Lämpeneekö diesel siis näin hitaasti? AGR Ocu I
Valvoja: ffp jäsenet
Lämpeneekö diesel siis näin hitaasti? AGR Ocu I
Niin kyllähän minä tiedän, että dieselmoottori on hidas lämpenemään. Hyötysuhde on sikäli hyvä, että hukkalämpöä ei ole mahdottomasti jne. Mutta onko seuraavassa kuvattu lämpenemisnopeus normaalin rajoissa?
Kulkine siis profiilin mukainen Ocu I, moottorikoodi AGR. Siis sangen rajalliset 66 kW. Alkuperäisessä kunnossa, kulkine tuotu Luxembourgista 2008. Minulla ollut nyt kaksi vuotta.
- Kesälämpötiloissa (yli 20 C) kylmänä ajoon lähdettäessä vaaditaan 5-6 km ajoa (ensin noin kilometri tai kaksi taajamassa, sitten maantiellä), että lämpömittari osoittaa normaalia käyntilämpötilaa.
- Nollan kieppeillä hyvin lohkolämmittimellä esilämmitettynä ehkä 7-8 km, jotta mittari saavuttaa normaalilämmön.
- Kun pakkasta on -15 tai enemmän, peitän syylärin kaksinkertaisella paksulla aaltopahvilla. Tästä huolimatta tarvitaan lähes 10 km ajo, että normaali käyntilämpö saavutetaan.
- Jos pakkasta on -20 tai enemmän, esiintyy vielä yksi ilmiö: Kun 10 km kohdalla juuri ja juuri normaalin käyntilämmön saavuttaneella koneella saapuu uudelleen taajamaan (siis hidastaa nopeuteen 40-50 km/h, alkaa lämpömittari jälleen laskea jonkin verran. Lämpenee uudelleen normaalilämpöön vasta, kun nopeutta (siis kierroksia) jälleen nostaa kilometriksi tai kahdeksi.
- Vielä on mainittava, että jäähdytysnesteen lämpötila laskee hyvin nopeasti, kun auto on sammutettuna. Kun talvilämpötiloissa olet kaupassa puolisen tuntia, saa taas ajaa 3-5 km, jotta normaalilämpöön päästään.
Eli onko edellä kuvattu lämpeneminen normaalia, vai normaalia hitaampaa? Tulen kyllä edellä kuvatun kanssa toimeen, joten mitään erityistä hinkua ei ole maksaa itseään kipeäksi lisälämmittimestä. Jos kuitenkin lämpeneminen on poikkeuksellisen hidasta, eli viittaa johonkin vikaan, olisi se kiva saada pois päiväjärjestyksestä. Aavistelen kyllä, että kyseessä ei ole vika, vaan ominaisuus. Ei kai tuollainen voimakoneeltaan antiikkiseen teknologiaan pohjaava malmikasa voi liikkua viiden litran keskikulutuksella (nelivetoineen päivineen), jos polttoaineen energiasisältö hukataan kabiiniin.
Kulkine siis profiilin mukainen Ocu I, moottorikoodi AGR. Siis sangen rajalliset 66 kW. Alkuperäisessä kunnossa, kulkine tuotu Luxembourgista 2008. Minulla ollut nyt kaksi vuotta.
- Kesälämpötiloissa (yli 20 C) kylmänä ajoon lähdettäessä vaaditaan 5-6 km ajoa (ensin noin kilometri tai kaksi taajamassa, sitten maantiellä), että lämpömittari osoittaa normaalia käyntilämpötilaa.
- Nollan kieppeillä hyvin lohkolämmittimellä esilämmitettynä ehkä 7-8 km, jotta mittari saavuttaa normaalilämmön.
- Kun pakkasta on -15 tai enemmän, peitän syylärin kaksinkertaisella paksulla aaltopahvilla. Tästä huolimatta tarvitaan lähes 10 km ajo, että normaali käyntilämpö saavutetaan.
- Jos pakkasta on -20 tai enemmän, esiintyy vielä yksi ilmiö: Kun 10 km kohdalla juuri ja juuri normaalin käyntilämmön saavuttaneella koneella saapuu uudelleen taajamaan (siis hidastaa nopeuteen 40-50 km/h, alkaa lämpömittari jälleen laskea jonkin verran. Lämpenee uudelleen normaalilämpöön vasta, kun nopeutta (siis kierroksia) jälleen nostaa kilometriksi tai kahdeksi.
- Vielä on mainittava, että jäähdytysnesteen lämpötila laskee hyvin nopeasti, kun auto on sammutettuna. Kun talvilämpötiloissa olet kaupassa puolisen tuntia, saa taas ajaa 3-5 km, jotta normaalilämpöön päästään.
Eli onko edellä kuvattu lämpeneminen normaalia, vai normaalia hitaampaa? Tulen kyllä edellä kuvatun kanssa toimeen, joten mitään erityistä hinkua ei ole maksaa itseään kipeäksi lisälämmittimestä. Jos kuitenkin lämpeneminen on poikkeuksellisen hidasta, eli viittaa johonkin vikaan, olisi se kiva saada pois päiväjärjestyksestä. Aavistelen kyllä, että kyseessä ei ole vika, vaan ominaisuus. Ei kai tuollainen voimakoneeltaan antiikkiseen teknologiaan pohjaava malmikasa voi liikkua viiden litran keskikulutuksella (nelivetoineen päivineen), jos polttoaineen energiasisältö hukataan kabiiniin.
Viimeksi muokannut jaalto, 23.8.2012 13:34. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
-
- -
- Viestit: 1219
- Liittynyt: 31.10.2004 21:43
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
H. Jormalainen: Malli on 2000. Vaikuttaisiko eteläinen alkuperä niin, että valinnan varaa voisi olla enemmänkin?
JukkaA: Olenko ymmärtänyt väärin, vai toimivatko vesihehkut vain korkeilla >2500 kierroksilla? Miksi näin olisi, sitä en tajua, mutta jostain olen tuollaisen käsityksen saanut. Noin hurjille kierroksille ei tule kiivettyä ainakaan vielä taajaman puolella; lämpeneminen tuntuu kuitenkin olevan sitä parempaa, mitä enemmän kierroksia on.
Anturin G62 vaihdoin reilu vuosi sitten, mutta onko nyt kyse siitä?
JukkaA: Olenko ymmärtänyt väärin, vai toimivatko vesihehkut vain korkeilla >2500 kierroksilla? Miksi näin olisi, sitä en tajua, mutta jostain olen tuollaisen käsityksen saanut. Noin hurjille kierroksille ei tule kiivettyä ainakaan vielä taajaman puolella; lämpeneminen tuntuu kuitenkin olevan sitä parempaa, mitä enemmän kierroksia on.
Anturin G62 vaihdoin reilu vuosi sitten, mutta onko nyt kyse siitä?
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Uusi termari, nesteet, ehjä pohjamuovi, moottorin suojamuovi, ehjät vesihehkut, lämppärin puhallin kylmänä ykkösellä tai maksimissaan kakkosella, sekä joissakin määrin paranneltu ilmanohjaus keulassa niin alkaa lämpöä riittämään hieman paremmin. Moottorille vielä hieman rasitusta lisää vaikka jarrua vasten jos on oikein "tiukka tilanne", joskin tuo toimenpide vaatii joko softamuutosta tai jarrukytkimen muokkausta.
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Ihan normaalilta lämpötaloudelta tuo kuulostaa, samanlainen käytös on mulla cordobassa ehkä hieman hitaampi. Termostaatti uusittu, pahvit keulassa... moottorin pohjamuovi puuttuu.
EGR vaikuttaa jonkinverran varsinkin taajama-ajossa lämpöjen pysymiseen.
Ei vaadi.. Jalka jarrulle->kaasua->kaasupoljin ylös ja uudestaan kaasua, niin vetää normaalisti. Eka polkaisu törmää siihen "tapporajaan" :)
Tuo on kai jarrukytkinvian varalle tehty ominaisuus, että autolla voi kuitenkin ajaa...
EGR vaikuttaa jonkinverran varsinkin taajama-ajossa lämpöjen pysymiseen.
Moottorille vielä hieman rasitusta lisää vaikka jarrua vasten jos on oikein "tiukka tilanne", joskin tuo toimenpide vaatii joko softamuutosta tai jarrukytkimen muokkausta.
Ei vaadi.. Jalka jarrulle->kaasua->kaasupoljin ylös ja uudestaan kaasua, niin vetää normaalisti. Eka polkaisu törmää siihen "tapporajaan" :)
Tuo on kai jarrukytkinvian varalle tehty ominaisuus, että autolla voi kuitenkin ajaa...
Todennäköisesti siis ominaisuus, ei vika.
Voihan termostaatti olla rikki.
Nesteet on vaihdettu säännöllisesti.
Pohjamuovi on ehjä.
Samoin moottorin peite.
Vesihehkut, kukapa tietää...
Kyllä tuo maskipahvikin vähän ilmanohjausta parantaa.
Lämppäri jo nyt kylmänä ykkösellä.
No jarrulla ei ole kikkailtu lisää kuormitusta, ja saa jäädä tekemättäkin.
Saa toistaiseksi olla entisellään. Hellasäröä tulee vähemmän siitä, että auto on aluksi hieman viileä, kuin siitä, että alkaa korjata "vikoja" epämääräisin perustein. Penkinlämmittimet tekisivät eetua, mutta eipä niitä satu olemaan.
Kiitän vastanneita tähänastisesta osallistumisesta.
Ps. Onkohan jotain Luxembourgin lisää se, että vaihdekepin verhoilunahkojen läpi vetää, etenkin talvella? Ei nyt juuri haitallisesti, mutta havaittavasti. Eipä tee mieli jättää kättä vaihdekepille lojumaan.
Voihan termostaatti olla rikki.
Nesteet on vaihdettu säännöllisesti.
Pohjamuovi on ehjä.
Samoin moottorin peite.
Vesihehkut, kukapa tietää...
Kyllä tuo maskipahvikin vähän ilmanohjausta parantaa.
Lämppäri jo nyt kylmänä ykkösellä.
No jarrulla ei ole kikkailtu lisää kuormitusta, ja saa jäädä tekemättäkin.
Saa toistaiseksi olla entisellään. Hellasäröä tulee vähemmän siitä, että auto on aluksi hieman viileä, kuin siitä, että alkaa korjata "vikoja" epämääräisin perustein. Penkinlämmittimet tekisivät eetua, mutta eipä niitä satu olemaan.
Kiitän vastanneita tähänastisesta osallistumisesta.
Ps. Onkohan jotain Luxembourgin lisää se, että vaihdekepin verhoilunahkojen läpi vetää, etenkin talvella? Ei nyt juuri haitallisesti, mutta havaittavasti. Eipä tee mieli jättää kättä vaihdekepille lojumaan.
Kyllä se jarrua polkien vetää 1200rpm asti.
Juuri tuota 1200rpm tarkoitin sillä tapporajalla, sen yläpuolellahan se katkaisee syötön jos jarruun koskee, ja auto ikäänkuin kuolee hetkeksi :)
Mutta tosiaan kun käyttää välillä jalan pois kaasupolkimelta niin ainakin mun cordobassa tuo rajoitus nollautuu ja kone toimii ihan kuin ei jarrua painaisikaan. Tilanne normalisoituu heti jos jarrun päästää välillä. Ei ole tullut muilla kulkineilla tuota testattua.
Vai että jarruu vasten rasitusta ja hiukan sähkö namiskoja päälle..joo joo..
Mulla on ollut viime talvena sellanen rutiini kun tähän diiseliin vaihdoin että tulee laitettuu ylimääräinen paita ja paksummat sukat, oikeen kun on kylmä niin laitetaan vielä hanskatkin.
Eipä ole tullut mieleenkään alkaa rasittaan kylmää konetta aamutuimaan.
Ja toi kertomus kuulosti ihan tutulta samanlaista on täälläkin avg kanssa.
Mulla on ollut viime talvena sellanen rutiini kun tähän diiseliin vaihdoin että tulee laitettuu ylimääräinen paita ja paksummat sukat, oikeen kun on kylmä niin laitetaan vielä hanskatkin.
Eipä ole tullut mieleenkään alkaa rasittaan kylmää konetta aamutuimaan.
Ja toi kertomus kuulosti ihan tutulta samanlaista on täälläkin avg kanssa.
-
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Eikö tuommoisessa latausjännite kumminkin oo jo normaalissa lukemassa moottorin ajonaikaisella käyntinopeudella?Lisäkuormaa moottorille saa kytkemällä kaikki takalasin ja penkin lämppärit päälle, tosin kostautuu pidemmän päälle jos ajot koostuu kovilla pakkasilla vain parin kilsan pätkistä, eikä akku ehdi latautua.
Ihan normaalilta kuulostaa tuo lämpeneminen. Itsellä lähes prikulleen samanlaiset ajot, eli se pari kilometriä 50km/h, sitten motarille ja siinä se jossain 7-9km jälkeen alkaa olla lämmöt normaalissa pakkasilla, jos vaan ei huudata puhallinta täysillä. Kovilla pakkasilla (-34°C) joku vuosi sitten ei tarvinnut vitos vaihdetta käyttää juuri ollenkaan tai lämmöt alkoi laskemaan. Tottuu tuohon, muttei se kivaa ole talvella 5 vuodenkaan jälkeen mitä olen tdi:llä ajellut. Termostaatin vaihto kuumempaan käynyt ajatuksissa, mutta toisaalta ei ole käynyt flekti päällä kovimmillakaan helteillä kuin kerran viiden vuoden aikana. Ja kesäisin mittarin mukaan se 90°C on kuitenkin lämmöt korkeimmillaan.
Sen verran esilämmitykseen tullut ajatusta laitettua kuitenkin, että mahtuisikohan tuohon letkuun sen 550W tilalle joku jykevämpi vastus heittämällä? Saisi noi huurut nopeammin pois tuulilasista pakkasella, jos moottori olisi hivenenkin lämpimämpi esilämmityksen ansiosta. Ohmit mittasin viime syksynä ja parin ohmin tarkkuudella oli vastaavat uuden elementin kanssa, joten luulisi tuon nykyisin olevan järjissään.
Sen verran esilämmitykseen tullut ajatusta laitettua kuitenkin, että mahtuisikohan tuohon letkuun sen 550W tilalle joku jykevämpi vastus heittämällä? Saisi noi huurut nopeammin pois tuulilasista pakkasella, jos moottori olisi hivenenkin lämpimämpi esilämmityksen ansiosta. Ohmit mittasin viime syksynä ja parin ohmin tarkkuudella oli vastaavat uuden elementin kanssa, joten luulisi tuon nykyisin olevan järjissään.
-
- -
- Viestit: 357
- Liittynyt: 27.5.2006 18:13
Kyllä TDi:ssä pärjää. Keula tukkoon ja konehuoneen ilmankierto pohjamuoveilla yms. mahdollisimman pieneksi. On ihan varma juttu että ei tule kylmä. Tietenkin perusasiat, kuten esim. termostaatti, tulee olla kunnossa..
Tietenkin Keski-Euroopan ilmastoon syntyneiden on syytä varautua polttoainelämmittimillä yms. romuilla, josta päästäänkin sitten mahdollisiin virranpuutoksiin yms.. :)
Tietenkin Keski-Euroopan ilmastoon syntyneiden on syytä varautua polttoainelämmittimillä yms. romuilla, josta päästäänkin sitten mahdollisiin virranpuutoksiin yms.. :)
Samin kanssa täysin samoilla linjoilla. Ei oo vielä tdi:ssä kyllä kylmä tullut, tosin perinteisellä suomalaisella ajotyylillä voi ollakin että lämpeneminen ottaa aikansa. Ei ajeta sillä isoimmalla mahdollisella vaihteella tai pidetä puhallinta heti täysillä kuumalla asennolla, ja uskalletaan painaa vähän sitä kaasuakin niin kyllä sieltä alkaa hukkalämpöä piisaamaan tdi:stäkin. Viimetalven 3BG motioni passatti oli kyllä todella lämpönen auto, ei pitkään tarvinnu käyttää tai ajaa kun alko lämpöstä puskemaan, ihan ilman keulan tukkimistakin kun vaan termari, lämpövastukset ja pohjalevy oli OK.
Pitipä palata ammoin aloittamaani keskusteluun, kun kosla ja probleemi ovat samat, mitä nyt lämpeneminen on mennyt viime kuukausina entistä huonommaksi ja on nyt jossain naurettavan ja kelvottoman välimaastossa.
Eli kun reilu kolme vuotta sitten listasin noita lämpenemisnopeuksia tuonne avausviestiin, niin niistä on nyt tultu kautta linjan luokkaa tai kahta huonompaan suuntaan. Ongelmaa eli jäähdytinnnesteen hidasta lämpenemistä ei juuri pane merkille, jos ilman lämpötila on yli 10 C, mutta jo nollakelissä lämpeneminen on sangen hidasta, suunnilleen samaa tasoa kuin aiemmin 15-20 C pakkasella, ja vastaavasti -15 C lämpötilassa lämpeneminen vastaa suunnilleen sitä, mitä se on ollut joskus julmetuilla tulipalopakkasilla (-30 C ja silleen). On pohjamuovia, on moottorin päällä suoja paikallaan, on pahvit keulilla (ongelmasta johtuen jo +5 C lähtien), on letkulämmitin joka vaikuttaa toimivalta ja sitä myös käytetään. Vertailukohtakin on hyvä, olen ajanut autolla samaa työmatkaa jo vuosikaudet, enemmän tai vähemmän yhtäjaksoisesti yli 5 vuotta. Kiteytettynä oire on, että auto käyttäytyy lämpenemisen suhteen kuin lämpötila olisi 15-20 C todellista kylmempi; nollakelissäkin normaalin lämmön saavuttaminen kestää >>10 km rauhallista työmatka-ajoa. Muuten ajossa ei huomaa mitään entisestä poikkeavaa. Täydennyksenä vielä: noin -15 C lämpötilassa, vaikka auto olisi jo ajettu lämpimäksi (kymmeniä kilometrejä), niin heti kun kuormitus on jonkin aikaa vähäisempää (vaikka alamäkivoittoisen jakson vuoksi), alkaa lämpömittari laskea. Huono lämpeneminen toistuu loogisesti vaikka tunnin ruokatauon jälkeen, mikä todistanee että ongelma ei ensisijaisesti liity letkulämmittimeen koska oire on yhtäpitävä myös tilanteissa joissa sitä ei ole käytetty.
Olen sitä mieltä, että ajallisesti ongelmat alkoivat viime lokakuussa. Voi olla että jotain on ollut jo aiemmin, mutta en ole pannut sitä merkille lämpimänä vuodenaikana. Kas asia meni näin: Vaihdoin autoon lokakuussa öljyt, missä yhteydessä huomasin vähäisen jäähdytinnestevuodon, jonka paikallistin lämpötila-anturin liitokseen. Sieltä oli O-rengas kovettunut ja tihkutti vähän nestettä ohitseen. Korvasin tiivisteen, jolloin vuoto loppui, mutta suunnilleen niistä ajoista alkaen tuo lämpeneminen on ollut hidasta. Olettaakseni tämä pieni fiksaus ei liity lämpenemisongelmaan mitenkään, kuvasinpa sen tähän vaan ettei mitään johtolankaa jäisi pois.
En ole mikään häävi autotekniikan tuntija, joten olen keskustellut parempien autonroplaajien kanssa saadakseni ongelmaan selvyyttä. Tähän mennessä en minä eikä kukaan, jota olen jututtanut, ole esittänyt aiheeseen mitään kattavaa selitystä. Jotain on silti tullut yritettyä, vaikka vain varmuuden vuoksi:
- Ensiimmäisenä vaihdoin termostaatin sekä termostaattikotelon tiivisteen. Ei apua.
- Sitten vaihdoin jäähdytinnnesteen lämpötila-anturin. Ei apua.
- Irrottelin vielä termarin ja testasin sen kattilassa. Toimiva.
- Ideoiden loputtua käytetty auto paikallisella nyrkkipajalla, jossa termari testattu uudemman kerran ja jäähdytysjärjestelmä ilmattu asianmukaisesti. Ei apua.
- Vaihdettu paisuntanestesäiliön korkki. Ei apua.
Viimeksi mainittu toimenpide liittyi laajempaan epäilyyn, että ongelma liittyisi jotenkin systeemin paineeseen. Jos systeemi ei paineistu normaalisti, jäänee myös lämpötila alhaisemmaksi. Mutta ei tämäkään tarjoa kaikenkattavaa selitystä, koska alhaisemman paineen pitäisi johtaa alhaisempaan kiehumispisteeseen, mikä johtaisi nesteen normaalia herkempään kiehumiseen. Siitä ei ole mitään todettuja merkkejä.
Systeemi ei vuoda oleellisia määriä jäähdytinnestettä. Minulla on listalla seuraavana koko paisuntanestesäiliön vaihto sekä vesioksan vaihto (jos kohta vika jälkimmäisessä pitäisi melkeinpä väistämättä ilmetä nesteen hukkaamisena; mitä muuta vikaa voi olla letkulähdössä kuin vuoto?). Myöskin tänään tuli mieleeni tuo vesihehkuhomma, mutta korjatkaa jos olen väärässä: eikö vesihehkujen rooli ole lämmittää lähinnä kabiinia eli kääntäen: niiden rooli itse jäähdytinnesteen ja moottorin lämpenemisessä on mitätön? Eli olisko kellään tarjolla ehdotuksia, miten palauttaa lämpeneminen tuolle aiemmalle, ei ripeälle mutta riittävälle tasolla, jolla se on ollut aiemmin aina viime lokakuuhun asti?
Vielä yleisenä fysikaalisena pohdintana: Voitaneen olettaa, että voimakone tuottaa jotakuinkin saman määrän lämpöä kuin aiemmin, koska ajetut matkat, kuormat ja nopeudet ovat pysyneet samoina. Polttoainettakin kuluu kuten ennenkin, jos kohta 2-10 % aiempaa enemmän kun kylmä kone syö enempi kuin kuuma. Mutta lämpö hukataan johonkin aiempaa tehokkaammin, moottoria siis ikään kuin jäähdytetään koko ajan liikaa, niin lämpenemisen aikana kuin ilmeisesti vielä normaalilämpöön päästyäkin (mitä todistaa mm. jo mainitsemani taipumus, että lämpömittari laskee jos kuormitus pakkassäässä ajettaessa on vähäistä).
Eli kun reilu kolme vuotta sitten listasin noita lämpenemisnopeuksia tuonne avausviestiin, niin niistä on nyt tultu kautta linjan luokkaa tai kahta huonompaan suuntaan. Ongelmaa eli jäähdytinnnesteen hidasta lämpenemistä ei juuri pane merkille, jos ilman lämpötila on yli 10 C, mutta jo nollakelissä lämpeneminen on sangen hidasta, suunnilleen samaa tasoa kuin aiemmin 15-20 C pakkasella, ja vastaavasti -15 C lämpötilassa lämpeneminen vastaa suunnilleen sitä, mitä se on ollut joskus julmetuilla tulipalopakkasilla (-30 C ja silleen). On pohjamuovia, on moottorin päällä suoja paikallaan, on pahvit keulilla (ongelmasta johtuen jo +5 C lähtien), on letkulämmitin joka vaikuttaa toimivalta ja sitä myös käytetään. Vertailukohtakin on hyvä, olen ajanut autolla samaa työmatkaa jo vuosikaudet, enemmän tai vähemmän yhtäjaksoisesti yli 5 vuotta. Kiteytettynä oire on, että auto käyttäytyy lämpenemisen suhteen kuin lämpötila olisi 15-20 C todellista kylmempi; nollakelissäkin normaalin lämmön saavuttaminen kestää >>10 km rauhallista työmatka-ajoa. Muuten ajossa ei huomaa mitään entisestä poikkeavaa. Täydennyksenä vielä: noin -15 C lämpötilassa, vaikka auto olisi jo ajettu lämpimäksi (kymmeniä kilometrejä), niin heti kun kuormitus on jonkin aikaa vähäisempää (vaikka alamäkivoittoisen jakson vuoksi), alkaa lämpömittari laskea. Huono lämpeneminen toistuu loogisesti vaikka tunnin ruokatauon jälkeen, mikä todistanee että ongelma ei ensisijaisesti liity letkulämmittimeen koska oire on yhtäpitävä myös tilanteissa joissa sitä ei ole käytetty.
Olen sitä mieltä, että ajallisesti ongelmat alkoivat viime lokakuussa. Voi olla että jotain on ollut jo aiemmin, mutta en ole pannut sitä merkille lämpimänä vuodenaikana. Kas asia meni näin: Vaihdoin autoon lokakuussa öljyt, missä yhteydessä huomasin vähäisen jäähdytinnestevuodon, jonka paikallistin lämpötila-anturin liitokseen. Sieltä oli O-rengas kovettunut ja tihkutti vähän nestettä ohitseen. Korvasin tiivisteen, jolloin vuoto loppui, mutta suunnilleen niistä ajoista alkaen tuo lämpeneminen on ollut hidasta. Olettaakseni tämä pieni fiksaus ei liity lämpenemisongelmaan mitenkään, kuvasinpa sen tähän vaan ettei mitään johtolankaa jäisi pois.
En ole mikään häävi autotekniikan tuntija, joten olen keskustellut parempien autonroplaajien kanssa saadakseni ongelmaan selvyyttä. Tähän mennessä en minä eikä kukaan, jota olen jututtanut, ole esittänyt aiheeseen mitään kattavaa selitystä. Jotain on silti tullut yritettyä, vaikka vain varmuuden vuoksi:
- Ensiimmäisenä vaihdoin termostaatin sekä termostaattikotelon tiivisteen. Ei apua.
- Sitten vaihdoin jäähdytinnnesteen lämpötila-anturin. Ei apua.
- Irrottelin vielä termarin ja testasin sen kattilassa. Toimiva.
- Ideoiden loputtua käytetty auto paikallisella nyrkkipajalla, jossa termari testattu uudemman kerran ja jäähdytysjärjestelmä ilmattu asianmukaisesti. Ei apua.
- Vaihdettu paisuntanestesäiliön korkki. Ei apua.
Viimeksi mainittu toimenpide liittyi laajempaan epäilyyn, että ongelma liittyisi jotenkin systeemin paineeseen. Jos systeemi ei paineistu normaalisti, jäänee myös lämpötila alhaisemmaksi. Mutta ei tämäkään tarjoa kaikenkattavaa selitystä, koska alhaisemman paineen pitäisi johtaa alhaisempaan kiehumispisteeseen, mikä johtaisi nesteen normaalia herkempään kiehumiseen. Siitä ei ole mitään todettuja merkkejä.
Systeemi ei vuoda oleellisia määriä jäähdytinnestettä. Minulla on listalla seuraavana koko paisuntanestesäiliön vaihto sekä vesioksan vaihto (jos kohta vika jälkimmäisessä pitäisi melkeinpä väistämättä ilmetä nesteen hukkaamisena; mitä muuta vikaa voi olla letkulähdössä kuin vuoto?). Myöskin tänään tuli mieleeni tuo vesihehkuhomma, mutta korjatkaa jos olen väärässä: eikö vesihehkujen rooli ole lämmittää lähinnä kabiinia eli kääntäen: niiden rooli itse jäähdytinnesteen ja moottorin lämpenemisessä on mitätön? Eli olisko kellään tarjolla ehdotuksia, miten palauttaa lämpeneminen tuolle aiemmalle, ei ripeälle mutta riittävälle tasolla, jolla se on ollut aiemmin aina viime lokakuuhun asti?
Vielä yleisenä fysikaalisena pohdintana: Voitaneen olettaa, että voimakone tuottaa jotakuinkin saman määrän lämpöä kuin aiemmin, koska ajetut matkat, kuormat ja nopeudet ovat pysyneet samoina. Polttoainettakin kuluu kuten ennenkin, jos kohta 2-10 % aiempaa enemmän kun kylmä kone syö enempi kuin kuuma. Mutta lämpö hukataan johonkin aiempaa tehokkaammin, moottoria siis ikään kuin jäähdytetään koko ajan liikaa, niin lämpenemisen aikana kuin ilmeisesti vielä normaalilämpöön päästyäkin (mitä todistaa mm. jo mainitsemani taipumus, että lämpömittari laskee jos kuormitus pakkassäässä ajettaessa on vähäistä).
Moottoritilan pohjalevy ehjä ja paikallaan? Pohjalevy vaikuttaa lämpenemiseen merkittävästi. Vesihehkut ehjät? Konepellin lämpö/äänieriste sekä moottorin päällä oleva suojamuovi vaikuttaa (etenkin lisäeristettynä) myös. Samoin keulan tukkiminen viiman estämiseksi auttaa. Näistä kun lähtee liikenteeseen niin matkanteko lämpenee merkittävästi ja saattaapa samalla kulutuskin laskea.
p0wer, nuo listaamasi asiat ovat vesihehkuja lukuunottamatta ihan kunnossa ja paikallaan. Mitään lisäeristeitä en tosin ole syylärin pahvitusta lukuunottamatta koskaan tehnyt; en ennen enkä jälkeen vian ilmenemisen. Epäilemättä oireita voisi hoitaa kapaloimalla konetta enempi suojaan, mutta sitten jäisi hoitamatta itse sairaus eli joku vika joka ylimääräisen jäähdytyksen saa aikaan. Tuo kottero on ollut minulla nyt 5,5 vuotta, josta lämpenemisongelmaa on ilmennyt vain viimeiset 3 kk. Aiemminkin hitaahko lämpeneminen on pannut epäilemään että joku on vialla (vrt. threadin alkupää), mutta mitään normaalista poikkeavaa ei ole aiemmin pantu merkille.
Mutta ne vesihehkut, voisiko tämä liittyä siihen? Kaipaisin nyt arviota, voiko vesihehkuilla olla noin merkittävä vaikutus jäähdytinnesteen/moottorin lämpenemiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ja jos jäljet johtavat vesihehkuihin, niin miten niiden toimiminen helpoimmin tarkastetaan? Vai vienkö suosilla nyrkkipajalle? Tämä vesihehkuteoria ei käy yhteen sen tuuminnan kanssa, että ongelma johtuisi ennemmin liiallisesta jäähdytyksestä kuin normaalia heikommasta lämmöntuotosta; tämähän olisi nimenomaan puute lämmöntuotantopuolella.
Mutta ne vesihehkut, voisiko tämä liittyä siihen? Kaipaisin nyt arviota, voiko vesihehkuilla olla noin merkittävä vaikutus jäähdytinnesteen/moottorin lämpenemiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ja jos jäljet johtavat vesihehkuihin, niin miten niiden toimiminen helpoimmin tarkastetaan? Vai vienkö suosilla nyrkkipajalle? Tämä vesihehkuteoria ei käy yhteen sen tuuminnan kanssa, että ongelma johtuisi ennemmin liiallisesta jäähdytyksestä kuin normaalia heikommasta lämmöntuotosta; tämähän olisi nimenomaan puute lämmöntuotantopuolella.
Sami-, en nyt muista sen termarin merkkiä mutta saan sen selville tämän päivän nimiin kyllä. Joku Koivusen välittämä tarviketermari se lienee ollut. Mutta eipä toiminnassa kyllä ollut eroja vanhan (joka sekin oli vain reilun vuoden iässä) ja uuden termarin välillä. Eli jos ongelma johtuisi termarista, pitäisi täyttyä kaksi ehtoa:
1. Vanha, lokakuussa pois vaihtamani termostaatti oli viallinen.
2. Uusikaan termostaatti ei ole kunnollisesti toimiva.
Melkoinen yhteensattuma jos molemmat ehdot pätevät. Mahdollinen tietty. Kaivelen termarin merkin esiin kunhan ehdin.
1. Vanha, lokakuussa pois vaihtamani termostaatti oli viallinen.
2. Uusikaan termostaatti ei ole kunnollisesti toimiva.
Melkoinen yhteensattuma jos molemmat ehdot pätevät. Mahdollinen tietty. Kaivelen termarin merkin esiin kunhan ehdin.
Minulla ei vanhemmassa AHUssa ole ollut nuo vesihehkut käytössä muutamaan vuoteen ja silti se lämpeää normaaliin lämpötilaan ja pitää lämpötilan. Väittäisin siis, että niiden hyöty on erittäin minimaalinen, jopa henkinen.
Liiallinen jäähdytys yleensä johtuu vuotavasta termostaatista. Sehän se nimittäin määrää, milloin koneen jäähdytyskierto aukeaa/sulkeutuu. VAG-laitteissa lämpömittari näyttää 90C jo kun jäähdytinnesteen lämpötila ylittää 75C(muistaakseni), joten toimivan termostaatin ei pidä mittariston viisarissa näkyä, jos ei sitten moottorin lohko jäähdy liiaksi muiden ulkopuolisten tekijöiden takia, kuten ajoviiman. Tämänhän pitäisi olla sinun tapauksessasi pois-suljettua jos keula on vuorattu pahvilla ja koneen alapuoli on viimalta sinetöity.
Pihassa on nyt myös selvästi termostaattivikainen Toledo. Se tosin ei lämpeä ollenkaan näillä keleillä normaaliin käyntilämpöön, ja taajama-ajossa laskee lämmöt mittarin alalaitaan. Tämäkin on toiminut moitteitta alle -30 pakkasilla jopa ilman pohjamuovia, ehjällä termostaatilla. Toinen esimerkki löytyy bensakoneista, joissa tunnetusti hukkalämpöä piisaa. Ostatin erääseen 1.8T:hen merkkiliikkeestä alkuperäisen termostaatin, ja on ollut nyt 2v ongelmaton ja lämmin, ilman pohjamuovia tämäkin. Itselläni on nyt käytössä myös tuollainen 3B passatti, mikä tuntuu lämpeävän -20 pakkasellakin 10km:ssä jo sisältä asti. Ei ole pohjamuovia, eikä keulassa viimasuojia, EGR:kin tukittu. Kaikki nämä edellämainitut autot on kyllä ohjelmoitu(paitsi tuo 1.8T), mutta ei niitä kylmällä koneella kengitetä.
Liiallinen jäähdytys yleensä johtuu vuotavasta termostaatista. Sehän se nimittäin määrää, milloin koneen jäähdytyskierto aukeaa/sulkeutuu. VAG-laitteissa lämpömittari näyttää 90C jo kun jäähdytinnesteen lämpötila ylittää 75C(muistaakseni), joten toimivan termostaatin ei pidä mittariston viisarissa näkyä, jos ei sitten moottorin lohko jäähdy liiaksi muiden ulkopuolisten tekijöiden takia, kuten ajoviiman. Tämänhän pitäisi olla sinun tapauksessasi pois-suljettua jos keula on vuorattu pahvilla ja koneen alapuoli on viimalta sinetöity.
Pihassa on nyt myös selvästi termostaattivikainen Toledo. Se tosin ei lämpeä ollenkaan näillä keleillä normaaliin käyntilämpöön, ja taajama-ajossa laskee lämmöt mittarin alalaitaan. Tämäkin on toiminut moitteitta alle -30 pakkasilla jopa ilman pohjamuovia, ehjällä termostaatilla. Toinen esimerkki löytyy bensakoneista, joissa tunnetusti hukkalämpöä piisaa. Ostatin erääseen 1.8T:hen merkkiliikkeestä alkuperäisen termostaatin, ja on ollut nyt 2v ongelmaton ja lämmin, ilman pohjamuovia tämäkin. Itselläni on nyt käytössä myös tuollainen 3B passatti, mikä tuntuu lämpeävän -20 pakkasellakin 10km:ssä jo sisältä asti. Ei ole pohjamuovia, eikä keulassa viimasuojia, EGR:kin tukittu. Kaikki nämä edellämainitut autot on kyllä ohjelmoitu(paitsi tuo 1.8T), mutta ei niitä kylmällä koneella kengitetä.
Sainkin termostaatin merkin selville jo aiemmin. Se on EPS, makaronimaan tuote.
Sinänsä jatkuva virtaus termostaatin läpi sopisi kuvaan hyvin, mutta jotenkin on kuvitelma, että tuo olisi jo suljettu pois. Mitä olen tuota termaria käpistellyt, niin ei siinä silmin havaittavaa vuotoa ole. Kattilatestissä toimii ihan luontevasti, alkaa aueta kun lämpötila ylittää 88 astetta ja on runsaasti auki kun vesi kattilassa kiehuu. Sulkeutuminen tapahtuu jälleen veden viiletessä mutta aavistuksen epäsymmetrisesti, taisi olla 85 astetta lämpöä kun termari oli kiinni jos oikein muistan. Suorittamastani testistä on jo pari kuukautta aikaa, joten muistikuvat ovat heikkoja.
Termostaattikoteloa tässä mietin. Laitoin uuden kotelon joskus reilu vuosi sitten, taisi olla lokakuussa 2014. Silloin oli lyhytaikaisesti aika samanlaista ongelmaa kuin nyt, mutta se korjaantui kun vaihtoi termarin ja termostaattikotelon. Jotenkin olen ajatellut, että sellaisessa muovikappaleessa kuin termostaattikotelo, ei oikein mahtuisi olemaan mitään vikaa. Mutta kun nyt tarkemmin ajattelen, oli sykyllä 2014 termarikotelon vaihtamisen syy, että toinen niistä muovikynsistä, joiden alle termostaatti pyöräytetään, oli poikki. Ne kynnet on siinä käsittääkseni vain helpottamassa asennusta, termari koteloineen ja letkuineen kun työnnetään vähän hankalaan koloon kiinnitystä varten. Tuli vain mieleeni, että tästä nyt käytössä olevasta kotelosta on taas toinen kynsi poikki, se katkesi raps vaan kun viime lokakuussa asentelin uutta termostaattia. Tämä olisi nyt taas sarjassamme 'korjaamista kokeilun vuoksi', mutta vaihtaiskohan tuon kotelon uuteen? Maatalousjärki sanoo, että termarin pitäisi asettua jämäkästi paikalleen ilman noita hepposia muovikynsiäkin, sehän puristuu sinne kotelon laipan ja moottorin kyljen väliin tiivisteineen päivineen, mutta jospa sittenkin?
Hitto että on mikkihiirivika jos se tuo olisi.
Muutkin ideat kelpaa edelleen.
Sinänsä jatkuva virtaus termostaatin läpi sopisi kuvaan hyvin, mutta jotenkin on kuvitelma, että tuo olisi jo suljettu pois. Mitä olen tuota termaria käpistellyt, niin ei siinä silmin havaittavaa vuotoa ole. Kattilatestissä toimii ihan luontevasti, alkaa aueta kun lämpötila ylittää 88 astetta ja on runsaasti auki kun vesi kattilassa kiehuu. Sulkeutuminen tapahtuu jälleen veden viiletessä mutta aavistuksen epäsymmetrisesti, taisi olla 85 astetta lämpöä kun termari oli kiinni jos oikein muistan. Suorittamastani testistä on jo pari kuukautta aikaa, joten muistikuvat ovat heikkoja.
Termostaattikoteloa tässä mietin. Laitoin uuden kotelon joskus reilu vuosi sitten, taisi olla lokakuussa 2014. Silloin oli lyhytaikaisesti aika samanlaista ongelmaa kuin nyt, mutta se korjaantui kun vaihtoi termarin ja termostaattikotelon. Jotenkin olen ajatellut, että sellaisessa muovikappaleessa kuin termostaattikotelo, ei oikein mahtuisi olemaan mitään vikaa. Mutta kun nyt tarkemmin ajattelen, oli sykyllä 2014 termarikotelon vaihtamisen syy, että toinen niistä muovikynsistä, joiden alle termostaatti pyöräytetään, oli poikki. Ne kynnet on siinä käsittääkseni vain helpottamassa asennusta, termari koteloineen ja letkuineen kun työnnetään vähän hankalaan koloon kiinnitystä varten. Tuli vain mieleeni, että tästä nyt käytössä olevasta kotelosta on taas toinen kynsi poikki, se katkesi raps vaan kun viime lokakuussa asentelin uutta termostaattia. Tämä olisi nyt taas sarjassamme 'korjaamista kokeilun vuoksi', mutta vaihtaiskohan tuon kotelon uuteen? Maatalousjärki sanoo, että termarin pitäisi asettua jämäkästi paikalleen ilman noita hepposia muovikynsiäkin, sehän puristuu sinne kotelon laipan ja moottorin kyljen väliin tiivisteineen päivineen, mutta jospa sittenkin?
Hitto että on mikkihiirivika jos se tuo olisi.
Muutkin ideat kelpaa edelleen.
Onpa ihmeellisen merkkinen termostaatti. Itse laittaisin Wahlerin tai marmoritiskiltä alkuperäisen. Alkuperäinen kaikista varmin, mutta maksaahan se vähän enemmän kuin tarviketermostaatti.
Tuolla termostaattikotelolla ei ole tähän vikaan mitään vaikutusta. Itse olen ne vääntyneet nasturat poistanut kokonaan haitoilta, ja olikohan näin että viimeisin asentamani wahleri ei noihin nasturoihin edes passannut. Termostaatin saa O-renkaan avulla kyllä sen verran nalkkiin lohkoon että se sielä asennuksen ajan pysyy. Muistaa vain asettaa termostaatin oikeaan asentoon.
Tuolla termostaattikotelolla ei ole tähän vikaan mitään vaikutusta. Itse olen ne vääntyneet nasturat poistanut kokonaan haitoilta, ja olikohan näin että viimeisin asentamani wahleri ei noihin nasturoihin edes passannut. Termostaatin saa O-renkaan avulla kyllä sen verran nalkkiin lohkoon että se sielä asennuksen ajan pysyy. Muistaa vain asettaa termostaatin oikeaan asentoon.
Tarvike termareista täällä huonoja kokemuksia, viimeisin tuossa omassa AGR:ssä. Ostin auton syksyllä 2014 ja silloin ei saanut edes yli 100km kotimatkalla nousemaan lämpöä likellekkään normaalia mittarin mukaan vaikka oli vielä yli +10 lämmintä. Vaihdoin ensin termarin ensimmäiseen tarvikkeeseen mikä lyötiin paikallisesta varaosapuljusta käteen.
Loppu syksy ajeltiin lämpöjen istuessa mukavasti 90 asteessa, mutta sitten kun alkoi nollakelit ei pitkälläkään matkalla tahtonu saada lämpöjä nousemaan mittarin mukaan 90 asteeseen. Vaihdoin sitten lämpöanturin kun ajattelin että mittari näyttää väärin, ei ollut apua. Ensimmäisten -10 pakkasten aikaan oli pakko yhden viluisen reissun jälkeen käydä hakemassa marmorilta alkuperäinen termostaatti, nyt pitää tuon 90 helpohkosti pikkupakkasillakin vaikka viime kesänä on EGR tukittu.
Kovilla pakkasilla luonnollisesti vieläkin vaikea pitää koko ajan 90 asteessa mittarin mukaan vaikka on pahvit keulalla ja muovit koneen alla ja päällä.
Loppu syksy ajeltiin lämpöjen istuessa mukavasti 90 asteessa, mutta sitten kun alkoi nollakelit ei pitkälläkään matkalla tahtonu saada lämpöjä nousemaan mittarin mukaan 90 asteeseen. Vaihdoin sitten lämpöanturin kun ajattelin että mittari näyttää väärin, ei ollut apua. Ensimmäisten -10 pakkasten aikaan oli pakko yhden viluisen reissun jälkeen käydä hakemassa marmorilta alkuperäinen termostaatti, nyt pitää tuon 90 helpohkosti pikkupakkasillakin vaikka viime kesänä on EGR tukittu.
Kovilla pakkasilla luonnollisesti vieläkin vaikea pitää koko ajan 90 asteessa mittarin mukaan vaikka on pahvit keulalla ja muovit koneen alla ja päällä.
EPS näyttää olevan Facet-konsernin tuotemerkki. Facet puolestaan vaikuttaa aika isolta tarvikeosavalmistajalta, vaikka mitä sekään laadusta todistaa, ei mitään.
Tilailen siis vähän originaalimman osan jostain ja katson miten käy. Eipä tuo nyt vallan kallis kokeilu ole. Sinänsä jatkuva virtaus termarin läpi tarjoaisi luontevimman selityksen oireille.
Silti otan edelleen mielellään vastaan ehdotuksia siitä, mistä muusta kuin termarista edellä kuvatun kaltainen käytös voisi johtua.
Jaa, tulipa vielä katsottua termareiden hinnat ennen kuin postasin. EPS (Facet) maksaa himpun alle 16 €, Wahler himpun alle 9 €. Mutta onko se hintakaan aina laadun tae...?
Tilailen siis vähän originaalimman osan jostain ja katson miten käy. Eipä tuo nyt vallan kallis kokeilu ole. Sinänsä jatkuva virtaus termarin läpi tarjoaisi luontevimman selityksen oireille.
Silti otan edelleen mielellään vastaan ehdotuksia siitä, mistä muusta kuin termarista edellä kuvatun kaltainen käytös voisi johtua.
Jaa, tulipa vielä katsottua termareiden hinnat ennen kuin postasin. EPS (Facet) maksaa himpun alle 16 €, Wahler himpun alle 9 €. Mutta onko se hintakaan aina laadun tae...?
Orig termostaatti marmorilta, ja samalla nappaa mukaan uuden termostaattikotelon kannen. maksaa huimat 15eur. Jos ne kynnet ei ole paikoillaan termari asentaessa menee väärään asentoon ja ohivuoto on tosiasia.
Offtopicc:na täytyy mainita että VAG konsernin dieselit lämpenee näin hitaasti. Allekirjoittaneen Honda:ssa tarkenee -30c pakkasella pikkukengillä ja pikkutakilla. Toki kulutus pakkasella on jotain muuta kuin kesäkelillä.
Offtopicc:na täytyy mainita että VAG konsernin dieselit lämpenee näin hitaasti. Allekirjoittaneen Honda:ssa tarkenee -30c pakkasella pikkukengillä ja pikkutakilla. Toki kulutus pakkasella on jotain muuta kuin kesäkelillä.
No täytyy myöntää että panin kotelon tilaukseen samalla kertaa kuin termarinkin. Kun ei se tosiaan paljon maksa. Eiköhän noista loppuviikon aikana havainto saada; asianmukainen testaus on sitten toinen juttu, kun pakkasta näkyy nytkin olevan -31 C. Kokemus on että näissä oloissa ei järin mahtavasti lämpiä vaikka kaikki olisikin kunnossa.
Katkenneen kynnen osalta tilanne on se, että muistelen nakanneeni sen roskikseen. Ne kynnet on kätevät asentamisen apuna, mutta katkeavat aivan liian helposti. Tässäkin yksilössä katkeaminen tapahtui vaikka osa oli vasta n. vuoden vanha. Vois sanoa että se on enempi kertakäyttöosa kuin kestokulutushyödyke, niin no tietysti vain kynsien osalta, mitäs semmoiselle röörinpätkälle nyt muuten voisi tapahtua.
Katkenneen kynnen osalta tilanne on se, että muistelen nakanneeni sen roskikseen. Ne kynnet on kätevät asentamisen apuna, mutta katkeavat aivan liian helposti. Tässäkin yksilössä katkeaminen tapahtui vaikka osa oli vasta n. vuoden vanha. Vois sanoa että se on enempi kertakäyttöosa kuin kestokulutushyödyke, niin no tietysti vain kynsien osalta, mitäs semmoiselle röörinpätkälle nyt muuten voisi tapahtua.
Aiheeseen liittyen...
saa tuon dieselin näemmä suht vikkelästikin lämpenemään. Ulkona reilu 27 pakkasta ja liikkeelle lähdöstä lämpömittari 90 asteessa noin 7-8min :)
Keulasta kaikki aukot tukittuna, pohjamuovi puuttuu, egr ei käytössä.
Esilämmitys "termostaattitolpassa" joten moottori suht viileä.
Sisäpuhallus kakkosella ja lämpö täysillä.
Noin puolet ajasta taajamassa jonka jälkeen motarilla noin 120 mittarissa. Kokemuksen mukaan alle 100n vauhdissa lämpenee todella paljon hitaammin, keula avoinna ei kunnolla ollenkaan.
Eli siis täysin moottorin kuormituksesta kiinni lämmöntuotto.
saa tuon dieselin näemmä suht vikkelästikin lämpenemään. Ulkona reilu 27 pakkasta ja liikkeelle lähdöstä lämpömittari 90 asteessa noin 7-8min :)
Keulasta kaikki aukot tukittuna, pohjamuovi puuttuu, egr ei käytössä.
Esilämmitys "termostaattitolpassa" joten moottori suht viileä.
Sisäpuhallus kakkosella ja lämpö täysillä.
Noin puolet ajasta taajamassa jonka jälkeen motarilla noin 120 mittarissa. Kokemuksen mukaan alle 100n vauhdissa lämpenee todella paljon hitaammin, keula avoinna ei kunnolla ollenkaan.
Eli siis täysin moottorin kuormituksesta kiinni lämmöntuotto.
Re: Lämpeneekö diesel siis näin hitaasti? AGR Ocu I
Onko tehtaan jäljiltä "90 asteeseen kaunisteltu mittarilukema" toteutettu mittarissa vai anturissa? Vaihdoin syksyllä Febin lämpöanturin alkuperäisen intermittent vikakoodia pukkaavan tilalle. Nyt ajoin ekaa kertaa itse pidempää matkaa ja mittari näytti 75 - 80 astetta. Keula on tukittu täysin ja pohjamuovi paikallaan. Eli onko tämä tarvikeanturin aikaansaama ominaisuus, tilaanko uuden anturin vai termarin?
Re: Lämpeneekö diesel siis näin hitaasti? AGR Ocu I
Mittariston ominaisuus se on.
Onhan termostaatti varmasti täysin kunnossa? Ettei ala raottumaan hieman aikaisessa..
Omalla kokemuksella parin kympin pakkasella 80 vauhdissa lämmöntuotto ei vaan tahdo riittää.. Ja jos vauhti tai lämpötila laskee niin se näkyy hyvin nopeasti lämpömittarissakin.
Onhan termostaatti varmasti täysin kunnossa? Ettei ala raottumaan hieman aikaisessa..
Omalla kokemuksella parin kympin pakkasella 80 vauhdissa lämmöntuotto ei vaan tahdo riittää.. Ja jos vauhti tai lämpötila laskee niin se näkyy hyvin nopeasti lämpömittarissakin.
Re: Lämpeneekö diesel siis näin hitaasti? AGR Ocu I
Tässä mittari on aiemmat talvet töröttänyt maantieajossa tasan 90 asteessa. Lämpeneminenkin oli nyt -5 asteessa vielä hitaampaa kuin aiemmin pakkasilla eli kyllähän nämä on termostaattioireita. Äskettäinen anturin vaihto vaan sotki järkeilyä.
Palaa sivulle “Tekniikka - Diesel”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 56 vierailijaa