.vvv.

[luukkonen]

Toi on niin totta...

[GTi-Perttu]

Nämä naiset jakaa, naiset on huoria jos makaavat useiden kanssa

Eeeiii...! Nainen joka ottaa maksun joka kerta on huora. Nainen joka on niin tyhmä, että jakaa, eikä ymmärrä ottaa maksua on lumppu! ;)

[trp.freak]

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi? ... 0026058725 nostetaas topic, ettei totuus unohdu...

[cancermann]

Jep

[Sebastian]

^voi video. Tipahdin ihan täysin. =D

[GTi85]

Tuli pitkästä aikaa luettua taas tätä keskustelua, ja voisinpa pari sanaa itsekin sanoa tänne...

Tämä tapahtui n. 1½ vuotta sitten. Olin seurustellut kivan tyttösen kanssa jo n. vuoden verran ja mielikuvani hänestä oli ns. "kiltti tyttö". Olimme Helsingissä veljen kämpillä viettämässä viikonloppua kun veli oli ulkomailla työmatkalla. Päivä meni mukavasti kaupungilla kierrellessä ja ostoksia tehdessä. Illalla sitten pientä söpöstelyä ja hieman lemmen lambadaa. Sängyllä makoillessamme hänen puhelin soi (kello oli n. 23-24). Hän selvästi säikähti nähdessään kuka soittaa. Puhelua vieressä kuunnellessa pystyin hahmottamaan seuraavaa:

-Mies soittaa
-Kysyy missä tyttö aikoo olla yötä
-Tyttö vastaa että Helsingissä
-Mies kysyy kenen kanssa
-Tyttö vastaa "no yhden kanssa vaan..."

Tässä vaiheessa varoventtiilit huusi ja silmissä kipunoi ja naama punoitti.

Selvisi sitten että mies oli vanha vonkaaja, paneskeluakin oli tapahtunut, ennen tosin seurusteluamme, ja viimeisen kerran samana iltana jolloin tapasimme ja ihastuimme!!

Ikinä ei ole ollut niin vähän arvostettu olo, ei voi kertoa mokomalle muffinsinvonkujalle seurustelevansa nykyään vaan antoi hänen vongata ties kuinka kauan ihan vain pönkittääkseen itsetuntoaan!

Asiasta hieman aikaa "keskusteltuamme" tyttö lopulta lähetti viestin kyseiselle kaverille että on seurustellut jo vuoden verran, että ota yhteyttä vaan jos on oikeasti jotain asiaa.

Kyllä vieläkin harmittaa vähäsen kun muistelee noita...

[L-Janne]

Tuosta GTi85:n tarinasta tuli kanssa mieleen yksi oma kokemus viime kesältä. Olin tosiaan siis kolmantena pyöränä eräässä suhteessa.

Olipa erään kerran tämä kahden miehen välillä palloillut naikkonen luonani ja siinä makoiltiin ja vietettiin laatuaikaa. Ei vielä oltu tuohon "lemmen lambadaan" päästy mutta tunnelma siinä virittyi mukavaa tahtia. Jossain vaiheessa tilanne katkesi kun eukon puhelin soi ja tämä siihen vastasi. Linjan toisessa päässä oli aviomies, joka kovasti kyseli että mitä tämä pariskunta tarjoaisi tuttavilleen seuraavana iltana ja mitä pitäisi kaupasta käydä ostamassa. Eukko puheli pitkän tovin ja puhellessaan asteli pitkin asuntoa ja jaaritteli tosiaan ihan urakalla.

Lopulta puhelu sitten päättyi ja eukko palasi makuuhuoneeseen ja ilmeisesti naamallani oli melkoisen vittuuntunut ilme kun eukko tiuskaisi että nytkö meikäläinen sitten alkaa mököttää. Olin hetken hieman ymmälläni että mitä tuohon pitäisi sanoa. Enpä sanonut mitään, lepytin itseni nopeasti että päästiin jatkamaan sitä tunnelman virittämistä ja saatiin se lambada hoidetuksi.

Tosiaan melkoisen hämmentävää näin jälkeenpäin miettiessä miten vaivattomasti tuo akka pystyi kaksoiselämää elämään ja molemmille miehille valehtelemaan.

Sittemmin on löytynyt paljon asiallisemman oloinen neitokainen jonka kanssa on oikeinkin mukavaa tällä hetkellä. Välillä vain palaavat nuo vanhat muistot mieleen ja sitä tulee itselle melkoisen vainoharhainen olo. Asiasta on tosin nykyisen emännyksen kanssa myös puhuttu melko avoimesti, ettei sitten jää asiat kalvamaan.

[weasel]

Ei se vaan aina ole niin helppoa. Joskus itsekin pettäjän roolissa ollut kun suhde omasta mielestä ei ollut sellainen kuin haluaisi. Tykkää, ja välittää toisesta. -Ei se jättäminen niin helppoa ole.

Mutta jostain syystä ei esimerkiksi pysty avautumaan toiselle. Ja sitten jostain nurkan takaa tuleekin se kolmas pyörä, jonka kanssa kaikki tuntuu täydelliseltä.

[cancermann]

Jep

[weasel]

Joo.. tässä tosiaan meikäläiselläkin oli taannoin case missä eukko päätti käydä vieraissa meikäläisen kaverin kanssa. Erottiin, tapailtiin uudelleen ja yhteenhän sitä palattiin. - Toki pettäminen aina joskus kummittelee mielessä, mutta kun on itekin joskus pettänyt, on helppo ymmärtää toista. Joskus ne asiat vaan menee hallitsematta, siihen voi olla syynä mm. viina.
Asiat joskus johtaa toiseen, joskus ilmeisesti pitää käydä aidan toisella puolella että se oma ruoho kelpaa taas.

[mkm]

cancermann, haistahtaa tänne asti että 'apinaa koijataan, apinaa pumpataan' -meiningiltä. Ei millään pahalla mutta kun tuota kokemusta on vastaavasta touhusta. Tee selväksi että joko tai, tai ei ollenkaan. Muuten homma kusee reisille ja sulla loppu u pinna oli se sitten kuinka pitkä tahansa.

[cancermann]

Jep

[weasel]

Otatte vaan rauhallisesti.. Niin se meilläkin meni. Katsette uudelleen että palautuuko luottamus. Ootkos itse ollut jutuissa sen 3 hemmon kanssa?

[Sebastian]

Jotenkin välillä epäilyttää että tämä "3´s pyörä" olis taas mukana kuvioissa, tai sitten joku muu...

Täällä oli jo neljäskin pyörä menossa. =D

Onneksi osaa jo suhtautua asiaan "huumorilla". Vituttaa vaan itseäni tämä itsensä "kiusaaminen", välillä tulee tehtyä kaikenlaista extraa että voitais olla vielä yhdessä,toisinaan ei sitten kiinnosta vitunkaan vertaa. Onneksi muija on pitänyt päänsä eikä toistaiseksi halua olla mun kans.

Mutta kyllä tässä itsestäkin huomaa kaikenlaista uutta. Lähimmäisen menettämisen pelko ja tunne on kyllä siis jotain älytöntä. Järki sanoo toista ja tunnepuoli toista.

Ainoita positiivisia puolia tästä on ollut se että Golfi projektiin on riittänyt enemmän aikaa kuin koko 2,5 projektivuoden aikana yhteensä ja olen oppinut käyttää astian- ja pyykinpesukonetta. =D Aika käsittämätöntä että se vitutuksen voi kääntää jotenkin hyödyksi kun käy riehuu auton kans.

Hohhoi, kylläpä vituttaa taas.

[cancermann]

Jep

[mkm]

En vaan halua satuttaa ketään.

Mission Impossible, tossa ei onnistu edes Tomppa ite.

Kannattaa kuunnella järjenääntä ja antaa tunteiden mukautua sitten sitä mukaan asiaan, helpottaa ajan kanssa jos lähtee litomaan. Elämä loppupeleissä kuitenkin niin lyhyt ettei kannata sitä tuhlata paskassa rämpimiseen ilman valoisampaa huomista. Varsinkin jos toisesta ei ota mitään selkoa.

[Fiesta]

Tuohon L-Jannen meininkiin.
Itse olen myöskin ollut tilanteessa jossa olin se kolmas pyörä. Kiinnostuin opiskeluaikoina yhdestä luokalla olleesta neitokaisesta ja erinäisten juttelujen ym. jälkeen naikkonen tuli lainaamaan multa kirjaa puol kakstoista yöllä! No kun sitten vihjasin että voisin olla kiinnostunut hänestä, neitonen alkoi hymyilemään, taputti olkapäälle ja kertoi että on varattu. Siihen samaan hengenvetoon alkoi melkoinen rään vaihto ja iltai loppui sitten niitä näitä jutellessa.

Jatkettiin sitten sellasta 3kk että esim. jos luennot alkoi klo.12 neiti kertoi kotona että menee kahdeksaksi ja ajeli meille. Parina aamuna sitten mentiin "lemmen lambadaankin". Joskus jopa luennoilla se oli kaulassa kiinni. Ei tuntunut haittaavan jos tutut näkivät.
Itseä myöskin ihmetytti, miten pystyi olemaan niin "rakastunut" meikäläiseen, vaikka oli toinen mies, sellanen 8 vuoden suhde takana. Ja oli todellakin sellainen kotikissa, mistä ei olis ikinä uskonu pettäjäksi (no eipä olis uskonu makuuhuonepetoeläimekskään).

No sitten alkoi tulla jo mustasukkaisuutta, jos mulla oli hauskaa toisten naisten kanssa luokalla ja myöskin ehdottelu että hankkisin liittymän jossa voisin ilmaiseksi soitella iltaisin sille. Oltiin nimittäin soiteltu iltaisin sellaisia puolen tunnin/tunnin puheluita. Oli aikaa jolloin oli tää Elisan ilmaiset illat meininki. Siinä vaiheessa onneks oli kavereita vähän vihjaisemaan että onko tuossa mitään tolkkua? No tein sitten päätöksen ja sanoin että tekee valinnan mitä haluaa. En jatkaisi semmosta menoa. Voi luoja mikä totaalinen hajoaminen, muija itkeä vollotti ihan hysteerisenä ja juoksi meikäläisen luota ulos. Ei näkynyt kolmeen päivään koulussa. Ja sitten kun näkyi, niin moikattiin vaan, mutta siinäpä se.

Näin tossa viikko sitten naikkosen ja saman hemmon kanssa oli edelleen. Olivat myöskin ostaneet kodin, kuulin ku kaveri asuu samassa talonyhtiös. Näin jälkeenpäin aateltuna, olisin voinut olla sen parisuhteen tuhoaja ja kyllä tolla myöskin itseä hajotti. Eli tollaseen en lähtis enää itseni, mutta en myöskään sen toisen hemmon takia. Jos talossa on ongelmia, niin miks ei akat osaa puhua asioista... Ja jos mennään ja ihastutaan toiseen tolla tavalla, niin eikös siinä vaiheessa pitäis vähän hälytyskellot soida että onko omassa parisuhteessa kaikki hyvin.

[Pete I]

No mitäs jannuille kuuluu tällä saralla?

[Jak3]

^Ovat varmaan niin lemmen lambadoissa ettei jouda päivitteleen tänne :)

[trp.freak]

^jep, uutta suhdetta pukkaa täälläkin :)
pari suhdetta, on helpompi pitää kasassa, kuin parisuhdetta...

[Pete``]

Mutta onkos se pari suhdetta nyt reilua kaikkia kohtaan ja hyödyttääkö se muita kuin sinua? ;)

[trp.freak]

^se oli vaan maailmalla kuultua :) ei sitä tällä ikää enää jaksa, hyvä jos yhden saa pidettyä :)

[Jumbbane]

Ei se pojat ole oikeasti vaikea sanoa vaikka niitä lapsia onkin että se on loppu nyt..

Mitä sitä turhaa yrittämään kun se vanha kunnon luottamus on kadonnut suhteesta, jokaista asiaa epäillään ja kysellään kokoajan menoista ja tuloista..

Olkaa miehiä ja sanokaa suoraa että se on loppu nyt.. Lapset eivät ole syy elää parisuhteessa, asiat on vain järjestelykysymyksiä..

[trp.freak]

mulla vanhemmat aikoinaan eros, eikä siitä mitään traumoja jäänyt... paitsi volkkariin höyrähtäminen...

[L-Janne]

Ai mitä kuuluu? Tyttö sanoi viikko sitten haluavansa erota, koska haluaa vielä nähdä maailmaa murehtimatta siitä odottaako joku kotona. Hieman hajottelee kun olisi kaikenlaista hommalta toivonut, mutta elämä voittaa kyllä. Itsellä alkaisi kyllä hienokseen olla jo hinkua vakiintumiseen, mutta toisaalta kun lukee näitä kaikenmaailman erosotkuja ihmisiltä niin ehkä on ihan hyvä vielä katsella rauhassa ympärilleen eikä tehdä hätiköityjä päätöksiä...

[GTi-Perttu]

Itsellä alkaisi kyllä hienokseen olla jo hinkua vakiintumiseen

^Paljonkos sulla on sitte ikää mittarissa?

[L-Janne]

No mopoiän ohitin toissaviikolla, 25 tuli plakkariin elokuun lopussa :-P Se on viisikymppiä jo lähempänä ku syntymä :D

[GTi-Perttu]

Jahas! No samanikäsiä ollaan!

Täällä ollaan jo hyvällä alulla, muksut ja papin aamen vielä puuttuu! :)
Rupeis oleen kieltämättä jo aika hommata niitä muksuja, ettei niitä sitte tarvi rollaattorin kans ajaa takaa! =) Muija on mua kolme vuotta vanhempi, eikä sekään tosta nuorene.

[L-Janne]

Nooni, hyvä että pelittää! Itsellä ei tosiaan oo mitään kiirettä lisääntymisen kanssa, ensin pitää omat materialistiset unelmat toteuttaa. Sitä tulevien lasten äitiä voisi kyllä alkaa tapailla tässä jossain vaiheessa... :D

[GTi-Perttu]

ensin pitää omat materialistiset unelmat toteuttaa.

Juu, vaimokkeen tarkkailun alla se on joskus hiukka hankalaa! =)

[SR2001]

Älkää pojat hätäilkö, elämä alkaa vasta kolmekymppisenä:))

[maneesi]

^yhdyn edelliseen...

[weasel]

Quote:
ensin pitää omat materialistiset unelmat toteuttaa.


Juu, vaimokkeen tarkkailun alla se on joskus hiukka hankalaa! =)

Eikai sen vaimokkeen ole pakko omia harrastuksia rajoittaa millään tavalla.
Ainakin täällä, vaikka samankaton alla asustellaan, pääosa menoista maksellaan omista taseistamme.

[SR2001]

^Sama tääläkin, asuntolainat ja matkakassa kerätään eri tilille josta ne menee automaattisesti, muuten omat rahat molemmilla.

[GTi-Perttu]

Juu, kyllä kyllä, mutta siittä voi aina tulla kinaa, että paljonko sinne yhteiseen säästöön pitää sitä paalua uhrata!

[Toheltaja]

meillä se meni hääpäivänä näin. Lahjaksi emännälle australianpaimenkoiran pentu, ja mulle karmann ghia. Molemmat jälleen tyytyväisiä seuraavaan hääpäivään asti. Mie pysyn tallilla auton kanssa ja emäntä koirien kanssa kentällä treenaamassa :)

[Petri R.]

Mielestäni asian täytyy mennä juurikin niin, että asuminen, ruoka, mahdolliset lapset ym. yhteiset kulut täytyy puolittaa, mutta muuten täytyy olla omat rahat ja menot. En ymmärrä pariskuntia joilla on täysin yhteiset rahat, pahimmillaan vain yksi tili ja jopa niin että toinen (yleensä nainen) hoitaa pariskunnan raha-asiat täysin eikä toinen tiedä yhtään missä mennään, ja jokaiseen henkilökohtaiseen ostoon täytyy erikseen anoa lupa. Ei ole aikuisen, itsenäisen ihmisen hommaa enää jos keski-ikäisenä pitää vaimolta anoa karkkirahaa. Tiedän tapauksen jossa perheen kaikki elintervikeostokset oli keskitetty yhteen kauppaan josta lähetettiin lasku kerran kuussa. Mies alkoi ostamaan silloin tällöin autolehtiä ruokaostoksien yhteydessä - kunnes jäi kiinni. Ilmeisesti hänellä ei ole omaa pankkikorttia vaan tili on yhteinen, ja rahankäyttö muutenkin niin tarkoin kontrolloitua ettei sillä kortilla paljon käteisnostoja tehdä. Tokihan tuo yhteinen tili voi joillain toimiakin, mutta minun näkemys on tämä.

Minun puolesta kihlattuni saa laittaa hevosharrastukseensa ym. rahaa niin paljon kuin haluaa, kunhan nuo yhteiset menot maksetaan edelleen puokkiin, ja sama toisinpäin. Se on sitten eri asia että kannattaako aivan kaikkea aina kertoa. Kieltämättä en itsekään kertonnut minkä hintaiset vanteet ja renkaat ostin täysin projektivaiheessa olevaan 50€ autoon :) Mitä se vaikuttaa edes selittää kun "ei ne ymmärrä". On olemassa miestenjuttuja ja naistenjuttuja, mutta siinä kai se elämän suola piileekin...

[Defeat]

Meilläkin lyhennykset, sähkö-, vesi-, jätemaksut, laajakaistat, yms. asumisesta koituvat kulut hoidetaan yhteiseltä tililtä,
jonne molemmat laittaa saman summan /kk, eikä tuolle tilille pankkikortteja edes ole.
Kännykkälaskut, vaatteet yms. omat rojut ja harrastukset molemmat maksaa omilta tileiltään.
Ruokaostoksia ei olla laskettu, vaan ne maksaa jompi kumpi miten sattuu jos yhdessä ostoksilla käydään tai sitten se joka siellä kaupassa käy,
mutta eipä me makkarasiivuistakaan kirjaa pidetä.

[GTi-Perttu]

Meillä toimii todella hyvin tuo kiinteitten kulujen puokkiin maksaminen.
Sitte on vielä yhteinen tili,
johon pannaan pahanpäivän varalle rahaa jemmaan.

Mitään kiinteää kuukausittaista talletusta säästötilille ei olla sovittu, vaan sinne laitetaan fiiliksen mukaan.

Ja kyllä sinne on ihan kivasti sitä kyhnyä kertyny
molempien toimesta. :)

[MikaJ]

Meillä vähän samanlaista systeemiä, lainat/vastikkeet maksetaan puoliksi tasan mun tililtä, minne eukko laittaa joka kuukausi oman osuutensa (ellei muuta sovita). Sitten laskuja maksellaan vähän silleen että kummallekkin tulee about samat summat, ruokalaskut kanssa vähän samaan tapaan.

Itse en myöskään ikinä lähtisi siihen että on vain yksi tili, ei sovi mulle. Eukolla on kyllä mun toiselle tilille täysi käyttöoikeus, mutta se nyt helpottaa mun elämää koska reissaan paljon vuodessa paikoissa missä ei ole minkään näköisiä yhteyksiä ulkomaailmaan, ei edes puhelinta. Eli hän saa maksettua laskut yms jos joudun kuukaudenkin olemaan tuollaisessa paikassa. Lisäksi tulee kyllä välillä maksettua itse lähes kaikki kuukauden eläminen, lähinnä vain sen takia koska tienaan reilusi enemmän, vaikkei tuosta mitään syyllisyyttä saisi tuntea. Kyllä siinä olisi parisuhde jo aikaisemmin kariutunut jos nainen tietäisi kuinka paljon oikeasti autojen harrastamiseen menee rahaa ;)

[Petri]

Me ollaan pidetty emännän kanssa yhtä jo 13v, molemmat kun oltiin alkuaikoina köyhiä opiskelijoita ja piti miettä ostetaanko vitosella(mk) maitoa vai leipää niin niistä ajoista on jäänyt yhteiset rahat.

Nykyään tienaan huomattavasti enemmän kuin (avo) vaimo niin siltikään ei ole tarvetta eri rahoille.

Oletettavasti olisi eri asia jos tällä 30+ iällä löytänyt vasta vaimokkeen niin saattaisi olla eri rahat.

[Markus_K (make80)]

Meillä samoin ku Petrillä, mutta yhteistä taivalta takana reilu 7 vuotta. Hyvin toimii meilläkin yhteiset rahat.

[kilpijoki]

Meillä myös yhteiset varannot. Yhdessä oltu 7v, josta avioliitossa 5v. Isommista hankinnoista pidetään palaveria, mutta muutoin aika vapaata. Itse tienaan vaimoa enemmän, mutta yhteistä se mun tuottama rahakin on, enkä näe mitään syytä miksei se olisi.

[Toheltaja]

meillä menee lainat emännän tililtä ja miun rahoilla elellään ja maksetaan laskut. Hyvin toiminu 5 vuotta. Kumpikaan ei sen kummemmin törsäile ja yleensä isommat ostokset otetaan puheeks ja punnitaan vaihtoehtoja, eikä suin päin rynnätä yksin ostamaan jotain "kivaa"

Onneks molemmat on suht tarkkoja valuutan perään. Omat harrastusrahat pyöritän harrastuksen kautta, ei jos ostan jotain uutta, myyn yleensä muutaman vanhan auton veks...

[Peke]

Täällä kans asuntolaina puoliks, muuten kuluja jaetaan. Muija ehkä maksaa enemmän oikeita laskuja, mun rahaa palaa enemmän elämiseen. Ja muija tietää jokaikisen pennin, mitä autoharrastus vie. :) Eikä hirveesti valita, yleensä...

[Fiesta]

Näkemysasioita näähän on. Meillä on meininki sellainen, että meikäläisen tililtä menee lainat ja loppu on mun käyttöön, emännän tililtä menee kaikki laskut ja ruuat ja muut yhteiset menot ja loput hänen omaan käyttöön. Sitten on toki säästötili.
Itse en ymmärrä tuota että lainatili on yhteinen ja sitten sinne siirrellään kerran kuussa rahoja omalta tililtä että saadaan lainoja maksettua. Miks asiat pitää tehdä noin työläästi? Puolittelua, tilisiirtoja ym. Tossa tulee mieleen just sellanen kitupiikki meininki, että "mä tienaan näin paljon ja nää on mun rahoja, sä et niihin koske"... Ja jos joku perustelee, että voi itse esim. ostaa omalla rahalla autoon osia eukolla ole asiaan silloin sanomista, niin eikö asioista pystytä keskustelemaan kotona?

[cancermann]

Jep

[Pete``]

Toivotaan että nyt kaikki menee hyvin ja kumppani on luottamuksen arvoinen. Eikun onnea yhteiseen eloon :)

[H.Leinonen]

Onnea uudelle yritykselle ja pidetään peukkuja pystyssä.

Mutta kyynisestä luonteestani johtuen pahoin pelkään että tämä ei ole Cancermannin tarinan lopullinen päätös...

[weasel]

Täällä vähän samankaltainen tarina Cancermanin kanssa. Yhdessä ollaan ikävistä jutuista huolimatta. Joskus nousee pinnalle asiat, mutta pääosin hyvin.

[cancermann]

Jep

[jarskii-]

c-mann pakko ihailla sinua.... itse olisin varmaan käyny pesäpallo mailan kanssa kyläileen siellä häntäheikin luona ja vaimon lempannu saman tien... mutta hyvä että olet kestäny ja toivotan onnea :)

[weasel]

c-mann pakko ihailla sinua.... itse olisin varmaan käyny pesäpallo mailan kanssa kyläileen siellä häntäheikin luona ja vaimon lempannu saman tien... mutta hyvä että olet kestäny ja toivotan onnea :)

Mun mielestä on kyse naisen omasta valinnasta, en mä sitä kolmatta osapuolta lähtisi metsästämään. Hankalia tilanteita..

[Fiesta]

Samaa mieltä jiisimulan kanssa. Nainen tekee sen päätöksen siitä pettämisestä, harvoin se kolmas osapuoli edes alkuun tietää että nainen on varattu. Eli siinä mielessä en ole koskaan ymmärtäny niitä jotka käy siihen kolmanteen henkilöön kiinni. Mitä väärää se on tehny? Sehän on emännän syy että on petetty. Eri asia onkin sitten jos tämä kolmas on joku tuttu/kaveri. Silloin on täys oikeus pistää nekkuun!

[oopee]

Jees, heikon itsetunnon voit käydä purkamassa siihen 3rd partyyn. Mielestäni täysin turha liike oli syytä tai ei. Tuollaisessa tilanteessa kannattais miettiä kuinka saa pelastettu itsenä ilman suurempaan damagea eikä sitä millä tämän olon saisi kostettua.

[Kale]

Itse olen myöskin ollut tilanteessa jossa olin se kolmas pyörä. Kiinnostuin opiskeluaikoina yhdestä luokalla olleesta neitokaisesta ja erinäisten juttelujen ym. jälkeen naikkonen tuli lainaamaan multa kirjaa puol kakstoista yöllä! No kun sitten vihjasin että voisin olla kiinnostunut hänestä, neitonen alkoi hymyilemään, taputti olkapäälle ja kertoi että on varattu. Siihen samaan hengenvetoon alkoi melkoinen rään vaihto ja iltai loppui sitten niitä näitä jutellessa.

Samaa mieltä jiisimulan kanssa. Nainen tekee sen päätöksen siitä pettämisestä, harvoin se kolmas osapuoli edes alkuun tietää että nainen on varattu. Eli siinä mielessä en ole koskaan ymmärtäny niitä jotka käy siihen kolmanteen henkilöön kiinni. Mitä väärää se on tehny? Sehän on emännän syy että on petetty.

Sulla on tällaisin omakohtaisin kokemuksia ja et silti koe tehneesi mitään väärää?!? Mun mielestä tää on just sitä heikkoa itsetuntoa.

[jarskii-]

no siis tarkotin lähinnä että jos se toinen on tienny asiasta... ja muistelisin että se kolmas olisi tienny jos luin siis oikein noita viestejä.

[weasel]

Eri asia onkin sitten jos tämä kolmas on joku tuttu/kaveri. Silloin on täys oikeus pistää nekkuun!

Mieli olisi joskus tehnytkin. Omassa casessani tämä kolmas pyörä oli about meitin paras kaveri, joten homma korpesi oikein kunnolla.

Mutta toisaalta, itsekin olen joskus pettänyt kumppaniani (en tätä nykyistä, mutta aiemmissa suhteissa). Nää tilanteet ei aina ole niin simppeleitä. - Usein vaan arvostaa toista kumppaniaan enemmän, kun kerran menettää / on lähellä menettää sen.

[Putko]

Nuo asiat on pirun rankkoja käsitellä/pyöritellä mielessä, varsinkin kun itse on yrittänyt koittanut ottaa toisen huomioon niin silti pitää etsiä lohdutusta muualta.
Kesäloma vaihtuikin sairaslomaksi kun käytiin puntaroimaan että laitetaanko talo myyntiin ja lusikat jakoon.
Välillä tuntuu että yksin olis paljon helpompi olla, ei tarviis selitellä mitään tekimisiä eikä arvailla että onko homma varmasti nyt ihan ok...
Kummiskin sellainen 8v yhteistä taivalta takana joten eiköhän sitä pitäne koittaa vielä katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
V****taa kun asiat vois kenties selvittää helpomminkin ja niin että ei menis kaikki asiat ihan sekaisin.
No nappia naamariin niin kyllä pikku hiljaa alkaa tunnelin päässä näkyä valoa.

Sellainen nainen-suomi-nainen sanakirja olis pirun hyvä juttu....

Se siitä vuodatuksesta......

[cancermann]

Jep

[Fiesta]

Sulla on tällaisin omakohtaisin kokemuksia ja et silti koe tehneesi mitään väärää?!? Mun mielestä tää on just sitä heikkoa itsetuntoa.

Luetaan niitä tekstejä! Jos olisit lukenu jutun loppuun, olisit huomannu että asioista voi viisastua ja siinä totesin jo etten ikinä lähtis enää moiseen ja tajusin myös olevani mahdollinen suhteen tuhoaja. Sanoin että harvoin se kolmas tietää, mutta kyllä minä tiesin mitä tein.

Ja koko asian ydin olikin että sen kolmannen ihmisen pätkiminen ei auta asiaan yhtään. Eikö se just ole huonoa itsetuntoa? Kohdistetaan raivo ja kiukku kohteeseen joka ei oo kuitenkaan syypää... Ei löydy munaa avautua sille oikealle ihmiselle. Syy pettämiseen lähtee aina kuitenkin siitä puolisosta.

Eikö puolestaan se että tunnustaa tehneensä joskus väärin, eikä enää tekisi samaa uudestaan ole taas jollain lailla hyvää itsetuntoa??

[Peke]

Usein vaan arvostaa toista kumppaniaan enemmän, kun kerran menettää / on lähellä menettää sen.

Tää on totta, jos eroamista ei ole edes miettinyt ja sit ku se osuu kohdalle, voi järkytys olla aika kova.