Diesel ahdin vs Bensa ahdin ?

[JTM]

eli esimerkki : garrett gt 28 rs ahdin riittoisuus +320hv, ja aina 2.7l koneisiin saakka. mutta mites dieseleissä ? päteekö sama kaava ?

[kaistapää]

dieseli tarvii saman tehon tuottamiseen n.40 prossaa enemmän ilmaa eli ei dieselissä samanlaisia lukuja kuin tärpätti vehkeissä.em. garretilla voisi päästä n.200-250 hv:n tehoihin.korjatkaa joa olen väärässä.

[JTM]

meneekö se tolla kaavalla... ? eli jos haluan ahtimen joka riittää lähelle 250hv:tä dieselissä, tarvin ahtimen joka riittää bensavehkeissä 400hv asti ? eli esim GT 28 71 R ahtimen ?

[Una]

Tuohan riippuu ihan siitä että millä kierroksilla se teho siitä dieselistä otetaan. Jos bensavehje tuottaa esim 300hv 6000 kierroksella ja dieseli 4000 kierroksella niin dieseliä on poltettava energiasisällöltään vastaava bensamäärä vähemmillä työtahdeilla jotta samaan tehoon päästään. Näin siis jos hyötysuhde on sama.

Bensan ja dieselin polttamiseen tarvittava ilmamäärä kiloa kohden on suunnilleen sama, 14,7 ja 14,6.

Yhteenvetona olisin sitä mieltä että suunnilleen ilmoitettua vastaaviin teholukemiin pitäisi päästä polttoaineesta riippumatta.

[TDIfreak]

Bensakoneita ajetaan huipputeholla jollain 11-12:1 ilma-bensasuhteella kun taas dieselissä mennään lambda 1,2:lla (ettei tuu ihan hirveesti savua) eli jopa 17-18:1 suhteella. Eli ilmaa tarvitaan aika rutosti enemmän dieselissä.

GT23V on aika näpsäkkä ahdin dieseliin 250 tehoille. Noihin kuulalaakeriahtimiin kuten 2871R joutuu vaihtamaan pienen pakopesän jos meinaa saada heräämään ja sitten on herkästi sakkaamisvaara. Ainakin jos kartoista katsoo.

[68Corvette]

yleensä bensa koneissa on hieman pienempi pakopesä suhteessa dieseleihin johtuen pienemmästä ilmamäärän läpimenosta jotta saataisiin ahdin heräilemään jo osa kierroksilla.. noi jätti ahtimet erikseen =)

lisäksi ahtimen tarve on hieman erilainen kun voimaa yritetään otta pienemmillä kierroksilla jolloin painetta pitää olla suhteessa tuottoon enemmän kuin korkea kierroksisessa bensa turbossa.

tässäkin taas esikammio ja suorasuihku eroavat "hiukan" toisistaan kierrosten ja seos suhteen osalta, kun esikammiollisissa suihkutus ikkuna on hieman pidempi.
käsittääkseni esikammiollisilla voidaan joissain tapauksissa ajaa lähes stokiometrisellä seoksella. (~14.55-14.8 riippuen laskutavasta)

nyt kun pilkkua nu... niin bensa koneet tuottavat yleensä maksimitehon ~11.5-12:1 =)

muistelisin nähneeni että ilmoitetut tehon tuotot turboissa diesel käyttöön ovat jotain 1/4 - 1/3 vähemmän kuin bensa koneissa. ja sehän menisi jo aika lähelle seos suhteiden eroissa.

[tuikku]

.
Jos ei teoria oikein luonnista, niin pakopaineita tarkkailemallakin asia aikas hyvin selviää.
Siinä vaiheessa, kun pakopaine alkaa nousemaan jyrkästi, mutta ahdot enää vaan vähän, tai ei ollenkaan, alkaa jo "turporuuvi" olla (liian) tiukalla.

Itse ahdinvaihtoehtoja on (vakiona) oikeastaan tosi vähän, ne on ne suurimmat vakio- VNT-ahtimet. Niiden huonous on vielä siinä, ettei niitä ole tarkoitettu kovin suuriin ahtopaineisiin, joita taas (pienehkössä) viritetyssä moottorissa tarvittaisiin.

Tietyn tehon tuottamiseen tarvitaan siis tietty (minimi) ilmamäärä, riippumatta siitä, minkä kokoisella moottorilla se teho tuotetaan. Suuremmassa moottorissa selvitään pienemmällä paineella, kun taas pienempään täytyy tunkea enemmän painetta, jotta vastaava ilmamäärä saavutetaan.

Olisi, erityisesti ahdetussa moottorissa tärkeää saada ilma myös hyvin menemään moottorista läpi. Vaikka ahdot on kohdillaan ja syöttöä riittävästi, niin tehoa ei vaan tule, jos jokin paikka hidastaa ilman kulkua, kokemusta on.

Ahtimen, ilman "puskeminen" ei kyllä korjaa mitään, vaan näyttää pikemminkin korostavan eroa.
.