Novasta pyydettiin esittelyä. Hetken aikaa epäröin, mutta koska ohjeiden mukaan täällä saa näköjään esitellä vaikka traktorinsa, niin tässä sitä nyt olis. Lyhyt tämä ei sen sijaan ole, josta pahoittelut heti kärkeen.
Ensinnäkin, koska auto poikkeaa melko lailla foorumin linjasta, kerron Chevrolet Novasta hieman yleisellä tasolla ja pienemmällä fontilla tähän alkuun.
...............................
Auto on siis Chevrolet Nova 2d vuosimallia 1970, ja on ns. kolmannen sukupolven Nova. Tätä ”kolmoskoppaa” on valmistettu 1968-1974, joista vuodet 1968-1972 on hyvin pitkälle samanlaisia ja sitä uudemmat ovat facelift-mallia. Vuosimalleissa 1968-1972 on myös eroja, lähinnä taka- ja parkkivaloissa sekä logoissa, varustelussa ja moottorivalikoimassa. Lisäksi 1968:ssa on hieman erilainen kojelauta ja logoissa on teksti ”Chevy II”. Korimalleja on tämän lisäksi neliovinen sedan, joka on varsinkin nykyään aika harvinainen näky. Moottorivalikoimassa on ollu koneita aina nelosesta (todella harvinainen) suoran kutosen kautta pikku- ja isolohko-veekaseihin. Viimeinen isolohkolla tarjottu vuosimalli oli 1970. Suoraan tehtaalta suurin saatavissa ollut moottori on 396cid isolohko, ja erilaiset dealerit on tarjonneet uuteen Novaan 427cid isolohkoa. Tunnetuin dealer special –malli on sYc Yenko Nova. Isolohko-Yenkoja on vuonna 1969 valmistettu 37 ja niistä tunnettuja jäljellä olevia yksilöitä on 7. Vuonna 1970 Yenkoja on tehty pikkulohkolla 175 kappaletta. Yenko-replicoita on joka nurkalla, mutta aitojen hinnat ovat karanneet täysin tavallisen kuluttajan ulottumattomiin. Alkuperäinen huippukuntoinen Yenko Nova voi maksaa jenkeissä 100,000$. Tavalliset Novat on vielä jenkeissä ihan kohtuuhinnoissa, mutta alkuperäiset SS-mallit, etenkin isolohkolla, on jo nostaneet hintaa.
Nova on julkaisunsa aikoihin ollut Amerikkalainen edullinen pikkuauto tyyliin Toyota Corolla, ja tämä 3gen Nova jakaa 1gen Camaron kanssa saman pohjalevyn sekä sitä mukaa ison osan alustan osia ja muuta tekniikkaa. Vois oikeastaan sanoa, että tehtaalla isommalla kasikoneella varustettu ja SS-alustainen Nova oli jokseenkin ”celica corollan kopalla”.
Alustasta sen verran, että takana on lehtijouset ja edessä päällekkäiset tukivarret kierrejousilla sekä kallistuksenvakaajalla. Simpukkaohjaus. Perusmalleissa tehostetut tai tehostamattomat rummut joka nurkassa, SS-malleissa on tehostetut levyjarrut edessä ja mm. paksumpi vakaaja. Amerikassa näistä on tehty erilaisia kiihdytysautoja ja katuraasereita aika paljon. Pieni, edullinen koppa, hyvä osien saatavuus, mahdollisuus asentaa isolohko… Eli kun tätä on isolohkolla tehty, niin periaatteessahan tähän menee nokalle vaikka BluePrintin 632cid mörkömoottori. Jälkituotantona näihin saa monenlaista performance-palikkaa; vaikka nelilinkit taakse ja uuden eturungon nykyaikaisine ripustuksineen, coilovereineen ja hammastanko-ohjauksineen.
Nuista ulkomitoista vois mainita, että auto on Audi 100 C4:ää 7cm leveämpi ja 7cm lyhyempi. Omapaino on vain 1530kg, eli tuommosta nykyajan perus pikkuauton luokkaa. Tilankäyttöhän tämmösessä 42 vuotta vanhassa autossa on järjetöntä, eli ahtaampihan tämä on sisältä kuin kakkis, mutta ulkomitoiltaan siis satkuaudin luokkaa. Konehuonetta ja peräkonttia löytyy.
Virallista maahantuontia näillä ei ole Suomeen ollut koskaan, pisimpään Suomessa olleet yksilöt on 70-80-lukujen muuttoautoja tai 80-luvun lopun usa-tuonteja. Tämän koppaista Novaa on Suomessa arviolta 10 kappaletta (joka tapauksessa alle 20) ja kovasti ne on vähentymään päin jenkeissäkin. Camarot ja Corvettet ovat olleet harrastekäytössä jo pidempään, siksi niitä lienee kohta Amerikassakin jäljellä enemmän kuin Novaa, vaikka näitä on valmistettu monta kertaa enemmän. Kokeilkaa hakea nettiautosta. Sama ilmiö kuin jos miettii esim. 70-luvun Sciroccoja ja Passatteja.
...............................
No mennäämpä sitten tähän yksilöön.
Alkuperä:
Kyseinen auto on siis vuosimallia 1970. Takapenkin selkänojasta löytyneen build sheetin mukaan tämä on valmistettu 04.06.1970 Willow Runissa, Michiganissa. Alkuperäinen väri on ollut hippiajalle tyypillinen ”Citrus Green 043” (ei kuitenkaan ”Agent Orange” Vietnamin sodan mukaan…) ja sisusta on ollut alkujaan mustaa vinyyliä. Moottorina on ollut 307cid pikkulohko-V8 ja vaihteistona kolmivaihteinen automaatti TH350, jollainen on autossa edelleen, todennäköisesti alkuperäinen. Ostin auton Los Angelesista, ja periaatteessa ainakin ruosteettomuus puoltaa sitä, että tämä olis alkuperäinen California-auto. Toisaalta kojelaudan vinyylipäällistä vaihtaessa löysin sen alta 70-luvun postimerkkejä, joissa oli Tennesseen ZIP-koodi, joten kukapa tietää.
Miksi:
Kipinä tällaisen ostamiseen on syttynyt alkujaan jo 90-luvun alussa kun kaveri osti divarista V8 Magazinen numeron 6/1980, jossa komeili Suomen ehkä legendaarisin kyseisen korimallin edustaja, ”Pata Ekmanin Nova”. Sama auto on esitelty 80-luvun mittaan mm. Vauhdin Maailmassa ja Tekniikan Maailmassa, sekä Spinnerissä 2010. Sattumoisin kaikki luetellut julkaisut lyötyy kirjoittajan hallusta. Mainittakoon, että tuo ex- Pata Ekman Nova on nykyään myös punainen mustilla raidoilla, ja sitä liikuttaa 625 heppainen 350cid tekniikka.
Jokunen vuosi sitten laitoin elämän remonttiin, ja siinä vaihtui mm. työpaikka, akka ja asunto. Pisteeksi iin päälle ostin sitten tämän yhden lapsuuden haaveauton itselleni 30v-lahjaksi alkuvuonna 2011.
Tekniikka:
Alkuperäinen kone on jenkeissä vaihtunut Chevroletin 350cid (5.7l) uustuotanto-pikkulohkoon (GM Goodwrench), jolle General Motors ilmoittaa arvoiksi 250hv/412Nm. Koneen jatkeena on se TH350 laatikko vakioturbiinilla sekä Novan alkuperäinen 10-bolt perä melko harvalla 2.51 välityksellä.
Puuhastelua:
Auto on maalattu jenkeissä muutama vuosi takaperin, lisäksi penkit oli verhoiltu ja lattiamatto uusittu. Ostin jo suoraan auton kyytiin jenkeistä uudet SS-ovipaneelit käsinojineen, ikkunaveiveineen + muine hiluineen, uuden kojelaudanpäällisen, puuttuvia kromilistoja ym. hilpettä. Grantin ratin vaihdoin myös alkuperäisen linja-auton rattia muistuttavan tilalle. Orkkislookista huolimatta sisustassa varsinaisesti alkuperäistä on siis käytännössä enää kattoverhoilu, mutta onneksi vanhan auton ominaistuoksu on vielä tallella. Ilmeisesti se on juuri tuossa kattoverhoilussa ja penkkien runkojen säkkikankaissa. Autogagen kiekkamittari tuli asenneltua talvilomalla ja sähköjä vähän siistittyä Amerikan Bobin jäljiltä.
Viime kesänä tuli kruisailtua n.4000km, ja ainoa varsinainen ongelma oli yksi pimennyt HEI-jakajan sytytysmoduuli, joka maksoi uutena 14€+pk. Bensaa tietysti meni jonkin verran…
Kuviin verrattuna kaudelle 2012 on tulossa:
- 2” madallusjouset eteen
- Harwoodin lasikuituinen konepeitto 2” Cowl Induction –kyhmyllä ('69-'72) (nykyinen pelti on jostain syystä mallia '73-'74)
- Uudet, oikeanlaiset konepellin kromilista ja logo (syy edellä)
- Cragar Eliminator 500B –vanteet 17x7” ja 17x8” koossa (Alkuperäisvanteet on Rallye 14x7")
- Custom AutoSoundin retrosoitin, joka siis muistuttaa alkuperäistä kiikarimankkaa mutta on 2xRCA, USB, MP3, RDS jne.
- Lisäksi uudet ovitiivisteet, SS-logoa, kattovalon kupua ym. pienempää osaa jonkin verran.
Tallikaudelle 2012-2013 on ohjelmassa:
- Auton ylimaalaus kuvissa näkymättömien maalivirheiden vuoksi, samalla väriksi vaihtuu Chevroletin oma vuoden 1970 Cranberry Red + SS-raidat.
Toinen sivuhaara tulevan tallikauden varalle on alustan ja voimalinjan päivitys, eli:
- Joko 10-tai 12-pulttinen perä lukolla
- Yli 3.xx välitys
- Turbiini vaihtuu johonkin jossa hieman korkeampi stall speed
- Rattikarahka lähtee ja tilalle tulee joko Hurstin tai B&M:n räikkämallin lattiashifteri
- Traction bars
- Subframe connectors
- Polyuretaanipuslaa sinne tänne
Sitten kun alusta ja voimalinja on tikissä, niin sitten sitä löylyä...
Kuvia:
- Kuva 1
- Kuva 2
- Kuva 3
- Kuva 4
- Kuva 5
- Kuva 6
- Kuva 7
- Kuva 8
- Kuva 9
- Kuva 10
- Kuva 11
- Kuva 12
- Kuva 13
- Kuva 14
- Kuva 15
