Siirtopumppu ja kerääjäsäiliö dieseliin?

[TurboJ]

Joku joka ymmärtää virtausdynamiikkaa minua paremmin, voisi kommentoida
tätä piirtämääni systeemiä, jolla tarkoitus olisi turvata syöttöpumpun polttoaineen saantia.
Tarkoituksena on, että pumppu ei kuormitu, eikä pääse imemään ilmaa.
Myös polttoaineen lämpötilan kurissa pitäminen on tavoitteena.

Bensafoorumillahan onkin jo bensaruiskusysteemiin ajateltu vastaava suunnitelma esillä.
Tässä on nyt siitä jatkokehitetty versio syöttöpumpulliseen dieselkoneeseen.



...voi olla, että vedeneroitin toimisi sittenkin paremmin pääsuodattimen yhteydessä.
Ajatus oli suojata siirtopumppua vedeltä, joka saattaisi lyhentää reilusti sen käyttöikää ja aiheuttaa kiinnileikkaamisen pahimmassa tapauksessa.
Olettaisin, että kuorma-autotyyppinen karkeasuodatin siirtopumpun imupuolella ei kuormittaisi pumppua liikaa?

Tässä suunnitelmassa siirtopumppu on siis "imu"-tyyppinen, joka on suunniteltu asennettavaksi tankin yläpuolelle.

Jos siirtopumppu pettää, ei ole tiedossa, pääseekö rikkinäisen tai pysähtyneen pumpun läpi virtausta ja minkä verran. Paluulinjaa pitkin systeemini saisi vielä pumppulinjan umpeuduttuakin polttoainetta, kunhan tankin pohjalla olisi vähintään kolme cm polttoainetta..

Mutta se mikä tässä eniten arveluttaa, on miten estää kaikissa olosuhteissa kerääjäsäiliön täyttyminen tuota tankin ja kerääjäsäiliön välistä paluulinjaa pitkin. Jos siirtopumppu väsähtää tai sen tuotto ei muuten riitä jossain tilanteessa, niin silloin paluulinjasta tulee kerääjäsäiliöön suodattamatonta polttoainetta..
...ja jos siihen linjaan laittaa takaiskuventtiilin, niin tuo turvatoiminto estyy, eli jos sähköpumppu hajoaa, niin saman tein hajoaa myös syöttöpumppu.

[diffas]

Siis kerääjä säiliönhä tietenkin kannattaa olla ennen siirtopumppuja.
Joku voisi sanoa et miksi keksia pyörä uudestaa, kun esim. tollaisia valmiita setteja löytyy ja v6:sta löytyy tollainen kerääjäsäiliöki. ;)

Esim. http://www.pureflowairdog.com/airdogII.php

[Markku M.]

Öö? Ennen siirtopumppua? Kyllä mä ainakin joka systeemissä oon nähnyt pumpun ENNEN varsinaista kerääjäsäiliötä aka. swirl pottia, niinkuin tuossa sinun linkkaamassa paketissakin.

Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan näin: http://img139.imageshack.us/img139/504/swirlpotaa9.jpg

Ja eikös tuo nyt toimi samalla tavalla sekä dieselissä että bensassa?

Ja miksi keksiä pyörä uudestaan, kun tuo AirDog II:kin on liki ilmainen -> http://www.xtremediesel.com/pureflowtec ... 150-1.aspx [lisää hymiö tähän]

[TurboJ]

Jos kerääjäsäiliö olisi ennen siirtopumppua, niin mistäs sitten polttoaine tulee kerääjäsäiliölle?
Toiselta siirtopumpulta vai? Siirtopumpun tehtävähän on pitää kerääjäsäiliö täynnä, jotta varsinainen painepumppu (tässä tapauksessa syöttöpumppu) saa koko ajan esteettä polttoainetta.

Siis tässä piirroksessa on se idea, että syöttöpumppu saa aina tavaraa ilman että joutuu alipaineella sitä imemään, ja ilman että ilmaa pääsee syöttöpumpulle. Myöskään painetta kerääjäsäiliöön ei pitäisi muodostua juurikaan.
Suodatinten aiheuttamat virtaus- ja painehävikit on tässä täysin nollattu syöttöpumpun osalta.Eli ainut kuormittuva komponentti on tuo siirtopumppu.

Kyllähän monessa autossa on jonkinlainen kerääjäsäiliö jo vakiona; minullakin oli kakkos-Jetan originaali sellainen olemassa, ja myös sille syöttävä siirtopumppu.
Mutta vanhat osat ovat vanhoja, uudet alkuperäiset todella kalliita, ja sitä paitsi kuitenkin olisi tarvinnut vetää uudet isommat putket ja tehdä uudet liittimet, jne.
Jälkiasennuskerääjäsäiliöt taas ovat astioita, joissa on liittimet. Omani teen itse, jotta saan sopivan. Virtauskaavion toimivuudestahan tässä oli kyse, eikä säiliön mallista.

Ajatuksia kaivattaisiin siihen liittyen että voiko tuollaisen kaasarityyppisen sähköisen siirtopumpun ( 0.25 - 0.3 bar ja 120 lph tuottavan ) pumpun imupuolelle laittaa mitään suodattimia? Imevä pumppu kyseessä. Karkeasuodatin ja pelkkä vedenerotin ilman suodatinta eivät kuitenkaan taida kovin merkittäviä vastuksia aiheuttaa?

[diffas]

Jep, eli välisäiliö on yleensä tankissä, mihin palaa syöttöpumpulta tuleva löpö ja jota ladataan taas tankissa olevalla pumpulla. Ja sieltä sit erillisella siirtopumpulla konehuoneseen. Toisaalta tollaista Airdogia kun ajelee, niin ei tartte mitää välisäiliöö, kuten tuol sivuillakin mainitaan. Eikä hintakaan ole ole paha, kuten Markku M totesi. Jotain 450euroa tollainen 380L/h järjestelmä. Itekin jossain välissä tollaista ostamassa, sit ku aletaan ottaa voimaa irti. :)

[Markku M.]

Tuleehan tuohon tosin rahdit ja tullit + verot vielä kaupan päälle, eli varmaan noita lukemia se todellinen hinta hipoo euroissa, mitä ne näyttää rapakon takana olevan dollareissa. Mutta noh, 700 euroa. Onko se sitten loppupeleissä paha systeemistä, jonka tuotto näyttäisi riittävän "vähän" reilummallekin moottorille? Maksaahan ne pöntöt ja pumput ja pelit ja pensselit rahaa jo nekin, vaikka rakentaisi itsekin.
Euroopan puolelta en ainakaan itse pikaisella googletuksella löytänyt (ei jaksa etsiä, kun ei ole itselle tarvetta).

[TurboJ]

700 € paketti, jossa kuitenkaan ei ole kerääjäsäiliötä mukana. Minkähänlaisen paineen tuo sitten tekee syöttöpumpun imupuolelle?

Tämän kerääjäsäiliöideani koko tarkoitus on se, että syöttöpumppu ei saa imulleen painetta eikä alipainetta, eikä ilmaa. Ja koko paketin hinnaksi kertyy n. 150-200 euroa.

Siirtopumpun ei myöskään kerääjäsäiliösysteemin yhteydessä pitäisi kuormittua yhtään niin paljon kuin ilman sitä. Nythän siirtopumpun tarvitsee täyttää kerääjäsäiliötä vain sen verran, kuin syöttöpumppu ohjaa moottorille. Voitelu- ja jäähdytysvirtaus tulee kerääjäsäiliölle syöttöpumpun paluupuolta.

Edelleenkin, tässä ei nyt kyselty mikä olisi jonkun mielestä parempi ratkaisu, vaan kysymys oli, että toimiiko tämän kaavion mukainen systeemi niinkuin olen ajatellut.

[JukkaA]

Avaappa hiukan tarkemmin käyttötarkoitusta. Katukäyttöön tuleva VP37 syöttöpumppuinen auto, teholuokka ?

Jos on tulossa kovin koville tehoille, niin syöttöpumpun tuloa kannattaa ehkä hieman paineistaa vaikka edes "kaasarimallin" siirtopumpulla. Kaikkien tärkein on syöttöpumpun sisäinen kotelopaine, jonka on hyvä mielestäni kasvaa lineaarisesti kierrosten kasvaessa. Syöttöpumpun sisäinen siirtopumppu ei jaksa pitää yllä kotelopaineen kasvua kierrosten mukaan ilman pientä apua.

Itsellä on alkuperäinen imu tankissa jonka lähtöjä on suurennettu. Sitten tulee tehokas tuplasuodatin ja matalapaineinen siirtopumppu. Tämän jälkeen on riittävän avarat polttoainelinjat konehuoneeseen, jotka on vedetty suoraan syöttöpumpulle. Paluu menee syöttöpumpulta jäähdytyskennon läpi tankkiin.

[TurboJ]

Katuauto, VAG 1.6 TD. Boschin 11-millinen modifioitu VE-pumppu.
Moottoriteho tulee olemaan todennäköisesti siinä 200-240 hp.

Idea ei ole maksimiteho ja sen tukeminen, vaan haluan toteuttaa auton joka yksityiskohdan niin hyvin kuin osaan ja voin. Eli mahdollisimman hyvä polttoainesysteemi on tavoitteena, ei pelkästään sellainen joka noille tehoille riittää. Samoin tarkoitus on rakentaa kaikki siten, että tehon kasvattaminen tulevaisuudessa ei edellytä enää muutoksia moottorin ulkopuolisiin rakenteisiin, kuten juuri polttoainejärjestelmään.
Imupuoli on tehty uusiksi, ja pelkän tankin sisäisen imusuppilon tekemiseen meni toista kymmentä tuntia... Koko systeemi on 8mm sisähalkaisijalla tankista koneelle asti, myös liitosten kohdalla.

Kerääjäsäiliö tulisi siihen tarkoitukseen, että mutka-ajossa ja kiihdytyksissä ei tule vahingossakaan ilmaa systeemiin, ja samaan aikaan sekä siirtopumppu että syöttöpumppu kuormittuvat mahdollisimman vähän. Tämä tavoite toteutuisi nähdäkseni parhaiten silloin, kun järjestelmässä on paineeton kerääjäsäiliö.

JukkaA, kerrotko millaista siirtopumppua käytät, minne olet sen sijoittanut ja miten olet varmistanut, että sen tuotto riittää, kun kerran koko polttoainekierto menee siirtopumpun kautta?

Tehon tuottamiseen tarvittava litramäärä on helppo laskea, mutta mistä tiedät paljonko litroja tunnissa tarvitaan pumpun jäähdyttämiseen ja voiteluun?

Entä tuo kotelopaineen kasvattaminen kierroksilla? VE-pumppujen kohdalla olen kuullut ihan toisenlaisiakin suosituksia.

Itse ajattelin, että kaavioni mukaisella rakenteella tuota arvoa ei tarvitsisikaan tietää, koska syöttöpumpun paluuvirtaus menee enimmäkseen takaisin kerääjäsäiliölle, ja siitä taas suoraan pumpulle, eli kaiken jäähdytysvirtauksen ei tarvitse kiertää siirtopumpun kautta.

Onko sulla samanlainen tuplasuodatin kuin Akin Jetassa? Vai millainen? Olisi kovasti hauska tietää mistä saa sellaisia suodattimia joiden karkeudet ovat tiedossa. Varaosaliikkeessä työskenteleminenkään ei toistaiseksi ole siihen auttanut.

[diffas]

Mä laittaisin ainakin jäähdyttimen paluulinjaan sullekin, kerta se menee välisäiliöön. Parempi se löpö on viileena, kuin lämpösenä paluukierrosta. Taitaa mulleki tulla ensi kesäksi semmoinen, lämmin löpö yhdistettynä lämpimään imuilmaan oli aika heikko lopputulos. :|

[TurboJ]

Et siis nähnyt jäähdytintä tuossa yllä olevassa kaaviossa? :)

Tosin se mitä mietin on, kuinka suuri osa jäähdyttimeltä palaavasta polttoaineesta menee suoraan pumpulle takaisin tuossa kaaviossa, ja kuinka suuri osa palaa ylivuotolinjaa pitkin tankille. Tankkihan toimii eräänlaisena jäähdyttimenä myös, ja jos sille ei mene varsinaisesta virtauksesta suurikaan osa, niin itse jäähdyttimen on sitten oltava isompi.

[diffas]

Parempi näemmä mennä nukkumaan ku harittaa niin pahasti silmät jo :D

Onha tos joo...

[JukkaA]

Siirtopumppu on halppis Carter 4600, tuotto 100gph, kyllä riittää! Suodatinkantena on bosch kopio, siinä kaksi bosch kuorma-auto mallista spin-on suodatinta, karkeudet taisi olla 2 mikronii.

Olen lisännyt syöttöpumpun läpi virtaavaa polttoainemäärää vaihtamalla 0.8mm banjon paluuseen. Kone kiertää max. 6000.

[JukkaA]

Voi käydä aika lämpimänä toi kerääjäsäiliö vaikka siellä jäähdytinkenno olisikin...

[TurboJ]

Siirtopumppu on halppis Carter 4600, tuotto 100gph, kyllä riittää! Suodatinkantena on bosch kopio, siinä kaksi bosch kuorma-auto mallista spin-on suodatinta, karkeudet taisi olla 2 mikronii.

Eli siis voi käyttää ihan kaasarimallista pumppua? Mitäs tuo sitten tekee silloin, kun syöttöpumppu ei pysty imemään tavaraa sisään yhtä paljon kuin siirtopumppu puskee?
Kasvattaako se painetta tuolloin, vai onko siinä jokin sisäinen rajapaine-ohivirtausventtiili?
Ja mihin olet tuon Carterin asentanut, eikös niissä ole aika tarkkaan rajattu että mille korkeudelle ja mihin asentoon?

Voi käydä aika lämpimänä toi kerääjäsäiliö vaikka siellä jäähdytinkenno olisikin...

Ajattelisin, että mitä tehokkaampi siirtopumppu tässä kaaviossani, niin sitä viileämpää polttoainetta, koska sillä tavoin saadaan suurempi virtaus takaisin polttoainetankille. Eli syöttöpumppu imee suhteessa enemmän tankilta tulevaa löpöä kuin omasta paluukierrostaan tulevaa löpöä. Eikös se näin mene?

[Sami-]

Jos pumppu ei saa polttoainetta niin käy näin ja näin. Isommilla linjoilla pelkästään loppui omat pumppu-murheet.

Vaikka siirtopumppu on matalapaineinen, pidä huoli että pumppauskapasiteettia löytyy, esim. niinkuin Jukalla. Jos polttoaine loppuu, kotelopaine romahtaa. Seuraukset yllä jo mainittukin.

Polttoaineen paluukierto on verrattavissa syöttöpumpun kierroksiin, joten turha sinne on työntää ainetta isolla pumpulla hirveitä määriä siinä toivossa että jäähdytys olisi parempi. Eri asia jos pumpun ohittaa esim. bensa-auto-tyylisesti paineensäätimellä, mutta turha homma. Paluulinjaan vain riittävä kenno niin jäähdytys on riittävä.

[JukkaA]

Eiköhän se pumppu tee aikalailla nimellispaineen oli se virtaus sitten 0 tai 50gph...

[tekki]

Tulee se siirtopumpullakin jollain virtausmäärällä raja vastaan, että ei pysty enää nimellispainetta tuottamaan.

[JukkaA]

Jep. Tuollainen 50% nimellisestä pitäisi mennä vielä aika kivasti.

[TurboJ]

Siis se toinen kysymys oli se, että kun siirtopumppu tuottaa esim. 200 litraa tunnissa ja syöttöpumppu pystyy imemään vain 100 litraa tunnissa (esimerkkejä vain), niin mitä tapahtuu kyseisen linjan paineelle? Kasvattaako siirtopumppu tuolloin linjan painetta rajoittamattomasti tuottamansa ylimäärän verran, vai onko niissä jokin sisäinen ylivuotoventtiili rajoittamassa painetta?

Nimellispaineen verran? Eli siellä on oltava sisäinen rajoitinventtiili?

Ilman kerääjäsäiliötä tuntuisi, että on tosi kriittinen juttu minkälaisen siirtopumpun laittaa. Että sillä on tarpeeksi tuottoa, mutta ei liikaa, ja että se ei nosta liikaa painetta.

Taas jos käyttää kerääjäsäiliötä, niin siirtopumpun tarvitsee pystyä tuottamaan vain jonkin verran yli sen mitä suuttimet maksimissaan työntävät moottorille, kerääjäsäiliöhän täyttyy silloin enimmäkseen syöttöpumpun paluuvirtauksella.

...ja Jukan siirtopumpusta vielä: mihin siis olet sen sijoittanut, mille korkeudelle ja missä rajoissa sen korkeuden täytyy olla?

[JukkaA]

Mulla se on varapyöräkotelossa, samasta paikasta löytyy suodatin. Korkeudet ei paljoo kiinnosta, kunhan toimii. Pumpun sijoituspaikka on valittu helppouden takia.

Pumppu rajaa paineen sisäisesti. Samasta pumpusta löytyy korkeepaineversio 4601.

[TurboJ]

Tutkailin noita Carterin pumppuja.

Hyvä näyttää olevan hinnan ja suorituskyvyn suhde.

Vaan noissa ei ole lueteltu että sopisivat dieselpolttoaineelle.

Noh, yleensähän diesel on vähiten haittaavaa ainetta monelle komponentille, eli jos kestää bensaa niin kestää myös dieseliä jne. MUTTA. Kun itse myyn varaosatiskillä asiakkaille siirtopumppuja, niin niissä on joissain erikseen mainittu, että käy bensalle ja alkoholille, mutta ei dieselille. En osaa sanoa miksi.

Carter kuitenkin toimii sulla hyvin, JukkaA? Oletko jo pitkäänkin ehtinyt sen kanssa ajella?

[JukkaA]

Yhden kesän, reilu 4000km varmaan.

[Aki-76]

Tuo turboJ:n ehdottama järjestelmä on mielestäni täysin toimiva ja hyvä.Ainoa mitä voi miettiä niin laittaako hienosuodattimen juuri ennen syöttöpumppua ja pienen kuristimen välisäiliön ja tankin väliin jolla saadaan painetta sen verran aikaiseksi että kompensoidaan hienosuodattimen virtausvastus sillä.Luokkaa 0.05-0.1bar
Nyt pitää kuitenkin muistaa että JukkaA elää "i" mailmassa ja näissä mekaanisissa jakajapumpuissa ei missään nimessä pidä mennä nostamaan pumpulle tulevaa syöttöpainetta koska se vaikuttaa suoraan ennakoihin,ja vieläpä niin päin että laskevasti.Jopa niin että yhden baarin esipaineistus käytännössä laskee ennakot jo lähelle nollaa mistä seuraa vakavia ongelmia.Tätä ongelmaa ei tdi:n sähköpumpuissa ole.

Ongelmahan näissä on juuri tuo jäähdytyksen vaatima diesel määrä ja TurboJ:nkin tapauksessa pumpusta on vieläpä erikseen kasvatettu tuota virtausmäärää (se on n. 30% isompi kuin vakiossa).Tämä on kanssa semmoinen asia mitä ei kannata suinpäin ruveta tekemään jos ei ole pumppupenkkiä käytössä koska vanhalla ja kuluneella pumpulla jää kotelopaine toteutumatta jos lähdetään tuota paluuta kasvattamaan!

Itse tiedän ainekin kaksi tapausta että liian pieneksi mitoitetulla polttoainepuolella ollaan saatu mekaanisia vaurioita aikaiseksi.Jälki on joka kerta rumaa.

[TurboJ]

Kiitos taas kerran kaikille asiallisista vastauksista.

Tämä juttuhan alkaa hahmottua oikein mukavasti.

Kysyisin vielä minkä verran "tuottoa" on tuolla pumpun paluulinjalla - ei siis litroja, vaan kuinka paljon pumpun paluuvirtaus pystyy voittamaan vastuksia?
Kun laitan siihen paluulinjaan jäähdyttimen ja pienen siivilänkin vielä väliin, niin häiriintyykö paluuvirtaus jollain lailla? Entä jos vastassa olisi vielä esim. 0.1 bar vastapaine?

---

JukkaA, oletko tutkinut millä tavoin tuon tehokkaan siirtopumpun käyttö vaikuttaa polttoaineen lämpötiloihin? Pumppuhan kuumentaa tietysti polttoainetta jonkin verran, mutta toisaalta myös virtaus viileämmälle tankille lisääntyy...

..jos laittaisin itsekin 380 lph siirtopumpun, niin laskelmieni mukaan silloin virtaus tankin kautta olisi jo suurempi kuin virtaus kerääjäsäiliön /syöttöpumpun kautta.. Kannattaako silti jäähdytin sijoittaa syöttöpumpun jälkeen, vai peräti ylivuotolinjaan jossa virtaus on suurempi?

[JukkaA]

Kenno sinne missä lämpötila on korkein eli tietenkin syöttöpumpun jälkeen. Kennon jäähdyttävä vaikutus perustuu lämpötilaeroon.

[TurboJ]

Kysytäänpä uudestaan tätä.

"Kysyisin vielä minkä verran "tuottoa" on tuolla pumpun paluulinjalla - ei siis litroja, vaan kuinka paljon pumpun paluuvirtaus pystyy voittamaan vastuksia?
Kun laitan siihen paluulinjaan jäähdyttimen ja pienen siivilänkin vielä väliin, niin häiriintyykö paluuvirtaus jollain lailla? Entä jos vastassa olisi vielä esim. 0.1 bar vastapaine? "