppyvirralla käynnistämässä.
Eli en usko, että tarvitsee/kannattaa alkaa kikkailemaan kahden akun kanssa.
No nyt on peltsin kytkennän yksinkertaistettu versio toteutettu tuomalla hansikaslokeron takana olevaan muistaakseni sinimustaan johtimeen (4-napainen liitin, jossa mulla kaksi ohutta johdinta, yksi paksu johon kytkentä ja yksi tyhjä) rinnalle webaston releeltä syöttö.
Ongelmia... Rinnansyöttö aiheuttaa virran kulun väärään suuntaan sulakerasialle ja sähköistää virtojen ollessa muuten poissa esim. tuulilasinpyyhkimet. Tästä ei mm. varashälytin tykkää, vaan tulkitsee, että sytytysvirrat on päällä. Eli tarvitaan vielä nykyiseen kytkentään diodi tai sitten pitää viedä sinimusta johdin webaston releen kautta juuri kuten Peltsillä. Ei ollut oikotietä onneen...
Ja ratkaisu: Sinimusta johto viety nyt webaston releen kautta, toimii kuin unelma!
Ongelmia... Rinnansyöttö aiheuttaa virran kulun väärään suuntaan sulakerasialle ja sähköistää virtojen ollessa muuten poissa esim. tuulilasinpyyhkimet. Tästä ei mm. varashälytin tykkää, vaan tulkitsee, että sytytysvirrat on päällä. Eli tarvitaan vielä nykyiseen kytkentään diodi tai sitten pitää viedä sinimusta johdin webaston releen kautta juuri kuten Peltsillä. Ei ollut oikotietä onneen...
Ja ratkaisu: Sinimusta johto viety nyt webaston releen kautta, toimii kuin unelma!
Viimeksi muokannut Asroc, 27.12.2005 14:42. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Tuli vaan tässä mieleen kun sanotaan ja ajatellaan että puhaltimen tulee olla asennossa 1 tai 2 webastokäytössä jottei kulu virtaa liikaa. Tosiasiassahan monissa autoissa kuluu virtaa aina yhtä paljon: asennossa max kaikki virta kuluu puhaltimessa, asennossa 1 etuvastuksessa. Ainakin monessa opelissa, vanhemmassa golfissa ja audi a4:ssä näin on. Luultavasti monessa monessa muussakin autossa.
Arvot ihan hatusta vetäisty...
puhaltimen vastus = 2 ohmia
2 nopeus. etuvastus = 1 ohmia
1 nopeus. etuvastus = 2 ohmia
3 nopeus eli vastus 2 ohmia = (12v x 6A = 72W) vastukseen hukkuva teho 0W
2 nopeus eli vastus 3 ohmia = (12v x 4A = 48W) vastukseen hukkuva teho 16W
1 nopeus eli vastus 4 ohmia = (12v x 3A = 36W) vastukseen hukkuva teho 18W
edit: eli siis täys nopeudella kokonais kulutus 72W ja ykkös nopeudella 36W
puhaltimen vastus = 2 ohmia
2 nopeus. etuvastus = 1 ohmia
1 nopeus. etuvastus = 2 ohmia
3 nopeus eli vastus 2 ohmia = (12v x 6A = 72W) vastukseen hukkuva teho 0W
2 nopeus eli vastus 3 ohmia = (12v x 4A = 48W) vastukseen hukkuva teho 16W
1 nopeus eli vastus 4 ohmia = (12v x 3A = 36W) vastukseen hukkuva teho 18W
edit: eli siis täys nopeudella kokonais kulutus 72W ja ykkös nopeudella 36W
Palaa sivulle “Tekniikka - Bensa”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 30 vierailijaa