Kokemuksia Ilmalämpöpumpusta.
Valvoja: ffp jäsenet
Kokemuksia Ilmalämpöpumpusta.
Oon harkinnu ilmalämpöpumppua talliin laitettavaksi. onko kokemuksia noista ultimate marketin halpa versioista vai onko ne unohdettava suoraan? millaisia ootte laittaneet ja onko niistä ollu sähkölaskussa merkittävää näkymistä? lämmitettäviä kuutioita reipas 80. Jos joku on nähny jossain testin noista niin missä?
ittellä ollu toi ultimatemarketin pienin versio ja iha hyvi on toiminu, kerran pari ulkoyksikkö on vetäny jäähän ku unohtanu vehkeen ihan täysille huutamaan päiväks pariks sopivalla kosteella pikkupakkasella, mut sulaks saa nopeesti kyl ku laittaa puhaltaa kylmää täysillä. ihan normikäytös ei oo jäätyny ja lämpöstä tulee iha hyvi, mut ei välttämäti kyl ainooks lämmittäjäks sovellu niinku niis ohjeissaki luki. sähkölaskusta en osaa sanoo ku noin vuoden ollu ja muutenki oma sähkökunlutus vaihtelee niin paljo , mut halpa ainakin ku itte laittaa hiukan yli 400 tuli omasta kaikkines hintaa
Asunnossa sisällä pikkusen vajaa vuosi panasonic 12. Hyvin on pelannut, viilentää mukavasti kuumalla ja näyttäs että säästää talvella sen mitä lupaavat. Valtuutettu asentaja sanoi, että hän ei ja moni muu ei asenna noita halpis-laitteita eivät kuulemma oikein ole hyviä. Meinas, että tyhjiöinti ja kylmäaineen täyttö vaativat monen tuhannen euron laitteen onnistuakseen... En sitten tiedä noista ultimaten "valmiiksi" tyhjiöidyistä liekkö pelaavat?
Ultimatemarketista on kuulunut huonoa muilla foorumeilla. Firman tausta ei ilmeisesti ole kovin puhtoinen, vaativat ainakin usein etukäteismaksun eikä tavaraa kuulu. Hakusanalla ultimatemarket ja newsseistä hakemalla löytyy esimerkiksi tämä:
Tapaus 1
Eli jos tuolta jotain ostaa, ei kannata maksaa senttiäkään ennakkoon. Pumpuistakin joskus muistan jotain negatiivista kuulleeni, mutten enää sitä keskustelua löytänyt joten en muista mikä ongelma siinä oli. Jos en ihan väärin muista, toiminnassa talvella oli jotain murheita.
Tapaus 1
Eli jos tuolta jotain ostaa, ei kannata maksaa senttiäkään ennakkoon. Pumpuistakin joskus muistan jotain negatiivista kuulleeni, mutten enää sitä keskustelua löytänyt joten en muista mikä ongelma siinä oli. Jos en ihan väärin muista, toiminnassa talvella oli jotain murheita.
Eihän noista muuta puutu kuin kiinnitysjalusta ja putkisarja. Oletettavasti ovat erikseen valittavissa siksi, että vaihtoehtoja on joillakin malleilla useampia.
Edit: v Oho, pakkassarja onkin jo isompi puute varsinkin kun se on suomen oloissa välttämättömyys.
Edit: v Oho, pakkassarja onkin jo isompi puute varsinkin kun se on suomen oloissa välttämättömyys.
Viimeksi muokannut SS, 17.9.2006 20:04. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Peukuttaja
- -
- Viestit: 30
- Liittynyt: 7.11.2004 19:40
- Viesti:
^^^^^^Kaikissa noissa ilpeissä on järkeään kylmäaineet ulkoyksikössä valmiina. Yleensä laitteessa valmiina oleva määrä riittää n. 7-10m putkimatkalle, ja pitemmille pituuksille sitten lisätään tarvittaessa joitakin grammoja metriä kohden.
Aika turha noita on itse ruveta ropaamaan ilman tarvittavia laitteita. Tietty laitteet voi laittaa seinälle ja tehdä läpiviennit yms. valmiiksi, mutta jättäsin putkituksen ja tyhjiöinnin asentajalle. Taitaa maahantuoja suhtautua takuuasioihin melko nihkeästi, jos on tehty tsi-asennus. Ympäristöministeriökin on sitä mieltä, ettei noita itseasennettaviakaan saa enää asentaa itse.
Aika turha noita on itse ruveta ropaamaan ilman tarvittavia laitteita. Tietty laitteet voi laittaa seinälle ja tehdä läpiviennit yms. valmiiksi, mutta jättäsin putkituksen ja tyhjiöinnin asentajalle. Taitaa maahantuoja suhtautua takuuasioihin melko nihkeästi, jos on tehty tsi-asennus. Ympäristöministeriökin on sitä mieltä, ettei noita itseasennettaviakaan saa enää asentaa itse.
ittellä ainakin oli ultimaten vehkees talvi.ym varusteet ilmatteeks, mut tarvi erikseen ruksata..., kiinnikkeet myös, ja itte sen voi ihan hyvin asentaa paikoilleen ku siinä tulee 5m putket mukana valmiilla päillä, eli kaikki saa itte laitettua kiinni, asentaja tulee vaa pumpun kanssa laittamaan viimiset, ja näkee siinä samalla sit tietysti että liitokset pitää.
Duunista on kokemusta n. 80 neliön tilan lämmittämisestä ja jäähdyttämisestä ilmalämpöpumpulla (ns. toimistotila). Käytössä on DeLonghi -merkkinen laite, joka toimii aika lailla eleettömästi eli tekee sen minkä lupaakin: lämmittää ja jäähdyttää. Sisäyksikkö tuhisee isommilla puhallinnopeuksilla pikkuisen, muuten laite on käytännössä äänetön. Kaukosäätimellä hoidellaan kaikki tarvittava, ja löytyypä siitä automaattitoimintokin jossa haluttu lämpötila pidetään kesät talvet.
Ulkoyksikön ripustukseen kannattaa muuten tosissaan kiinnittää huomiota. Runkoääniä tulee helposti, eli mieluummin rakenteista erillään oleva teline jos mahdollista. Jos on pakko kiinnittää ulkoyksikkö rakennukseen, niin kunnollisten kumityynyjen varaan sitten. Laite ei paina mahdottomia, joten tyynyt saavat olla aika pehmeätkin. Alan liikkeestä (= kone- ja laiteasennustarvikkeita myyvä) saa neuvoja ja oikeat osat.
Meillä asennuksen hoiti kiinteistön omistajan oma korjausporukka, mutta laite oli kyllä ns. itseasennettavaa mallia. Helppo ja nopea oli asentaa, kuulemma.
Omaa kokemusta ei ole, mutta olen kuullut että ns. invertterimalliset ulkoyksiköt ovat jonkin verran hiljaisempia kuin perinteiset on/off -tyyppiset. Invertterimalli osaa siis säädellä kompressorin tuottoa portaattomasti tietyllä vaihteluvälillä. Käynnistysten/sammutusten kuluttavasta vaikutuksesta johtuen säätyvätehoiset invertterimallit ovat ilmeisesti myös pitkäikäisempiä.
Ulkoyksikön ripustukseen kannattaa muuten tosissaan kiinnittää huomiota. Runkoääniä tulee helposti, eli mieluummin rakenteista erillään oleva teline jos mahdollista. Jos on pakko kiinnittää ulkoyksikkö rakennukseen, niin kunnollisten kumityynyjen varaan sitten. Laite ei paina mahdottomia, joten tyynyt saavat olla aika pehmeätkin. Alan liikkeestä (= kone- ja laiteasennustarvikkeita myyvä) saa neuvoja ja oikeat osat.
Meillä asennuksen hoiti kiinteistön omistajan oma korjausporukka, mutta laite oli kyllä ns. itseasennettavaa mallia. Helppo ja nopea oli asentaa, kuulemma.
Omaa kokemusta ei ole, mutta olen kuullut että ns. invertterimalliset ulkoyksiköt ovat jonkin verran hiljaisempia kuin perinteiset on/off -tyyppiset. Invertterimalli osaa siis säädellä kompressorin tuottoa portaattomasti tietyllä vaihteluvälillä. Käynnistysten/sammutusten kuluttavasta vaikutuksesta johtuen säätyvätehoiset invertterimallit ovat ilmeisesti myös pitkäikäisempiä.
Ympäristöministeriökin on sitä mieltä, ettei noita itseasennettaviakaan saa enää asentaa itse.
No kun hieman kaivoin niin itse syy on taas pelkkää valvontaa ja byrokratiaa. Se on kylmälaite ja kylmälaitetta ei saa asentaa kun TUKESin hyväksymä asentaja. Kylmäaineista tämä nyt johtuu.
Eli suomeksi sanottu bullshittiä!
Helpoimmalla pääsee, jos antaa ammattilaisen hoitaa asennuksen alusta loppuun. Asennuksen osuudestahan saa joka tapauksessa osan takaisin kotitalousvähennyksen muodossa..... -lampopumput.info-
Eli kovasti tässä nyt lobbataan tuota kotitalousvähennystä ja kylmälaitefirmoja.
Sivut joihin kannattaa tutustua ja varsinkin foorumiin:
http://www.lampopumput.info/
http://www.lampopumput.info/
Tuolla http://www.ilmalampopumput.fi/testi.htm ois kans hieman puolueetonta? dataa aiheeseen liittyen. Mallithan tosin ovat saattaneet jo muuttuakin, mut suuntaa-antavana mä tota silti vieläkin pitäisin. Pelkässä tallikäytössä esim melutasolla ei varmaankaan suurtakaan merkitystä ole, mut asunnossa yöaikaan pitäisin jo aika merkittävänä. Liian suurta tollasta ei kaiketi pysty ees hommaamaan ellei nyt aivan hulluttelemaan rupea.
-
H. Jormalainen
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Mulla ei omakohtaista kokemusta, eikä kukaan myyjäkään ole pahemmin päässyt opastamaan, mut noita hyötysuhteita tuolta Norjan testeistä vertailtuani huomasin että kun pumppu "tosissaan tekee työtä" niin sen hyötysuhde putoaa. (siis verrattuna hyvin ja huonosti eristettyä taloa samassa ulkolämpötilassa) Tietysti sen isomman ja kalliimman laitteiston hinnan kuolettaminen säästyneellä sähköllä vaatii enemmän niitä "ilmaisia jouleja", mutta sillähän ei ole hyötysuhteen kanssa merkitystä.
-
Antti Narvanen
- -
- Viestit: 173
- Liittynyt: 31.7.2003 15:34
Hm... Ajatusleikkiä, pikkaisen aiheesta liveten:
Jos keskiverto omakotitalon energiankulutus on 15kwh vuodessa siitä kolmasosa kuluu lämpimän veden tuottamiseen, yksi kolmasosa kulutussähköön ja viimeinen kolmasosa lämmitykseen. 15000*0,08E=1200E, HUOM! kuukausimaksuja ei ole huomioitu laskussa!
Keskiverto ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna noin 1000E.
Kysymys kuuluu: Miten paljon säästän sähkölaskussa?
Ilmalämpöpumpulle luvataan 1:3 hyötysuhde, eli 1kwh energiaa = 3kwh lämpöenergiaa.
Annetuilla perustiedoilla saadaan lopputulokseksi 133E vuodessa, elikkä 1000E:n laitetta kuoletetaan reilut seitsemän vuotta. Vertailun vuoksi samalla rahalla saat noin 4-5 mottia kuivia puita.
Laskuesimerkissä ei ole otettu huomioon mahdollisia korkokuluja laitteen rahoituksesta.
Omallakohdallani omakotitalon (120 neliötä) sähkönkulutus on noin 10kwh/v, puita menee tuo 4-5 mottia. Laitteen huonot ja hyvät puolet ynnäiltyäni, tuumasin ettei kannata hankkia.
Edit:
Niin joo, muutama vuosi sitten oli tarkoitus alkaa rakentamaan uutta taloa, niin silloin laskeskelin aika tarkkaan erilaisten lämmitysratkaisuiden hyviä ja huonoja puolia. Joissain tapauksissa törmäsin harhaanjohtavaan mainontaan, melkeinpä valehteluun.
Huomasin että asioita kannattaa katsoa useammaltakin kantilta ja laskea erilaisia vaihtoehtoja useampaan kertaan. Monta kertaa kävi niin että kun sai jostain lämmitysmuodosta järkevän ja kannattavan laskelman, niin siitä puuttui kokonaan joku muuttuja joka pisti koko laskennan uusiksi.
Mielipiteeni on ettei ole olemassa yhtä ja oikeaa lämmitysmuotoa, vaan valitettavasti näistä monista joutuu valitsemaan itselleen sopivimman taikka sopivimmat.
Jos keskiverto omakotitalon energiankulutus on 15kwh vuodessa siitä kolmasosa kuluu lämpimän veden tuottamiseen, yksi kolmasosa kulutussähköön ja viimeinen kolmasosa lämmitykseen. 15000*0,08E=1200E, HUOM! kuukausimaksuja ei ole huomioitu laskussa!
Keskiverto ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna noin 1000E.
Kysymys kuuluu: Miten paljon säästän sähkölaskussa?
Ilmalämpöpumpulle luvataan 1:3 hyötysuhde, eli 1kwh energiaa = 3kwh lämpöenergiaa.
Annetuilla perustiedoilla saadaan lopputulokseksi 133E vuodessa, elikkä 1000E:n laitetta kuoletetaan reilut seitsemän vuotta. Vertailun vuoksi samalla rahalla saat noin 4-5 mottia kuivia puita.
Laskuesimerkissä ei ole otettu huomioon mahdollisia korkokuluja laitteen rahoituksesta.
Omallakohdallani omakotitalon (120 neliötä) sähkönkulutus on noin 10kwh/v, puita menee tuo 4-5 mottia. Laitteen huonot ja hyvät puolet ynnäiltyäni, tuumasin ettei kannata hankkia.
Edit:
Niin joo, muutama vuosi sitten oli tarkoitus alkaa rakentamaan uutta taloa, niin silloin laskeskelin aika tarkkaan erilaisten lämmitysratkaisuiden hyviä ja huonoja puolia. Joissain tapauksissa törmäsin harhaanjohtavaan mainontaan, melkeinpä valehteluun.
Huomasin että asioita kannattaa katsoa useammaltakin kantilta ja laskea erilaisia vaihtoehtoja useampaan kertaan. Monta kertaa kävi niin että kun sai jostain lämmitysmuodosta järkevän ja kannattavan laskelman, niin siitä puuttui kokonaan joku muuttuja joka pisti koko laskennan uusiksi.
Mielipiteeni on ettei ole olemassa yhtä ja oikeaa lämmitysmuotoa, vaan valitettavasti näistä monista joutuu valitsemaan itselleen sopivimman taikka sopivimmat.
Viimeksi muokannut Antti Narvanen, 19.9.2006 12:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
snowrakker
- -
- Viestit: 170
- Liittynyt: 23.7.2003 8:21
- Viesti:
10 kwh/v on jo tosi vähän ;)
Tosin 10 000 kwh/v on sekin käsittämättömän vähän omakotitalossa ?
Tolla kulutuksella ei takuulla kannata.
Itsellä 36000kwh/v ja siinä alkaa kaikki säästökohteet kiinnostaa. Valitettavasti en tule saamaan luotettavaa kulutusvertailua koska tänä vuonna poltan myös puuta ja muutenkin kulutukseen tullaan kiinniittämään enemmän huomiota. Mutta selvää on, että näillä neliöillä, sähkönkulutuksella, ja lämmitystavalla suorasähkö / osittain varaava laatta Ilppi on järkevä vaihtoehto.
Ilppi (Toshiba) asennettiin keväällä, joten dataa ei vielä ole. Puuta tehtynä talveksi n. 5 mottia ja tuo ilppi vielä levittämään takan lämpö pirttiin, niin kumma on jos ei lasku pienene.
Ilpistä käyttöhavaintoja:
Käsittämättömän hyvin levittää lämmön tasaisesti huoneistoon. Kämppä yhdessä tasossa ja laite avarassa tilassa, josta ovet muihin tiloihin/huoneisiin. Kunhan ovet on edes hieman raollaan kulkee kämpö kaikkiin huoneisiin. Tottakai suoraan laitteen puhallussuunnassa on hetkittäin lämmin / viilennettäessä kylma, joten asennuspaikan merkitys on suuri.
Mukavuutta: Verrattuna aiempaan eli ositt. varaava laattta ja kattolämpö (jota en tosin juurikaan pitänyt päällä ) reagointi lämmönvaihteluihin on dramaattisesti nopeampaa, luonnollisesti. Lisäksi jos hiukka viilenee tuntuu puhalluksen lämpö mukavalta ja lämmittää nopeasti.
Melutaso Toshibassa ei ole paha, mutta en kuitenkaan asentaisi sitä pääni päälle olohuoneeseen enkä makuuhuoneeseen, meillä se on eteisaulassa, jossa tuhinat ja tussahdukset ei haittaa.
Ulkoyksikön melu: Meillä kiinni tiilivuoraillussa seinässä. Sisäpuolella vastassa KHH. Minkäänlaisia ääniä / resonansseja ei kuulu. Itseasiassa ulkonakin pitää mennä ihan viereen, että kuulee että käy. Kommentit laitteiden melusta ihmetyttää, onko ne halpislaitteiden ominaisuuksia vai väärin asennettuja ?
Kämppä ei ole paha kuumenemaan kesällä, mutta parina kuumimpana päivänä kokeilin sitä viilentämiseen ja toimii tottakai hienosti. En kuitenkaan juurikaan käytä sitä siihen, koska sitten hyöty ±0.
Tottakai selkein säästö tulisi rankoja ostamalla ja polttamalla takassa, mutta aina ei oo mahdollisuutta olla tulistelemassa ja ei ne klapit itsestään pilkkoudu ja pala :)
Tosin 10 000 kwh/v on sekin käsittämättömän vähän omakotitalossa ?
Tolla kulutuksella ei takuulla kannata.
Itsellä 36000kwh/v ja siinä alkaa kaikki säästökohteet kiinnostaa. Valitettavasti en tule saamaan luotettavaa kulutusvertailua koska tänä vuonna poltan myös puuta ja muutenkin kulutukseen tullaan kiinniittämään enemmän huomiota. Mutta selvää on, että näillä neliöillä, sähkönkulutuksella, ja lämmitystavalla suorasähkö / osittain varaava laatta Ilppi on järkevä vaihtoehto.
Ilppi (Toshiba) asennettiin keväällä, joten dataa ei vielä ole. Puuta tehtynä talveksi n. 5 mottia ja tuo ilppi vielä levittämään takan lämpö pirttiin, niin kumma on jos ei lasku pienene.
Ilpistä käyttöhavaintoja:
Käsittämättömän hyvin levittää lämmön tasaisesti huoneistoon. Kämppä yhdessä tasossa ja laite avarassa tilassa, josta ovet muihin tiloihin/huoneisiin. Kunhan ovet on edes hieman raollaan kulkee kämpö kaikkiin huoneisiin. Tottakai suoraan laitteen puhallussuunnassa on hetkittäin lämmin / viilennettäessä kylma, joten asennuspaikan merkitys on suuri.
Mukavuutta: Verrattuna aiempaan eli ositt. varaava laattta ja kattolämpö (jota en tosin juurikaan pitänyt päällä ) reagointi lämmönvaihteluihin on dramaattisesti nopeampaa, luonnollisesti. Lisäksi jos hiukka viilenee tuntuu puhalluksen lämpö mukavalta ja lämmittää nopeasti.
Melutaso Toshibassa ei ole paha, mutta en kuitenkaan asentaisi sitä pääni päälle olohuoneeseen enkä makuuhuoneeseen, meillä se on eteisaulassa, jossa tuhinat ja tussahdukset ei haittaa.
Ulkoyksikön melu: Meillä kiinni tiilivuoraillussa seinässä. Sisäpuolella vastassa KHH. Minkäänlaisia ääniä / resonansseja ei kuulu. Itseasiassa ulkonakin pitää mennä ihan viereen, että kuulee että käy. Kommentit laitteiden melusta ihmetyttää, onko ne halpislaitteiden ominaisuuksia vai väärin asennettuja ?
Kämppä ei ole paha kuumenemaan kesällä, mutta parina kuumimpana päivänä kokeilin sitä viilentämiseen ja toimii tottakai hienosti. En kuitenkaan juurikaan käytä sitä siihen, koska sitten hyöty ±0.
Tottakai selkein säästö tulisi rankoja ostamalla ja polttamalla takassa, mutta aina ei oo mahdollisuutta olla tulistelemassa ja ei ne klapit itsestään pilkkoudu ja pala :)
SS: Ei se jäähdytys nyt niin paljoa sähköä vie, ellei sitten jääkaapiksi koko kämppää jäähdytä. Jos tältä keväältä/kesältä vertaa jäähdytyksen ja lämmityksen kuluja niin heinä-elokuussa kului meillä sähköä puolet verrattuna touko-kesäkuuhun - toukokuu oli melko kylmä (lämmitystä tarvittiin silloin), mutta toisaalta kesäkuussa alkoi helle, joten lämmitystä ei tarvittu enää kesäkuun aikana.
Ilpo asennettiin heinäkuun alussa kun kyllästyin jatkuviin helteisiin :) Jäähdytyksessä käytin lämpötilana 25C kun ulkona oli 27-32C. Tällöin sisätilat tuntuivat viileiltä kun sisäilma oli kuivaa ja hieman viileämpää. Jäähdytyshän ei edes vastaa normaalia kesää, kun tämä kesä oli melkoinen hellejakso kokonaisuudessaan.
Meillä siis kokonaiskulutus on ollut ennen ilpon asennusta n. 18000kWh/v 108,5m2 paritalokämpässä.
Ilpo asennettiin heinäkuun alussa kun kyllästyin jatkuviin helteisiin :) Jäähdytyksessä käytin lämpötilana 25C kun ulkona oli 27-32C. Tällöin sisätilat tuntuivat viileiltä kun sisäilma oli kuivaa ja hieman viileämpää. Jäähdytyshän ei edes vastaa normaalia kesää, kun tämä kesä oli melkoinen hellejakso kokonaisuudessaan.
Meillä siis kokonaiskulutus on ollut ennen ilpon asennusta n. 18000kWh/v 108,5m2 paritalokämpässä.
Viimeksi muokannut mla, 19.9.2006 15:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Lueskelin vähän tuota ilmalämpöpumppu-foorumia kun itsekkin olen ajatellut hankkia ilmalämpöpumpun. Lämmitysmuotona on puu+suora sähkölämmitys ja ilpo toimisi lämmöntasaajana ja sähkönsäästäjänä.
Onko ne muuten vähän juntteja tuolla ilmalämpöpumppu-foorumilla kun sitä lukiessa saa käsityksen että "itseasennus olisi kielletty". Kiellon pitää perustua lakiin ja kaikki muu on vain mielipiteitä eli sitä samaa mitä minä väännän pyttyyn joka aamu.
Onko ne muuten vähän juntteja tuolla ilmalämpöpumppu-foorumilla kun sitä lukiessa saa käsityksen että "itseasennus olisi kielletty". Kiellon pitää perustua lakiin ja kaikki muu on vain mielipiteitä eli sitä samaa mitä minä väännän pyttyyn joka aamu.
Kannattaa ottaa yhteyttä myyjään. Tosin valitettavasti Ultimaten vehkeistä ja heidän takuunsa toimivuudesta löytyy foorumeilta ihan liikaa negatiivisia kokemuksia. Tiedä sitten onko negatiivisen palautteen määrä suhteessa myyntimääriin vai ovatko oikeasti huonoja laitteita...
Edit: Pysyykö sisälämpötila halutulla tasolla? Invertterivehjehän pudottaa tehoa portaattomasti jos sille ei ole tarvetta. Vai onko tuo mainitsemasi lämpötila maksimilämpö jonka vehkeestä saa asetuksia säätämällä ulos?
Edit; Myös puhallusnopeus tietysti vaikuttaa ilman lämpötilaan, mitä suurempi nopeus sitä parempi hyötysuhde ja sitä viileämpää ilmaa.
Edit: Pysyykö sisälämpötila halutulla tasolla? Invertterivehjehän pudottaa tehoa portaattomasti jos sille ei ole tarvetta. Vai onko tuo mainitsemasi lämpötila maksimilämpö jonka vehkeestä saa asetuksia säätämällä ulos?
Edit; Myös puhallusnopeus tietysti vaikuttaa ilman lämpötilaan, mitä suurempi nopeus sitä parempi hyötysuhde ja sitä viileämpää ilmaa.
Myyjään olen ollut yhteydessä montakin kertaa, ja ensiviikolla hyvällä tuurilla
kylmälaiteasentaja käy kattomassa, että onko siellä kylmäainevajausta.
Samainen asentaja sanoi, että ultimaten pumput on tehottomia."kyllä luvataan tehoja, mutta ei anneta"
(vai oliko myynti lauseita, kun edusti eri merkkiä)
Ja tottakai ultimatelta oli ensimmäinen väite, että minun vika.
Hieman äänensävyä muuttamalla ja faktoja kertomalla oli myyjäkin sitä mieltä,
että on se alitehoinen.
Mitä tulee sisälämpötilaan, niin laite on autotallissa jossa ei muuta lämmitystä ja pyynti on täysillä.
vaikuttaa tosiaan siltä, että tappelu tästä vielä tulee, kun kyselin kaupanpurkamista,
niin vastaus oli: en näe mitään syytä miksi näin pitäisi tehdä.
kylmälaiteasentaja käy kattomassa, että onko siellä kylmäainevajausta.
Samainen asentaja sanoi, että ultimaten pumput on tehottomia."kyllä luvataan tehoja, mutta ei anneta"
(vai oliko myynti lauseita, kun edusti eri merkkiä)
Ja tottakai ultimatelta oli ensimmäinen väite, että minun vika.
Hieman äänensävyä muuttamalla ja faktoja kertomalla oli myyjäkin sitä mieltä,
että on se alitehoinen.
Mitä tulee sisälämpötilaan, niin laite on autotallissa jossa ei muuta lämmitystä ja pyynti on täysillä.
vaikuttaa tosiaan siltä, että tappelu tästä vielä tulee, kun kyselin kaupanpurkamista,
niin vastaus oli: en näe mitään syytä miksi näin pitäisi tehdä.
Itse sain eilen paikalleen kaksi pumppua (ja ukko asensi itselleen pari tänään). Autotalliin Ultimate 13 Basic, tallin koko n. 60 neliöö. Asuinrakennukseen Panasonic E9DKE Inverter. Hienosti tuntuvat toimivan (vaimoke hoitaa testailuja kun itse jouduin duunikeikalle).
Ensimmäisiä havaintoja. ultimaten saa vähimmillään 16c asteeseen lämittämään. Huoneen vastapäässä seinällä oleva mittari näyttää tasaista 17-17.2 C kun pumppu on automatti asennossa. Kyseessä ei ole inverteri malli vaan on/off. En ollut ajatellut tätä minilämpötila seikkaa.
Aikaisemmin pidin kahdella 1200W patterilla tallissa n 12-13C, sitä en tiedä tuleeko pumpun käyttö + pohjalämpö n 5-8C pattereista (jotka eivät käytännössä hyppää päälle) halvemmaksi, kuin pattereiden. Kosteus kuitenkin pysyy paremmin aisoissa. tallin ovia avataan harvoin, talli on lähinnä harraste-vempele käyttöä varten.
talon seinässä oleva Panasonicci antaa hieman ilkeätä resonanssia. Vulkanoidut kumikannakkeet ovat ulkoyksikön välissä sekä seinäkiinnityskiskon ja seinän välissä. Täytyy koittaa lisätä vielä kumia ripustushenkseleiden väliin. Ulkoyksikkö on siis kiinni poikeittaisella neljällä ruuvilla olevalla profiililla johon ripustetaan 90 asteen kulmaraudat joiden päällä ulkoyksikkö lepää.
Seinämateriaali on puuta. Saatta olla että seinän rakenne antaa tuon hieman ikävän resonanssin. Purutäyteisessä 50 luvun talossa on huomattavasti hiljaisempi kuin omassa jossa villa eriste.
Jos nuo kumikikat ei auta, täytyy koittaa laittaa pystysuorat metalliprofiilit ylhäältä alas seinän matkalta tukemaan kumia seinän ja noiden väliin ja siihen sitten tuo alkuperäinen kiinnitysratkaisu.
harmillista on se että pumppu on kulmassa hieman ahtaassa paikassa ja putket määrämitassa, elin pelivaraa ei ole paljoa.
Ideoita vaimennuksesta otetaan vastaan! seinästä irtiolevaa ratkaisua maan kovan elämisen vuoksi on tähän kohtaan hankala tehdä.
Isäukko aikoo laittaa 3-4 ultimaten pumppua, kaksi siis asennettu tänään, toimivat hänen mielestään erittäin hyvin. Kiinitys ja asennus tehty itse, kylmä-äijät tyhjiöpumppasivat. Ukko aikoo nyt rakentaa oman pumpun ja tehdä helppokäyttöisen tyhjiöpumppauslaitteen koeponnistusmahdollisuudella (on hydrauliikka-alan yrittäjä ja pelle peloton). Valitsi ultimatet halvan hinnan vuoksi kokeilumielessä.
Ensimmäisiä havaintoja. ultimaten saa vähimmillään 16c asteeseen lämittämään. Huoneen vastapäässä seinällä oleva mittari näyttää tasaista 17-17.2 C kun pumppu on automatti asennossa. Kyseessä ei ole inverteri malli vaan on/off. En ollut ajatellut tätä minilämpötila seikkaa.
Aikaisemmin pidin kahdella 1200W patterilla tallissa n 12-13C, sitä en tiedä tuleeko pumpun käyttö + pohjalämpö n 5-8C pattereista (jotka eivät käytännössä hyppää päälle) halvemmaksi, kuin pattereiden. Kosteus kuitenkin pysyy paremmin aisoissa. tallin ovia avataan harvoin, talli on lähinnä harraste-vempele käyttöä varten.
talon seinässä oleva Panasonicci antaa hieman ilkeätä resonanssia. Vulkanoidut kumikannakkeet ovat ulkoyksikön välissä sekä seinäkiinnityskiskon ja seinän välissä. Täytyy koittaa lisätä vielä kumia ripustushenkseleiden väliin. Ulkoyksikkö on siis kiinni poikeittaisella neljällä ruuvilla olevalla profiililla johon ripustetaan 90 asteen kulmaraudat joiden päällä ulkoyksikkö lepää.
Seinämateriaali on puuta. Saatta olla että seinän rakenne antaa tuon hieman ikävän resonanssin. Purutäyteisessä 50 luvun talossa on huomattavasti hiljaisempi kuin omassa jossa villa eriste.
Jos nuo kumikikat ei auta, täytyy koittaa laittaa pystysuorat metalliprofiilit ylhäältä alas seinän matkalta tukemaan kumia seinän ja noiden väliin ja siihen sitten tuo alkuperäinen kiinnitysratkaisu.
harmillista on se että pumppu on kulmassa hieman ahtaassa paikassa ja putket määrämitassa, elin pelivaraa ei ole paljoa.
Ideoita vaimennuksesta otetaan vastaan! seinästä irtiolevaa ratkaisua maan kovan elämisen vuoksi on tähän kohtaan hankala tehdä.
Isäukko aikoo laittaa 3-4 ultimaten pumppua, kaksi siis asennettu tänään, toimivat hänen mielestään erittäin hyvin. Kiinitys ja asennus tehty itse, kylmä-äijät tyhjiöpumppasivat. Ukko aikoo nyt rakentaa oman pumpun ja tehdä helppokäyttöisen tyhjiöpumppauslaitteen koeponnistusmahdollisuudella (on hydrauliikka-alan yrittäjä ja pelle peloton). Valitsi ultimatet halvan hinnan vuoksi kokeilumielessä.
Tämä homma on mullakin harkinnassa. Vaihtoehtoina Sanyo K-Raudasta tai sitten tuo Ultimate. Näyttäisi vähän siltä, että taitaa kallistua Sanyon puoleen. Itseasennushan tuolle pitäisi tehdä lukuunottamatta noita kylmäaineita, olisiko mitään linkkejä mistä voisi katsella etukäteen minkälainen homma on kyseessä?
R410A aineella toimivien pumppujen pitäisi puskea jopa yli 50 astetta, johtuen kylmäaineen ominaisuuksista ja korkeasta lauhtumispaineesta, joka on parhaimmillaan lähempänä 30 baaria. R407:lla se on vertailun vuoksi 20 baaria ja yli 40 astetta. Autoissa ja jääkaapeissa käytetyllä R134a:lla lauhtimispaine on usein jopa alle 10 baaria.
Jos R410A pumppu antaa alle 30 astetta, niin koneessa on reilu vajaus.
R410A koneiden liitokset saattavat vuotaa herkemmin, koska höyrystymis- ja lauhtumispaineet ovat aika korkeat. Itse en silloin hirveästi luottaisi nykyisiin O-rengas virityksiin, mitä esim. Ultimaten putkipaketit tarjoaa. Laippaus tai kiinni juottaminen on paras ratkaisu.
Itse koneen asennusta varten täytyy huomioida;
1. Koneiden etäisyys ei ole yli 15 m. Varsinkaan korkeuseroa. Silloin tarvitaan lisätäytös.
2. Kondenssiveden pois johtaminen sisäyksiköstä on mahdollista painovoiman avulla. Pumppuja toki saa, mutta maksavat helposti 200 e, eivätkä välttämättä toimi paria vuotta pidempään.
3. Sisäyksikkö asennetaan sellaiseen paikkaan asunnossa, että ilmavirtaus pääsee kiertämään mahdollisimman hyvin halutulla alueella.
4. Paksun hehkutetun kuparin taivuttelu ja pokkaus (3/4" - 1/2"), onnistuu parhaiten kunnon pokkausvälineellä. Menee muuten helposti lyttyyn tiukoissa mutkissa, ei hirveästi varoittele. Varttiputkea /1/4") voi taivutella käsinkin. Loppujen lopuksi mitä vähemmän taivuttelua, sen pienemmät riskit että menee lyttyyn ja suorin ja mutkattomin reitti on helpoin vetää. Ei kannata sortua kikkailuun.
5. Asenna sisäyksikön kylmäputket niin ettei niitä tarvitse liittää koneen takana. Niitä voi yleensä taivutella ihan käsinkin. Helpottaa asennusta, vitutusta ja pienentää vuotoriskiä. Putket saattavat alkaa vuotaa (laippaliitos) mikäli koneen takana olevat putket joutuvat rasitukseen konetta painettaessa kiinnityspaneeliaan vasten.
6. Pyydä sähkömiestä tekeen sähköasennukset ja kylmämiestä tekeen tyhjiöinti sekä lopputarkastus.
Jos putkia ei tyhjiöidä jää putkistoon ilmaa ja kosteutta, mitkä heikentävät koneen hyötysuhdetta ja tehoa. Kosteus reagoi kylmäaineen kanssa niin että se alkaa hiljalleen syövyttämään kuparia, jolloin kuparihiukkaset kulkeutuvat kompressoriin ja paisuntaventtiilliin -> ei hyvä.
Jos R410A pumppu antaa alle 30 astetta, niin koneessa on reilu vajaus.
R410A koneiden liitokset saattavat vuotaa herkemmin, koska höyrystymis- ja lauhtumispaineet ovat aika korkeat. Itse en silloin hirveästi luottaisi nykyisiin O-rengas virityksiin, mitä esim. Ultimaten putkipaketit tarjoaa. Laippaus tai kiinni juottaminen on paras ratkaisu.
Itse koneen asennusta varten täytyy huomioida;
1. Koneiden etäisyys ei ole yli 15 m. Varsinkaan korkeuseroa. Silloin tarvitaan lisätäytös.
2. Kondenssiveden pois johtaminen sisäyksiköstä on mahdollista painovoiman avulla. Pumppuja toki saa, mutta maksavat helposti 200 e, eivätkä välttämättä toimi paria vuotta pidempään.
3. Sisäyksikkö asennetaan sellaiseen paikkaan asunnossa, että ilmavirtaus pääsee kiertämään mahdollisimman hyvin halutulla alueella.
4. Paksun hehkutetun kuparin taivuttelu ja pokkaus (3/4" - 1/2"), onnistuu parhaiten kunnon pokkausvälineellä. Menee muuten helposti lyttyyn tiukoissa mutkissa, ei hirveästi varoittele. Varttiputkea /1/4") voi taivutella käsinkin. Loppujen lopuksi mitä vähemmän taivuttelua, sen pienemmät riskit että menee lyttyyn ja suorin ja mutkattomin reitti on helpoin vetää. Ei kannata sortua kikkailuun.
5. Asenna sisäyksikön kylmäputket niin ettei niitä tarvitse liittää koneen takana. Niitä voi yleensä taivutella ihan käsinkin. Helpottaa asennusta, vitutusta ja pienentää vuotoriskiä. Putket saattavat alkaa vuotaa (laippaliitos) mikäli koneen takana olevat putket joutuvat rasitukseen konetta painettaessa kiinnityspaneeliaan vasten.
6. Pyydä sähkömiestä tekeen sähköasennukset ja kylmämiestä tekeen tyhjiöinti sekä lopputarkastus.
Jos putkia ei tyhjiöidä jää putkistoon ilmaa ja kosteutta, mitkä heikentävät koneen hyötysuhdetta ja tehoa. Kosteus reagoi kylmäaineen kanssa niin että se alkaa hiljalleen syövyttämään kuparia, jolloin kuparihiukkaset kulkeutuvat kompressoriin ja paisuntaventtiilliin -> ei hyvä.
Pari huomiota:
Kannattaa siis ottaa huomioon, että suurin osa ILP:ista on suunniteltu asuintilojen lämmitykseen/jäähdytykseen. Lämmityskäytössä tuo alinkin lämpötila-asetus voipi olla tallikäyttöön liian suuri jos esim. haluaa pitää tilan +10...+15C lämpöisenä.
Toinen ongelma, joka liittyy osittain edelliseen, on että etenkin invertterimallit vaativat automaattikäytössä (en tiedä, saako invertterimalleja myös ns. manuaalitilaan?) riittävän lämpimän "lähtötilanteen", että kykenisivät ylläpitämään haluttua lämpötilaa. Kuullostaa aika ihmeelliseltä, mutta lukekaapa esim. http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 446.0.html (ja etenkin viestit #18 eteenpäin)
Voisiko tämä olla ongelman aiheuttaja myös a.d.e:n tapauksessa?
Paerikss: entäs tämmöset ruuvattavat putkipaalut maahan? Niiden pitäis kestää routimistakin...
Kannattaa siis ottaa huomioon, että suurin osa ILP:ista on suunniteltu asuintilojen lämmitykseen/jäähdytykseen. Lämmityskäytössä tuo alinkin lämpötila-asetus voipi olla tallikäyttöön liian suuri jos esim. haluaa pitää tilan +10...+15C lämpöisenä.
Toinen ongelma, joka liittyy osittain edelliseen, on että etenkin invertterimallit vaativat automaattikäytössä (en tiedä, saako invertterimalleja myös ns. manuaalitilaan?) riittävän lämpimän "lähtötilanteen", että kykenisivät ylläpitämään haluttua lämpötilaa. Kuullostaa aika ihmeelliseltä, mutta lukekaapa esim. http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 446.0.html (ja etenkin viestit #18 eteenpäin)
Voisiko tämä olla ongelman aiheuttaja myös a.d.e:n tapauksessa?
Paerikss: entäs tämmöset ruuvattavat putkipaalut maahan? Niiden pitäis kestää routimistakin...
Yleinen alin lämpötila-asetus noissa on 16 astetta.
Ei ne mitään lähtötilannetta vaadi. Jos automaattiohjaus lämmitykselle ja puhallinnopeudelle on otettu pois päältä ja laitettu tehot täysille, niin kyllä sieltä kuumaa pitäisi puhaltaa. tämä siis ihan testausta varten ja jos on tarvetta ajaa kylmä tila lämpimäksi.
Ei ne mitään lähtötilannetta vaadi. Jos automaattiohjaus lämmitykselle ja puhallinnopeudelle on otettu pois päältä ja laitettu tehot täysille, niin kyllä sieltä kuumaa pitäisi puhaltaa. tämä siis ihan testausta varten ja jos on tarvetta ajaa kylmä tila lämpimäksi.
Tänään sitten kävi kylmälaiteasentaja, ja tulos oli: ei vajausta.
Ja muut mittaustulokset: Ulkona nollakeli, sisällä +16 ja puhallus hikisesti +39.
Sama pumppu kuin sulla tupajumi.
Huomenna taas tappelemaan ultin kanssa.
Muuten millainen palautusoikeus tuolla on, 14pv?
kylkiäisinä luvattu 2-vaihde porakone, olikin matkalla hävittänyt yhden vaihteen:)
Ja muut mittaustulokset: Ulkona nollakeli, sisällä +16 ja puhallus hikisesti +39.
Sama pumppu kuin sulla tupajumi.
Huomenna taas tappelemaan ultin kanssa.
Muuten millainen palautusoikeus tuolla on, 14pv?
kylkiäisinä luvattu 2-vaihde porakone, olikin matkalla hävittänyt yhden vaihteen:)
Squash: Tuollaiset voisi olla hyvät, paikka vaan asentamiselle huono, menee putkia, salaojia yms suoraan alla.
Seuraava on vielä tukiputket alaspäin. Jos tottuminen/ kikat auta voipi tietysti vielä pumppua siirtää. Täytyy katsella ja testailla.
Itselläni ei tallissa ole ongelmia tuon kanssa. Seuraavaksi laitan tosin pressuvirityksen jolla pienennän hieman tallin tilaa, näin luulen saavani pumpun käymään hieman harvemmin ja lopun tallin hieman viileämmäksi, nyt n 17C.
a.d.e: mä sain kaksi porakonetta, vaihteet oli niistäkin hukkunu. Mä sain lisäksi fillarinkin :)
Seuraava on vielä tukiputket alaspäin. Jos tottuminen/ kikat auta voipi tietysti vielä pumppua siirtää. Täytyy katsella ja testailla.
Itselläni ei tallissa ole ongelmia tuon kanssa. Seuraavaksi laitan tosin pressuvirityksen jolla pienennän hieman tallin tilaa, näin luulen saavani pumpun käymään hieman harvemmin ja lopun tallin hieman viileämmäksi, nyt n 17C.
a.d.e: mä sain kaksi porakonetta, vaihteet oli niistäkin hukkunu. Mä sain lisäksi fillarinkin :)
-
ananias_73
- uusi tulokas
- Viestit: 2
- Liittynyt: 17.5.2006 15:49
Näin tänään K-raudassa käydessä "ultimaten" pumpun. Oli myynnissä Gree merkkisenä. Liput, laput, ulkoyksikkö ja sisäyksikkö olivat aivan identtiset, ainoa ero oli letkusarjassa sekä kakessa. Jopa ulkoyksikön ritilässä on sama logo (sen eristeessä). Sama kuin Basic 13 ultimatelta, hintaa tosin 899e.
Linkki
BTW: Mitä on se kumimönjä jota tulee tuollaisessa saippuan kokoisessa pakkauksessa pumpun mukana, jotain tiivistysainetta?
Linkki
BTW: Mitä on se kumimönjä jota tulee tuollaisessa saippuan kokoisessa pakkauksessa pumpun mukana, jotain tiivistysainetta?
Tässä kommentteja vajaan parin viikon käytön jälkeen:
Panasonicin invertteri toimii mainiosti. Tosin lieveilmiöiden, eli resonanssin vuoksi olemme ristineet sen scaniaksi, koska se kuulosta siltä kun kuorma-auto kävisi matkan päässä, ei aivan mahdoton, mutta häiritsee. Valan ensi kesänä tolpat (kun en uskalla putkien vuoksi lyödä/porata sokkona).
Meillä on varaava takka kokolailla tuvan keskellä, joten paljoa ei invertteri ole edes työskennellyt, kun ei ole ollut kylmää. Pattereita ei ole ollut päällä laisinkaan.
Autotalli onkin sitten aivan eri lukunsa. Pahin onglema on tuo jäätyminen ja sitä myötä tehosuhteen radikaali heikkeneminen.
Auluksi pikkupakkasilla mentiin pyyntö minimissä eli 16C ja puhallinteho ykkösellä. Ilmojen mennessä lähemmäksi nolla alkoi jäätymisongelma.
Ensiksi rajasin pressulla lämmitettävää aluetta pienemmäksi. Siitä sitten pistin pumpun puhaltimen kovalle teholle. Ei juurikaan auttanut. Seuraavaksi nostin pattereilla peruslämmön tuonn reiluun 14C, ei auttanut. Toissapäivänä alkoi jo jää ottamaan kiinni siipiin, ei muuta kuin 2kw puhallin sulattamaan koko vempeleen. Seuraavana aamuna taas sama juttu. Lämpötila oli tällöin -1-+1 välillä.
Tästä suivaantuneena otin yhetyttä alan harrastajaan joka kokeilumielessä puuhailee pumppujen sekä muiden vaihtoehto lämmitysmuotojen kanssa kanssa (sähkö-alan ammattilainen).
Seuraavaan päädyttiin. Ongelmanani on se että höyrysulatus ei toimi. Syynä tähän on se että pumppu joutuu toimimaan liian vähän, pyyntilämpötilan ollessa liian pieni. 0:lla kelissä tuo jäätyminen on suurin ongelma yleensäkin. Vastuslanka ei jaksa edes pitää vesireikiä auki.
Eli hommahan menee näin, kun pumppu käy tunnin, sulattaa se inversiolla itseänsä 11 minuttia ja prosessi toimii. Itse olen rajannut tilan liian pieneksi ja pitänyt liian pientä hyötysuhdetta, pumppu ei tietääkseni ole käynyt hörysulatuksella kuin kerran (ihmettelinkin että kuinkas se nyt noi suli). Kennosto jäätyy ja pumppu vie enemmän kuin tuottaa, eli hommassa ei ole mitään järkeä. Oma pumppuni on 120m2 asti riittävä, ja tila on 60m2 eli melkeinpä ylisuuri. Lääkkeenä siis pressu pois ja patterit tuonne 5-8C, pumppu 21-23C pauhaamaan ja prosessi käyntiin, koska pumppu toimii parhaiten silloin kun sitä todella kuormitetaan.
Pikku pakkasilla on cop arvo 2-2.3, eli kilowatilla tuotetaan reilu 2kw lämpöä. Vaikka nostan lämpötilan tallissa tavanomaisesta n. 13C:stä tuonne 20C tienoille ei se siltikään tule kalliimmaksi. Aikaisemmin lämmityksestä on huoltehtinut 2 kpl 1200w pattereita. Hyötynä saan lämpöisempää ja paljon pienemmän kosteusprosentin. Kosteusmittari näyttää pumpun ollessa käytössä n 35 suhteellista kosteutta, eli aika vähän.
Kun pakkanen on -15-17C tienoilla saattaa olla järkevämpää sammuttaa pumppu ja pitää peruslämpöä pattereilla.
Olen myös ajatellut hieman virittää tuota lämpövastusta lisäämällä pari metriä kaapelia joka tullee ajastimen taakse, juurikin vesireikien kohdalle.
Ei auta kuin kokeilla, sitähän tämä on :)
Panasonicin invertteri toimii mainiosti. Tosin lieveilmiöiden, eli resonanssin vuoksi olemme ristineet sen scaniaksi, koska se kuulosta siltä kun kuorma-auto kävisi matkan päässä, ei aivan mahdoton, mutta häiritsee. Valan ensi kesänä tolpat (kun en uskalla putkien vuoksi lyödä/porata sokkona).
Meillä on varaava takka kokolailla tuvan keskellä, joten paljoa ei invertteri ole edes työskennellyt, kun ei ole ollut kylmää. Pattereita ei ole ollut päällä laisinkaan.
Autotalli onkin sitten aivan eri lukunsa. Pahin onglema on tuo jäätyminen ja sitä myötä tehosuhteen radikaali heikkeneminen.
Auluksi pikkupakkasilla mentiin pyyntö minimissä eli 16C ja puhallinteho ykkösellä. Ilmojen mennessä lähemmäksi nolla alkoi jäätymisongelma.
Ensiksi rajasin pressulla lämmitettävää aluetta pienemmäksi. Siitä sitten pistin pumpun puhaltimen kovalle teholle. Ei juurikaan auttanut. Seuraavaksi nostin pattereilla peruslämmön tuonn reiluun 14C, ei auttanut. Toissapäivänä alkoi jo jää ottamaan kiinni siipiin, ei muuta kuin 2kw puhallin sulattamaan koko vempeleen. Seuraavana aamuna taas sama juttu. Lämpötila oli tällöin -1-+1 välillä.
Tästä suivaantuneena otin yhetyttä alan harrastajaan joka kokeilumielessä puuhailee pumppujen sekä muiden vaihtoehto lämmitysmuotojen kanssa kanssa (sähkö-alan ammattilainen).
Seuraavaan päädyttiin. Ongelmanani on se että höyrysulatus ei toimi. Syynä tähän on se että pumppu joutuu toimimaan liian vähän, pyyntilämpötilan ollessa liian pieni. 0:lla kelissä tuo jäätyminen on suurin ongelma yleensäkin. Vastuslanka ei jaksa edes pitää vesireikiä auki.
Eli hommahan menee näin, kun pumppu käy tunnin, sulattaa se inversiolla itseänsä 11 minuttia ja prosessi toimii. Itse olen rajannut tilan liian pieneksi ja pitänyt liian pientä hyötysuhdetta, pumppu ei tietääkseni ole käynyt hörysulatuksella kuin kerran (ihmettelinkin että kuinkas se nyt noi suli). Kennosto jäätyy ja pumppu vie enemmän kuin tuottaa, eli hommassa ei ole mitään järkeä. Oma pumppuni on 120m2 asti riittävä, ja tila on 60m2 eli melkeinpä ylisuuri. Lääkkeenä siis pressu pois ja patterit tuonne 5-8C, pumppu 21-23C pauhaamaan ja prosessi käyntiin, koska pumppu toimii parhaiten silloin kun sitä todella kuormitetaan.
Pikku pakkasilla on cop arvo 2-2.3, eli kilowatilla tuotetaan reilu 2kw lämpöä. Vaikka nostan lämpötilan tallissa tavanomaisesta n. 13C:stä tuonne 20C tienoille ei se siltikään tule kalliimmaksi. Aikaisemmin lämmityksestä on huoltehtinut 2 kpl 1200w pattereita. Hyötynä saan lämpöisempää ja paljon pienemmän kosteusprosentin. Kosteusmittari näyttää pumpun ollessa käytössä n 35 suhteellista kosteutta, eli aika vähän.
Kun pakkanen on -15-17C tienoilla saattaa olla järkevämpää sammuttaa pumppu ja pitää peruslämpöä pattereilla.
Olen myös ajatellut hieman virittää tuota lämpövastusta lisäämällä pari metriä kaapelia joka tullee ajastimen taakse, juurikin vesireikien kohdalle.
Ei auta kuin kokeilla, sitähän tämä on :)
Kertoillaan nyt lisää kokemuksia (vaikkei nyt ketään varmaan kiinnosta).
Usko on tuon autotallipumpun (Ultimate Basic 13) kanssa hieman koetuksella. Pumpun pyyntiä joutuu pääsääntöisesti pitämään jossakin 23C tuntumassa että höyrysultaus toimii siedettävästi.
Alkuperäinen säätyvä sulanapitokaapelinpätkä on aivan riittämätön. Aion korvata tuon 2.5-3m pitkällä 20w/m +5C kaapelilla jossa on pistotulppa. Tämän jälkeen aion kokeilla laittaa ulkoisen ajastimen pumpun ohjuriksi, jos sillä pelillä saisi jotain järkevää aikaiseksi. Nyt tuntuu lämpöä olevan hiukan liikaakin, aivan turhaan. Toisaalta saapahan t-paita päällä ropata autoa.
Sitä en tiedä mitä rakenteet tykkäävät jos lämpö seilaa 10-22C lämpötilan välissä? Jos jollakulla on edes lähelle faktatietoa niin olisin kiitollinen.
Jos jotain positiivista haetaan niin kosteusprosentti tippuu erittäin alhaiselle tasolle.
Sanyolta (muistaakseni) on tulossa pumppu joka kykenee yllläpitolämmitykseen eli se toimii jo 10C asteesta ylöspäin.
Olisi pitänyt ottaa invertteri malli myös tuon on/off mallin tilalle, ja ehkä myös laadukkaampi merkki.
Ultimaten taakse on putket kääritty kelalle, ehkä olisi ollut viisainta katkaista ne kun liittimet kuitenkin vaihdettiin. Ultimaten alkuperäisiin liittimiin kanattaa ehkä suhtautua hieman varauksellisesti. Tiedä sitten onko tuolla putkien ylimittaisuudella jotain negatiivista vaikutusta lämmitystehoon/sulatusprosessiin?
Sisätilioissa oleva Panasonic on toiminut ilman mitään murhetta tai lieveilmiötä. Ainoa miinus on tuo resonanssiääni.
Muutama kikka Resonointia vastaan:
-eristä kaikki metalli kumilla toisistaa, myös konsolin kiinnitysruuvit konsolista
-laita lisäkumia jokaiseen mahdolliseen resonanssikohtaan
-vaihda orginaalit vulknaoidut ulkoyksikön tassut pehmeämpiin. Alkup. saattavat olla ajatellut lämimipiin oloihin (lämpimän maan kylmäkäyttöä varten) ja kovettuvat liikaa pakkasessa.
extreme vaihtoehto: konsoli laitteen yläpuolelle ja laite liinojn varaan roikkumaan. Ei varmasti kaunenein tai turvallisin ratakaisu, mutta resonassit loppunevat.
Vaihdan itselleni vielä nuo uudet vulkanoidut tassut. jos tuo ei auta niin kaivan kesällä montun ja valan jalustan johon kiinnitän kannatinputket. Konsoli sitten väärinpäin ja ulkoyksikkö irti seinästä sentinverran.
Nyt on viimeisten pikkupakkaspäivien aikana mennyt sähköä pikkuisen rapiat 50kwh vuorokaudessa, en tiedä onko se paljon vai vähän. 119 asumistilaa ja 60 tallia. Varaavaa takkaa lämmitetty. kosteiden tilojen lattialämmitys päällä kokoajan, 160l lämminvesivaraaja + normaalit jutut. Tallin pumppu pyörinyt kokoajan sisällä sillointällöin. Entinen kämppä oli niin pieni että ei oikein voi verrata.
Usko on tuon autotallipumpun (Ultimate Basic 13) kanssa hieman koetuksella. Pumpun pyyntiä joutuu pääsääntöisesti pitämään jossakin 23C tuntumassa että höyrysultaus toimii siedettävästi.
Alkuperäinen säätyvä sulanapitokaapelinpätkä on aivan riittämätön. Aion korvata tuon 2.5-3m pitkällä 20w/m +5C kaapelilla jossa on pistotulppa. Tämän jälkeen aion kokeilla laittaa ulkoisen ajastimen pumpun ohjuriksi, jos sillä pelillä saisi jotain järkevää aikaiseksi. Nyt tuntuu lämpöä olevan hiukan liikaakin, aivan turhaan. Toisaalta saapahan t-paita päällä ropata autoa.
Sitä en tiedä mitä rakenteet tykkäävät jos lämpö seilaa 10-22C lämpötilan välissä? Jos jollakulla on edes lähelle faktatietoa niin olisin kiitollinen.
Jos jotain positiivista haetaan niin kosteusprosentti tippuu erittäin alhaiselle tasolle.
Sanyolta (muistaakseni) on tulossa pumppu joka kykenee yllläpitolämmitykseen eli se toimii jo 10C asteesta ylöspäin.
Olisi pitänyt ottaa invertteri malli myös tuon on/off mallin tilalle, ja ehkä myös laadukkaampi merkki.
Ultimaten taakse on putket kääritty kelalle, ehkä olisi ollut viisainta katkaista ne kun liittimet kuitenkin vaihdettiin. Ultimaten alkuperäisiin liittimiin kanattaa ehkä suhtautua hieman varauksellisesti. Tiedä sitten onko tuolla putkien ylimittaisuudella jotain negatiivista vaikutusta lämmitystehoon/sulatusprosessiin?
Sisätilioissa oleva Panasonic on toiminut ilman mitään murhetta tai lieveilmiötä. Ainoa miinus on tuo resonanssiääni.
Muutama kikka Resonointia vastaan:
-eristä kaikki metalli kumilla toisistaa, myös konsolin kiinnitysruuvit konsolista
-laita lisäkumia jokaiseen mahdolliseen resonanssikohtaan
-vaihda orginaalit vulknaoidut ulkoyksikön tassut pehmeämpiin. Alkup. saattavat olla ajatellut lämimipiin oloihin (lämpimän maan kylmäkäyttöä varten) ja kovettuvat liikaa pakkasessa.
extreme vaihtoehto: konsoli laitteen yläpuolelle ja laite liinojn varaan roikkumaan. Ei varmasti kaunenein tai turvallisin ratakaisu, mutta resonassit loppunevat.
Vaihdan itselleni vielä nuo uudet vulkanoidut tassut. jos tuo ei auta niin kaivan kesällä montun ja valan jalustan johon kiinnitän kannatinputket. Konsoli sitten väärinpäin ja ulkoyksikkö irti seinästä sentinverran.
Nyt on viimeisten pikkupakkaspäivien aikana mennyt sähköä pikkuisen rapiat 50kwh vuorokaudessa, en tiedä onko se paljon vai vähän. 119 asumistilaa ja 60 tallia. Varaavaa takkaa lämmitetty. kosteiden tilojen lattialämmitys päällä kokoajan, 160l lämminvesivaraaja + normaalit jutut. Tallin pumppu pyörinyt kokoajan sisällä sillointällöin. Entinen kämppä oli niin pieni että ei oikein voi verrata.
Hyvä vaan, että ihmiset viitsivät jakaa realistisia käyttökokemuksia näistä(kin) laitteista. Enemmän tämä aihe itseäni kiinnostaa kuin "vanteet ja tontitus" vaikka näin autofoorumilla ollaankin. Toki suurempi painoarvo saa ja pitääkin olla täällä FFp:llä ihan mieluusti tuossa viimemainitussa teemassa ennemmin kuin esim. ilp:issa, mutta kyllä täältä aina yleisöö ja kannanottoja löytyy jokaiseen aiheeseen :)
Se on kyllä suuri harmi että yksityishenkilöt joutuu opiskelemaan kantapään (ja lompakon) kautta näitä laitteiden toiminnallisuuksia. Tietoa ja kokemuksia varmaan olisi muillakin, mutta kun sitä ei liiemmin levitellä niin kaikki joutuvat keksimään sen "pyörän" uudelleen. Alan järjestöillä olisi varmasti parantamisen varaa tässä tiedon keräämisessä ja jakelussa tavan kuluttajille. Ehkä tietämys lisääntyy jatkossa, ainakin hyviä merkkejä siitä on olemassa.
Pari ideaa, joita varmaan olet jo miettinytkin tuon tallin osalta... Jos sen tallin lämpötilan saisi erittäin lokaalisti sen ilp:n läheisyydessä "huijattua" sinne +20C lukemiin esim. ilmavirtausta sopivasti ohjailemalla (sisäyksikölle "potero" tms.), erillisellä lämmittimellä tai lämpötila-anturia jotenkin "tuunaamalla" (niinku taidettiin RM-testissäkin tehdä :) kuitenkin niin, että tuo sulatustoiminto kykenisi vielä pitämään ulkoyksikön sulana mahdollisimman hyvin (se lämpövastus tarvitaan tietenkin lisäksi, mutta sen mitoitus optimoituisi). Myös jokin karkea ajastin/termostaattiohjaus, jolla pumpun saisi höyrysulatukseen, voisi toimia, mutta alkaa olla jo isompi rojekti eikä välttämättä onnistuisi ilman ohjelmallisia (firmware) muutoksia... Kriittinen tekijä on ilmeisesti se sisäyksikön lämpötila, joka vaaditaan, että sulatus toimisi joten vaikeaksi menee. Näissä on tietty myös se huono puoli, että laitteiden takuu voi raueta jos alkaa liikoja virittelemään.
Ei tuo päivittäinen kulutus ihan mahottomalta kuullosta, mutta tietysti vallitsevat sisä- ja ulkolämpötilat, polttopuumäärät, ilmanvaihto, rakenteet yms. tekijät vaikuttaa niin paljon, että tarkempaa arviota on vaikea antaa. Ehkä naapurustosta vois saada jotain referenssejä ja parempia arvioita?
PS. Palatakseni vielä erääseen sähkönkulutus-säikeeseen täällä FFp:llä... arvasinhan mä, että sulla oli jokin virhe niissä kulutuslukemissa :) viittaan tässä tuolla lämpöpumppuvoorumilla ilmoittamaasi lukuun, joka kuullostaa järkevämmältä.
Se on kyllä suuri harmi että yksityishenkilöt joutuu opiskelemaan kantapään (ja lompakon) kautta näitä laitteiden toiminnallisuuksia. Tietoa ja kokemuksia varmaan olisi muillakin, mutta kun sitä ei liiemmin levitellä niin kaikki joutuvat keksimään sen "pyörän" uudelleen. Alan järjestöillä olisi varmasti parantamisen varaa tässä tiedon keräämisessä ja jakelussa tavan kuluttajille. Ehkä tietämys lisääntyy jatkossa, ainakin hyviä merkkejä siitä on olemassa.
Pari ideaa, joita varmaan olet jo miettinytkin tuon tallin osalta... Jos sen tallin lämpötilan saisi erittäin lokaalisti sen ilp:n läheisyydessä "huijattua" sinne +20C lukemiin esim. ilmavirtausta sopivasti ohjailemalla (sisäyksikölle "potero" tms.), erillisellä lämmittimellä tai lämpötila-anturia jotenkin "tuunaamalla" (niinku taidettiin RM-testissäkin tehdä :) kuitenkin niin, että tuo sulatustoiminto kykenisi vielä pitämään ulkoyksikön sulana mahdollisimman hyvin (se lämpövastus tarvitaan tietenkin lisäksi, mutta sen mitoitus optimoituisi). Myös jokin karkea ajastin/termostaattiohjaus, jolla pumpun saisi höyrysulatukseen, voisi toimia, mutta alkaa olla jo isompi rojekti eikä välttämättä onnistuisi ilman ohjelmallisia (firmware) muutoksia... Kriittinen tekijä on ilmeisesti se sisäyksikön lämpötila, joka vaaditaan, että sulatus toimisi joten vaikeaksi menee. Näissä on tietty myös se huono puoli, että laitteiden takuu voi raueta jos alkaa liikoja virittelemään.
Ei tuo päivittäinen kulutus ihan mahottomalta kuullosta, mutta tietysti vallitsevat sisä- ja ulkolämpötilat, polttopuumäärät, ilmanvaihto, rakenteet yms. tekijät vaikuttaa niin paljon, että tarkempaa arviota on vaikea antaa. Ehkä naapurustosta vois saada jotain referenssejä ja parempia arvioita?
PS. Palatakseni vielä erääseen sähkönkulutus-säikeeseen täällä FFp:llä... arvasinhan mä, että sulla oli jokin virhe niissä kulutuslukemissa :) viittaan tässä tuolla lämpöpumppuvoorumilla ilmoittamaasi lukuun, joka kuullostaa järkevämmältä.
Mulla pumppu melkein 2 viikkoa nyt ollut toiminnassa. Kokemukset esikädessä aivan loistavia.
Jopa -18 asteen pakkasella pumppu itse jaksaa pitää alakerran lämpimä kun pyynnin nostaa 24 asteeseen ja lämmittelee tuota varaavaa takkaa. Patterit ei silloin alhaala käy ollenkaan päällä.
Yläkerrassakin ne on vain hyvin haaleena eikä kuten aikaisemmin ihan tulikuumana. Ylhäällä on lämpöä se 20 astetta.
Seuraillaan ja raportoidaan.
Kauheaa opettelua vaan tuo pumpun käyttö.
Jopa -18 asteen pakkasella pumppu itse jaksaa pitää alakerran lämpimä kun pyynnin nostaa 24 asteeseen ja lämmittelee tuota varaavaa takkaa. Patterit ei silloin alhaala käy ollenkaan päällä.
Yläkerrassakin ne on vain hyvin haaleena eikä kuten aikaisemmin ihan tulikuumana. Ylhäällä on lämpöä se 20 astetta.
Seuraillaan ja raportoidaan.
Kauheaa opettelua vaan tuo pumpun käyttö.
Squash: Huijaamista on koitettu, tulos oli huonompi kuin nykyinen. Pumppu joutuu työskentelemään liian vähän, tuo hörysulatus kun vaatii tietyn määrä energiaa. Matalassa toimintalämpötilassa tuo energiamäärän inversio ei riitä kunnon sulatukseen tai laite ei koskaan saavuta sulatuspistettä koska se käy liian lyhyissä jaksoissa.
Niin hullua kun se onkin, voisi pumppu toimia paremmin jos esmerkiski laittaisi pyynnin 18C ja avaisi vähän ikkunaa mikä pakottaa laiteen työskentelemään. Tallini on liian hyvin eristetty.
Isäukolla on samanlainen Basic 13 (hieman eri versio) myös autotallissa, tuo toimii hyvin 22C pyynnillä, talli tosin on sen verran vetävää mallia että lämpötila ei tuolla pyynnillä nouse kuin sinne max 18C pintaan.
Eli kyllä se niin vain on että hieman alimitoitettu pumppu toimii taludellisemmin kuin ylimitoitettu. Omanihan on tarkoitettu aina 120m2 asti. Mistäs tuon olisi maallikko tiennyt, järkeilemällä olisin veikannut toisinpäin.
Sitten hieman puhallus-anatomiaa. Kun puhallus on pienellä teholla käy kennosto kuumempana ja hörysulatus toimii aavistuksen paremmin. Jos taas puhallus on maksimissa on COP arvo hieman parempi paremman hyötysuhteen ansiosta, tosin tässä nyt varmaan puhutaan kymmenyksien muutoksista. Näin ollen nyrkkisääntönä voitaisiin puhua että automaatti asennossa on järkevin pitää, varsinkin invertterien kohdalla.
Tämä ultimate saa nyt toimia kokeilun kohteena. Itse olen täysi poropeukalo sähköjen suhteen, näin ollen joudun lähes kaikki modifikaatiot kysymään joltain joka oikasti sähköistä ja kytkennästä ymmärtää. Tämän talven kerään kokemusta ja teen pikkumodifikaatioita. Kesällä voisi yrittää lämpötilananturin siirtämistä tai sen huijaamista tavalla tai toisella (eihän se nyt niin vaikeaa voi olla, huijataanhan tdi:ssäkin lämpötilanturia ja bleedataan ahtoja :) ). Myös lämpötilananturin liittäminen kosteusmittariin voisi olla mahdollista. Ilman kosteuden ollessa kova toimisi laite suuremmala pyynnöllä, kosteuden laskiessa laite myös laskisi pyyntöä. Tuo tosin vaati jo jotain ohjauslogiikka juttuja joista en tajua mitään. tietokoneeseenhan tuo olisi varmasti mahdollista kytekä, mutta siinä menisi sittes se kustannustehokkuus (tuo nyt on vähän kaukaa haettua).
Pääasia on tietysti että projekti-audi saa levätä tallissa lämpimässä :) Ennen ku piti pattereilla sen n 10C oli kaljatkin aina sopivan kylmiä, nyt ne joutuu viemään jäkäriin.
Kahtena viime päivänä on sähköä kulunut tosiaan rapiat 50kwh, nyt pumppu on ollut poissa ja sähkö menee alle 25kwh. Tosin ilma on lämpimämpi, mutta siltikin. Seurataan seurataan...
HUOM: Osaisiko joku neuvoa oikeasti mistä tuollaisen säätyvän sulapitokaapelin saisi. Nyt on jo muutama tukku kahlattu läpi sekä kokolailla kaikki vähittäiskaupat joita olen keksinyt. Kaikki myyvät vain tuota 10w/m +5c kaapelia. Kun tarpeen olisi 20-30w/m +5 kaapeli.
Sellaisen voi toki teettää, mutta missä? Itse en tiedä edes mitä osia pitäisi hankkia tuota varten (karkesti varmaankin vastuskaapeli, termari ja pistotulppa osa).
Niin hullua kun se onkin, voisi pumppu toimia paremmin jos esmerkiski laittaisi pyynnin 18C ja avaisi vähän ikkunaa mikä pakottaa laiteen työskentelemään. Tallini on liian hyvin eristetty.
Isäukolla on samanlainen Basic 13 (hieman eri versio) myös autotallissa, tuo toimii hyvin 22C pyynnillä, talli tosin on sen verran vetävää mallia että lämpötila ei tuolla pyynnillä nouse kuin sinne max 18C pintaan.
Eli kyllä se niin vain on että hieman alimitoitettu pumppu toimii taludellisemmin kuin ylimitoitettu. Omanihan on tarkoitettu aina 120m2 asti. Mistäs tuon olisi maallikko tiennyt, järkeilemällä olisin veikannut toisinpäin.
Sitten hieman puhallus-anatomiaa. Kun puhallus on pienellä teholla käy kennosto kuumempana ja hörysulatus toimii aavistuksen paremmin. Jos taas puhallus on maksimissa on COP arvo hieman parempi paremman hyötysuhteen ansiosta, tosin tässä nyt varmaan puhutaan kymmenyksien muutoksista. Näin ollen nyrkkisääntönä voitaisiin puhua että automaatti asennossa on järkevin pitää, varsinkin invertterien kohdalla.
Tämä ultimate saa nyt toimia kokeilun kohteena. Itse olen täysi poropeukalo sähköjen suhteen, näin ollen joudun lähes kaikki modifikaatiot kysymään joltain joka oikasti sähköistä ja kytkennästä ymmärtää. Tämän talven kerään kokemusta ja teen pikkumodifikaatioita. Kesällä voisi yrittää lämpötilananturin siirtämistä tai sen huijaamista tavalla tai toisella (eihän se nyt niin vaikeaa voi olla, huijataanhan tdi:ssäkin lämpötilanturia ja bleedataan ahtoja :) ). Myös lämpötilananturin liittäminen kosteusmittariin voisi olla mahdollista. Ilman kosteuden ollessa kova toimisi laite suuremmala pyynnöllä, kosteuden laskiessa laite myös laskisi pyyntöä. Tuo tosin vaati jo jotain ohjauslogiikka juttuja joista en tajua mitään. tietokoneeseenhan tuo olisi varmasti mahdollista kytekä, mutta siinä menisi sittes se kustannustehokkuus (tuo nyt on vähän kaukaa haettua).
Pääasia on tietysti että projekti-audi saa levätä tallissa lämpimässä :) Ennen ku piti pattereilla sen n 10C oli kaljatkin aina sopivan kylmiä, nyt ne joutuu viemään jäkäriin.
Kahtena viime päivänä on sähköä kulunut tosiaan rapiat 50kwh, nyt pumppu on ollut poissa ja sähkö menee alle 25kwh. Tosin ilma on lämpimämpi, mutta siltikin. Seurataan seurataan...
HUOM: Osaisiko joku neuvoa oikeasti mistä tuollaisen säätyvän sulapitokaapelin saisi. Nyt on jo muutama tukku kahlattu läpi sekä kokolailla kaikki vähittäiskaupat joita olen keksinyt. Kaikki myyvät vain tuota 10w/m +5c kaapelia. Kun tarpeen olisi 20-30w/m +5 kaapeli.
Sellaisen voi toki teettää, mutta missä? Itse en tiedä edes mitä osia pitäisi hankkia tuota varten (karkesti varmaankin vastuskaapeli, termari ja pistotulppa osa).
Olen ymmärtänyt, että ulkoyksikön lämpökaapelin tehtävänä on pohjapellin/tippuveden sulanapito, sitäkö olet nyt korvaamassa? Itsesäätyvä kaapeli lämpenee eniten sieltä, missä on kylmintä, eli kylmän lämmönvaihtimen jatkuva lämmittäminen/sulattaminen ei välttämättä kannata :) Sitä ulkoyksikön/lämmönvaihtimen jäätymistä pitäis pystyä haistelemaan jotenkin, jotta viritys kuulloistaisi järkevältä (tai ainakin lämmitykaapeli kannattaa laittaa ilmanvirtauksen tulopuolelle siihen lämmönvaihtimeen). Jos siis nyt ylipäätään oikein ymmärsin, mitä tuolla lämmityksellä ajetaan takaa...
Itsesäätyvä lämpökaapeli ei tarvitse termostaattia toimiakseen, mutta voihan sen tietysti laittaa termostaatinkin perään, jos esim. haluaa, että se pudotetaan kokonaan pois +5C yläpuolella. Termari toisin tuo lisää hintaa, etenkin jos sen pitää pärjätä ulkotiloissa.
Räystäskourujen sulanapitokaapeli taitaa olla tuota isompaa teholuokkaa, mutta jos tila riittää, voi sitä pienempitehoistakin laittaa tuplapituuden; pintalämpötilat jää alhaisemmaksi mutta kokonaisteho on about sama. Tuossa yksi vaihtoehto ,toinen (ainakin jäkimmäisellä myös vähittäismyyntiä). Paikallisella s-urakoitsijalla saattaa hyvällä tuurilla olla sopiva hukkapätkä tai iso kela mistä pätkiä ja muutkin tekotarpeet eli niillekin kannattaa soittaa, voi tulla kokonaisuutena halvemmaks kuin tommosen pikkupätkän tilaaminen.
Tarpeet: pätkä itsesäätyvää kaapelia, pääte- ja liitäntätarpeet (=kutistesukkasarjat ja liittimet syötön päähän) ja syöttökaapeli (vaikka pistotulpallinen sellainen).
Edit: Varmaan olet miettinyt sitäkin, että vaihtaisit pumppujen (pana<->ulti) paikat keskenään, jos vaikka tuo pana toimisi paremmin tallikäytössä :)
Itsesäätyvä lämpökaapeli ei tarvitse termostaattia toimiakseen, mutta voihan sen tietysti laittaa termostaatinkin perään, jos esim. haluaa, että se pudotetaan kokonaan pois +5C yläpuolella. Termari toisin tuo lisää hintaa, etenkin jos sen pitää pärjätä ulkotiloissa.
Räystäskourujen sulanapitokaapeli taitaa olla tuota isompaa teholuokkaa, mutta jos tila riittää, voi sitä pienempitehoistakin laittaa tuplapituuden; pintalämpötilat jää alhaisemmaksi mutta kokonaisteho on about sama. Tuossa yksi vaihtoehto ,toinen (ainakin jäkimmäisellä myös vähittäismyyntiä). Paikallisella s-urakoitsijalla saattaa hyvällä tuurilla olla sopiva hukkapätkä tai iso kela mistä pätkiä ja muutkin tekotarpeet eli niillekin kannattaa soittaa, voi tulla kokonaisuutena halvemmaks kuin tommosen pikkupätkän tilaaminen.
Tarpeet: pätkä itsesäätyvää kaapelia, pääte- ja liitäntätarpeet (=kutistesukkasarjat ja liittimet syötön päähän) ja syöttökaapeli (vaikka pistotulpallinen sellainen).
Edit: Varmaan olet miettinyt sitäkin, että vaihtaisit pumppujen (pana<->ulti) paikat keskenään, jos vaikka tuo pana toimisi paremmin tallikäytössä :)
Tuo Panan ja Ultin vaihto keskenään ei tule kysymykseen. Ultin pois otto ja Vanajaveteen upottaminen taas on ihan varteenotettava vaihtoehto, ja näin varmasti tapahtuu muutaman vuoden kuluttua kun tuohon kikkailuun kyllästyy.
Sulanpitokaapeli on juurikin vain tuota vesireikien sulanpitoa varten. Alunperin tuonne sisään on yskäisty metrin verran jotain kaapelia 10-20w/m oletettavasti, ja sekin väärään paikkaan. Nyt kun teho on liian heikko, pääsee kylmällä sulamivesi jäätymään kahden reijän kohdalta, siitä jäämuuri alkaa kiivetä myös kennoa kohden. Tämä haittaa taas kennoston sulamisprosessia.
Joku heitteli idean että laittaisi metallin ja sulanapitokaapelin väliin hieman solumuovia, näin ei tuo metallirunko toimisi niin suurena lämmönjohtimena. Täytyy miettiä.
Kun ideana on jaksottaa pumppu ulkoisella ajastimellä käymään ~3x4h vuorokaudessa lakkaa tuo alkuperäinen vastukaapeli myös sulattamasta kun sähkö katkeaa. Jos sulatusprosessi on ollut hiljattain tihkuu laite vielä vettä ja tuo vesi jäätyisi heti. Kun taas sulanapitokaapeli on ulkoisesta virtalähteestä jatkaa sa sulanpitoaan vaikka laiteen virta on poikki.
Tulossa on 2.5m 26w/m kaapelia säätyvänä sekä ehkä vielä termarilla.
edit: tässä juttua samasta asiasta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 576.0.html
http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 565.0.html
editedit: Jos joku edes harkitsee hankkivansa ei inverter pumppua niin kannattaa harkita uudelleen. En tiedä ketään jolla ei inverter toimisi erittäin hyvin. Ne ovat jäähdyttämistä varten. Ja jos miettii ultin ja merkkivehkeen välillä niin kannattaa ottaa se merkivehje (Pana, Toshi, Sanyo, Mitsu jne).
Isäukolla on 3 ultia, täytyy laittaa vähän käyttökertomuksia niistäkin jahka saadan kulutuseuraantaa aikaiseksi. On hankkinut myös pari tyhjiöintipumppuakin. Toimivat hyvin myös hydrauliikka asennuksissa kun täytyy välillä saada esim säiliöihin alipaineta ettei tarvitse valuttaa satoja litroja ulos pikkujuttujen takia.
pitäiskö napsasta muutama kuva laitteista ja asennuksista? kiinnostaako ketään?
Sulanpitokaapeli on juurikin vain tuota vesireikien sulanpitoa varten. Alunperin tuonne sisään on yskäisty metrin verran jotain kaapelia 10-20w/m oletettavasti, ja sekin väärään paikkaan. Nyt kun teho on liian heikko, pääsee kylmällä sulamivesi jäätymään kahden reijän kohdalta, siitä jäämuuri alkaa kiivetä myös kennoa kohden. Tämä haittaa taas kennoston sulamisprosessia.
Joku heitteli idean että laittaisi metallin ja sulanapitokaapelin väliin hieman solumuovia, näin ei tuo metallirunko toimisi niin suurena lämmönjohtimena. Täytyy miettiä.
Kun ideana on jaksottaa pumppu ulkoisella ajastimellä käymään ~3x4h vuorokaudessa lakkaa tuo alkuperäinen vastukaapeli myös sulattamasta kun sähkö katkeaa. Jos sulatusprosessi on ollut hiljattain tihkuu laite vielä vettä ja tuo vesi jäätyisi heti. Kun taas sulanapitokaapeli on ulkoisesta virtalähteestä jatkaa sa sulanpitoaan vaikka laiteen virta on poikki.
Tulossa on 2.5m 26w/m kaapelia säätyvänä sekä ehkä vielä termarilla.
edit: tässä juttua samasta asiasta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 576.0.html
http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 565.0.html
editedit: Jos joku edes harkitsee hankkivansa ei inverter pumppua niin kannattaa harkita uudelleen. En tiedä ketään jolla ei inverter toimisi erittäin hyvin. Ne ovat jäähdyttämistä varten. Ja jos miettii ultin ja merkkivehkeen välillä niin kannattaa ottaa se merkivehje (Pana, Toshi, Sanyo, Mitsu jne).
Isäukolla on 3 ultia, täytyy laittaa vähän käyttökertomuksia niistäkin jahka saadan kulutuseuraantaa aikaiseksi. On hankkinut myös pari tyhjiöintipumppuakin. Toimivat hyvin myös hydrauliikka asennuksissa kun täytyy välillä saada esim säiliöihin alipaineta ettei tarvitse valuttaa satoja litroja ulos pikkujuttujen takia.
pitäiskö napsasta muutama kuva laitteista ja asennuksista? kiinnostaako ketään?
Vanajaveteen upottaminen taas on ihan varteenotettava vaihtoehto...
Meinaat siis tehdä siitä vielä joskus maalämpöpumpun (tai siis vesilämpöpumpun :)
Laita ihmeessä kuvia näytille, helpottaa mm. asioiden selittämistä kun on kuva mihin viitata. Paras paikka lienee tuo lämpöpumput.infon lämpöpumppugalleria, sieltä ne löytää myös aiheeseen enemmän vihkiytyneet osaajat.
Toivotaan onnea virityskokeiluille! Pistähän myös aikanaan tilannetietoa, kun käyttökokemuksia "virityksistä" alkaa kertyä.
Tässä tulisi linkit kuviin ja viimeisimpiin havaintoihin. Kirjoitan tännekkin vielä yhteenvetoa jahka infoa kertyy. Koitan ola niin puolueeton kuin mahdollista, voitte saada ainakin vinkkiä omiin hankintoihin.
Kuvat kokoonpanosta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 647.0.html
Viimeiset modit ja toiminta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 76.15.html
Kuvat kokoonpanosta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 647.0.html
Viimeiset modit ja toiminta:
http://lampopumput.info/foorumi/index.p ... 76.15.html
-
H. Jormalainen
- -
- Viestit: 16030
- Liittynyt: 23.7.2003 9:30
- Viesti:
Viimeisimpiä havaintoja. Panasonicista ei lopu näköjään vääntö kesken vaikka olisi "todella" kylmä. -25C tuo toimii vieläkin todella hyvin ja antaa lämmintä, olen erittäin positiivisesti yllättynyt. Olin lähes varma että lämmitysteho heikkenee radikaalisti siinä -20C tienoilla, mutta olin väärässä.
Ultimatessa loppuu vääntö siinä -15-17C tienoilla. Kun pakkanen ylittää -15 on lähinnä ylläpitävä vaikutus enää. Pyynnin ollessa kohdillaan sulattaa ultimatekin nyt erittäin mainiosti.
11kk sähkönkulutus on nyt 8800kw/h, eli 10 000 kw/h:n yli ei mennä koko vuoden käytöllä. Tämä sisältää kaiken sähkönkäytön, vedenlämmityksestä, lämmityksestä taloussähköön.
Olohuone näyttää tällä hetkellä +24.6C, kaukaisin makkari 21.2C ja autotalli 16.5C eli palella ei ole tarvinnut.
Ja lopuksi mainos:
Jos joku hake Pirkanmaalta hyvää omakotitaloa loistavalla autotallilla (tilava, vesi tulee, isot ovet, moottorinnostokoukku, lämpöpumppu, helposti asennettavissa pakokaasunpoistoilmastointi yms.yms.) niin täältä löytyisi http://www.habita.fi/olenostamassa/Haku ... ero=425682
Ultimatessa loppuu vääntö siinä -15-17C tienoilla. Kun pakkanen ylittää -15 on lähinnä ylläpitävä vaikutus enää. Pyynnin ollessa kohdillaan sulattaa ultimatekin nyt erittäin mainiosti.
11kk sähkönkulutus on nyt 8800kw/h, eli 10 000 kw/h:n yli ei mennä koko vuoden käytöllä. Tämä sisältää kaiken sähkönkäytön, vedenlämmityksestä, lämmityksestä taloussähköön.
Olohuone näyttää tällä hetkellä +24.6C, kaukaisin makkari 21.2C ja autotalli 16.5C eli palella ei ole tarvinnut.
Ja lopuksi mainos:
Jos joku hake Pirkanmaalta hyvää omakotitaloa loistavalla autotallilla (tilava, vesi tulee, isot ovet, moottorinnostokoukku, lämpöpumppu, helposti asennettavissa pakokaasunpoistoilmastointi yms.yms.) niin täältä löytyisi http://www.habita.fi/olenostamassa/Haku ... ero=425682
Miten mahtaisi toimia jos teknisessä tilassa olevaan koneelliseen ilmanvaihtoon yhdistäisi ILPO:n. Eli talvella ILPO lämmittäisi teknisentilan ja ilmanvaihtokone ottaisi raitisilman tästä tilasta ja syöttäisi sitä asuntoon. Kesällä taas ILPO jäähdyttäisi tilaa ja koneellinen ilmanvaihto jäähdyttäisi taloa.
Tällä hetkellä koneellinen ilmanvaihto ottaa raittiin ilman suoraan ulkoa. Tämän muuttaisi niin, että raitis ilma tulee vapaasti tekniseen tilaan, jossa ILPO on, ja ilmanvaihtokone ottaisi ilmansa tästä tilasta.
Tekninen tila on suht pieni ja sen voisi rajata vielä pienemmäksi eli noin 120x120 cm olisi lattia-ala. Korkeus on noin 210 cm korkeimmasta kohdasta ja 45 asteen kulmasta se laskee noin 120 cm korkeuteen eli tila on katon harjan alla.
Onko idea ihan järjetön, voisiko tuollainen toimia? Ratkaisulla saisi makuuhuoneet ja oleskelutilat kesällä viileiksi ja talvella taas ilmanvaihtokoneen lämmitysvastus pääsisi vähemmällä, kun sen ei tarvisi ottaa pakkasilmaa sisäänsä ja lämmittää sitä halutuksi.
Itse en Ilpo:sta vielä tiedä mitään eli tuleeko ongelmaksi se, että jos ILPO itse on kyseisessä tilassa jossa jo on viileä tai kuuma, se ottaa tehot pois/tai leikkaa niitä liian rajusti ja kunnollista hyötyä siitä ei saadakaan? Tajuskohan joku mitä haen..?
Tällä hetkellä koneellinen ilmanvaihto ottaa raittiin ilman suoraan ulkoa. Tämän muuttaisi niin, että raitis ilma tulee vapaasti tekniseen tilaan, jossa ILPO on, ja ilmanvaihtokone ottaisi ilmansa tästä tilasta.
Tekninen tila on suht pieni ja sen voisi rajata vielä pienemmäksi eli noin 120x120 cm olisi lattia-ala. Korkeus on noin 210 cm korkeimmasta kohdasta ja 45 asteen kulmasta se laskee noin 120 cm korkeuteen eli tila on katon harjan alla.
Onko idea ihan järjetön, voisiko tuollainen toimia? Ratkaisulla saisi makuuhuoneet ja oleskelutilat kesällä viileiksi ja talvella taas ilmanvaihtokoneen lämmitysvastus pääsisi vähemmällä, kun sen ei tarvisi ottaa pakkasilmaa sisäänsä ja lämmittää sitä halutuksi.
Itse en Ilpo:sta vielä tiedä mitään eli tuleeko ongelmaksi se, että jos ILPO itse on kyseisessä tilassa jossa jo on viileä tai kuuma, se ottaa tehot pois/tai leikkaa niitä liian rajusti ja kunnollista hyötyä siitä ei saadakaan? Tajuskohan joku mitä haen..?
Mä mitään näistä sinänsä tiedä, mutta sanoisin että on liian pieni tila. Pumpun pitäisi mielummin nykytutkimuksen mukaan olla alimitoitettu, näin hyötysuhde on parempi.
Jotta sulatusautomatiikka yms toimisi vaatii pumppu yhtäjaksoista käynti-aikaa tarpeeksi, väillä lähes 2h putkeen (riippuen pumpusta n 45min->), näin prosessi toimii parhaiten. Näin ollen näkisin ongelmaksi sen että tila lämpiää liian helpolla ja pumppu ei joudu tysökentelemään->ongelmia.
Tämä tietysti riippuu pumpusta, mutta sanoisin että kustannustehokkaampaa ja varmempaa on lämittää vaikka yhdellä sähköpatterilla tjms.
Jotta sulatusautomatiikka yms toimisi vaatii pumppu yhtäjaksoista käynti-aikaa tarpeeksi, väillä lähes 2h putkeen (riippuen pumpusta n 45min->), näin prosessi toimii parhaiten. Näin ollen näkisin ongelmaksi sen että tila lämpiää liian helpolla ja pumppu ei joudu tysökentelemään->ongelmia.
Tämä tietysti riippuu pumpusta, mutta sanoisin että kustannustehokkaampaa ja varmempaa on lämittää vaikka yhdellä sähköpatterilla tjms.
Miten mahtaisi toimia jos teknisessä tilassa olevaan koneelliseen ilmanvaihtoon yhdistäisi ILPO:n. Eli talvella ILPO lämmittäisi teknisentilan ja ilmanvaihtokone ottaisi raitisilman tästä tilasta ja syöttäisi ILPO:n lämmittämää ilmaa sitten asuntoon. Kesällä taas ILPO jäähdyttäisi tilaa ja koneellinen ilmanvaihto jäähdyttäisi taloa.
paeriks, ymmärsitkö mihin käyttöön tuon ILPO:n edes laittaisin? Siis ihan varmuudeksi tarkistan. ILPO:lla ei ole tarkoitus siis pelkästään hoitaa tuon teknisentilan lämmityksestä.
Ajattelin että koneellisella ilmanvaihdoilla saisi lämmön/viileän ilman leviämään tasaisemmin ympäri asuntoa.
comprende kyllä luulisin, itse asiassa vastaavaa tuli isäukon kanssa pohdittua samansuuntaista, mutta kyllä ne ideat hylättiin kun asiaa pähkättiin ammattilaisen kanssa.
Jos ilpon yhdistäisi suoraan ilmanvaihtoon voisi se varmaankin toimia, mutta kuten ymmärrän niin antaisit ilpon ensiksi puhaltaa ilman sisään tekniseen tilaan ja sitten ilmanvaihto haukkaisi huoneilmaa? Jos näin on niin epäilen ettei tuo oikein toimi.
Mutta koita, sillähän sen näkee. Itse en tiedä muuta kuin kokemukset noista viidestä mitkä ollaan asennettu.
Itse on suunnitelmissa vesi-ilpo sekä maalämpö vanhasta porakaivosta valjastaa käyttöön tuohon isäukon projektitaloon.
Jos ilpon yhdistäisi suoraan ilmanvaihtoon voisi se varmaankin toimia, mutta kuten ymmärrän niin antaisit ilpon ensiksi puhaltaa ilman sisään tekniseen tilaan ja sitten ilmanvaihto haukkaisi huoneilmaa? Jos näin on niin epäilen ettei tuo oikein toimi.
Mutta koita, sillähän sen näkee. Itse en tiedä muuta kuin kokemukset noista viidestä mitkä ollaan asennettu.
Itse on suunnitelmissa vesi-ilpo sekä maalämpö vanhasta porakaivosta valjastaa käyttöön tuohon isäukon projektitaloon.
Ymmärsit oikein kyllä.
Täytyy joltain yrittää selvittää miten tuon saisi ympättyä tuohon koneelliseen ilmanvaihtoon. Se nyt vaan olisi NIIN mukava, että se veisi ILPO:n tuomat edut niihin tiloihin missä sitä todella tarvii. Ilma ei kuitenkaan liiku yhtä kätevästi ILPO:n omilla puhaltimalla, etenkin kun makuu/oleskelutiloissa on ilmalle vain tulot.
Poistot lähinnä kosteissa tiloissa. Tokihan osa hyödystä jää muuallekin, mutta jos ovet on kiinni niin niiden altahan esim. makkarista poistuu ylimääräinen ilma. Raikasta ilmaa tulee katossa olevasta venttiilistä ja näin ilpo on pois kuvioista.
Täytyy joltain yrittää selvittää miten tuon saisi ympättyä tuohon koneelliseen ilmanvaihtoon. Se nyt vaan olisi NIIN mukava, että se veisi ILPO:n tuomat edut niihin tiloihin missä sitä todella tarvii. Ilma ei kuitenkaan liiku yhtä kätevästi ILPO:n omilla puhaltimalla, etenkin kun makuu/oleskelutiloissa on ilmalle vain tulot.
Poistot lähinnä kosteissa tiloissa. Tokihan osa hyödystä jää muuallekin, mutta jos ovet on kiinni niin niiden altahan esim. makkarista poistuu ylimääräinen ilma. Raikasta ilmaa tulee katossa olevasta venttiilistä ja näin ilpo on pois kuvioista.
Onnistuisikohan sellainen huijaus, että veisi ILPO:n lämpötila-anturin asumistiloihin vaikka ILPO pöhisisikin itse asiassa muualla. Tai yhdistäisi kaksi lämpötila anturia ja niiden keskiarvolla menisi (tekniseen tilaan ja asuintilaan). Tuohan käytännössä tarkoittaa sisäyksikön purkua ja modifiointia.
Nyt on kokemusta lähes vuoden ajalta ilpoista.
Edellisessä kämpässä ei huomannut mitään söhkönkulutuksen laskua kun ilpon asennutti, mutta seuranta oli vain 6kk ajalta ja viime kesähän oli melko lämmin niin jäähdytystä tuli käytettyä ahkerasti, mutta toisaalta 'alkutalvi' oli leutoa. Toki kämpässä oli myös suuri varaava takka jota käytettiin ahkerasti. Mutta tuo aika on niin lyhyt vertailulle, ettei siitä voi vetää kunnollisia johtopäätöksia. Sen verran kuitenkin päätettiin säästää uudessa kämpässä, että takan hankintaa lykättiin tulevaisuuteen, koska se tuntui kumoavan nuo ilpojen hyödyt sähkönkulutuksessa ja ilpoista saa nopeammin lämpöä kylmällä säällä (verrattuna takkaan) ja tietenkin jäähdytystä kuumalla.
Uudessa kämpässä on nyt ollut lähes 6kk käytössä ilpot ja sähkönkulutus on ollut toistaiseksi samaa luokkaa kuin vanhassä kämpässä, vaikka vanha oli 108,5m2 (+5m2 lämmivarasto) paritalo ja uusi 147m2+(15m2 lämmintä varastotilaa) omakotitalo - paritalo rakennettu 2003 ja omakotitalo 2006. Uudessa ei ole takkaa, joten ilpojen sähkönsäästö tullee paremmin esille tässä kämpässä. Molemmissa siis lämmitysmuotona sähkö lattialämmityksen kautta. Ilpoja on uudessa kämpässä kaksi kun on kaksi kerrosta ja kun sisäyksiköt piti laittaa eri puolille kämppää niin montaa sisäyksikköä tukeva malli ei tullut kyseeseen.
Vanhassa kämpässä oli ilpona Nordic E12 ja uudessa 2 x HE12:ia. Panasonicceja molemmat siis. Vanhan kämpän sähkönkulutus oli keskimäärin 18000kWh/v viimeisien kolmen vuoden aikana.
Viime talvena oli koviakin pakkasia mutta ilpot jätin päälle silloinkin - hieman laitteet pitivät kovempaa melua sulatuksen aikana kun pakkaset laskivat -40C tienoille, mutta lämpöä puskivat ihan riittävästi silloinkin. Varmaan hyötysuhde oli huono, mutta lättialämmöt tuovat niin hitaasti lämpöä kämppään että ei kylmän yllätettyä jaksanut odottaa montaa vuorokautta lämmön tasaantumista kämpässä.
Kulutusta olen seurannut koko ajan erillisillä mittareilla molemmissa ilpoissa.
Talvella ilpojen keskikulutus oli 500-600W/h per laite (maksimi piikit 2-2,2kW - talvella kovilla pakkasilla näytti 1,3kW hetkellistä kulutusta lämmitettäessä ja sulattaessa jopa tuota 2kW hetkellistä kulutusta) ja nyt huhtikuusta lähtien se on ollut 200-300W/h. Huhtikuussa laitettiin lattialämmöt 18C asetuksiin ja lisäpatterit pois päältä kokonaan muualta paitsi kosteista tiloista.
LTO jälkilämmitys on ollut pois päältä aina kun ulkolämpötila nousi -5C pakkasia lämpöisemmiksi, Kovimmilla pakkasilla jälkilämpö oli 'täysillä' jotta LTO laite ei jäätyisi niin nopeasti, vaikka tuon ei pitäisikään vaikuttaa jäätymiseen, niin havaittiin sen vaikuttavan siihen melko paljon :)
Peri kertaa tuli käsin sulatettua LTO kun piti saada siihen jäätynyt suodatin imuroitua, muttoin LTO laite kyllä hoiti sulattelut itse.
Tyytyväisiä ollaan oltu ilpoihin, ainoa mikä on jäänyt häiritsemään, on yläkerran ilpon sijoittelu käytävässä. Se kun piti alunperin tulla portaikkoon, mutta rakentaja oli mokannut ja laittanut myöhemmin käyttöönotettavan vintin oven paikan siihen mihin ilpo oli laskettu sijoitettavaksi - ei mestarilla sytyttänyt edes siinä vaiheessa kun sähköt siitä oven kohdalta törrötti seinästä :S
Nyt ilpon täysi hyöty ei tule yläkerrassa käytettyä, kun piti laittaa se käytävälle eikä tuohon portaikon 'aukealle' alueelle - nyt siis ilpo puhaltaa poistoilman venttiilin lähellä kun alkuperäinen suunnitelma olisi sijoittanut sen tuloilmaventtiilin lähelle lämmittämään tulevaa ilmaa. Mutta kyllä tuo lämpöä saa riittävästi tuossa käytävässäkin aikaan sillä yläkerrassa ei ole huhtikuussa lähtien ollut muuta lämpölähdettä päällä.
Edellisessä kämpässä ei huomannut mitään söhkönkulutuksen laskua kun ilpon asennutti, mutta seuranta oli vain 6kk ajalta ja viime kesähän oli melko lämmin niin jäähdytystä tuli käytettyä ahkerasti, mutta toisaalta 'alkutalvi' oli leutoa. Toki kämpässä oli myös suuri varaava takka jota käytettiin ahkerasti. Mutta tuo aika on niin lyhyt vertailulle, ettei siitä voi vetää kunnollisia johtopäätöksia. Sen verran kuitenkin päätettiin säästää uudessa kämpässä, että takan hankintaa lykättiin tulevaisuuteen, koska se tuntui kumoavan nuo ilpojen hyödyt sähkönkulutuksessa ja ilpoista saa nopeammin lämpöä kylmällä säällä (verrattuna takkaan) ja tietenkin jäähdytystä kuumalla.
Uudessa kämpässä on nyt ollut lähes 6kk käytössä ilpot ja sähkönkulutus on ollut toistaiseksi samaa luokkaa kuin vanhassä kämpässä, vaikka vanha oli 108,5m2 (+5m2 lämmivarasto) paritalo ja uusi 147m2+(15m2 lämmintä varastotilaa) omakotitalo - paritalo rakennettu 2003 ja omakotitalo 2006. Uudessa ei ole takkaa, joten ilpojen sähkönsäästö tullee paremmin esille tässä kämpässä. Molemmissa siis lämmitysmuotona sähkö lattialämmityksen kautta. Ilpoja on uudessa kämpässä kaksi kun on kaksi kerrosta ja kun sisäyksiköt piti laittaa eri puolille kämppää niin montaa sisäyksikköä tukeva malli ei tullut kyseeseen.
Vanhassa kämpässä oli ilpona Nordic E12 ja uudessa 2 x HE12:ia. Panasonicceja molemmat siis. Vanhan kämpän sähkönkulutus oli keskimäärin 18000kWh/v viimeisien kolmen vuoden aikana.
Viime talvena oli koviakin pakkasia mutta ilpot jätin päälle silloinkin - hieman laitteet pitivät kovempaa melua sulatuksen aikana kun pakkaset laskivat -40C tienoille, mutta lämpöä puskivat ihan riittävästi silloinkin. Varmaan hyötysuhde oli huono, mutta lättialämmöt tuovat niin hitaasti lämpöä kämppään että ei kylmän yllätettyä jaksanut odottaa montaa vuorokautta lämmön tasaantumista kämpässä.
Kulutusta olen seurannut koko ajan erillisillä mittareilla molemmissa ilpoissa.
Talvella ilpojen keskikulutus oli 500-600W/h per laite (maksimi piikit 2-2,2kW - talvella kovilla pakkasilla näytti 1,3kW hetkellistä kulutusta lämmitettäessä ja sulattaessa jopa tuota 2kW hetkellistä kulutusta) ja nyt huhtikuusta lähtien se on ollut 200-300W/h. Huhtikuussa laitettiin lattialämmöt 18C asetuksiin ja lisäpatterit pois päältä kokonaan muualta paitsi kosteista tiloista.
LTO jälkilämmitys on ollut pois päältä aina kun ulkolämpötila nousi -5C pakkasia lämpöisemmiksi, Kovimmilla pakkasilla jälkilämpö oli 'täysillä' jotta LTO laite ei jäätyisi niin nopeasti, vaikka tuon ei pitäisikään vaikuttaa jäätymiseen, niin havaittiin sen vaikuttavan siihen melko paljon :)
Peri kertaa tuli käsin sulatettua LTO kun piti saada siihen jäätynyt suodatin imuroitua, muttoin LTO laite kyllä hoiti sulattelut itse.
Tyytyväisiä ollaan oltu ilpoihin, ainoa mikä on jäänyt häiritsemään, on yläkerran ilpon sijoittelu käytävässä. Se kun piti alunperin tulla portaikkoon, mutta rakentaja oli mokannut ja laittanut myöhemmin käyttöönotettavan vintin oven paikan siihen mihin ilpo oli laskettu sijoitettavaksi - ei mestarilla sytyttänyt edes siinä vaiheessa kun sähköt siitä oven kohdalta törrötti seinästä :S
Nyt ilpon täysi hyöty ei tule yläkerrassa käytettyä, kun piti laittaa se käytävälle eikä tuohon portaikon 'aukealle' alueelle - nyt siis ilpo puhaltaa poistoilman venttiilin lähellä kun alkuperäinen suunnitelma olisi sijoittanut sen tuloilmaventtiilin lähelle lämmittämään tulevaa ilmaa. Mutta kyllä tuo lämpöä saa riittävästi tuossa käytävässäkin aikaan sillä yläkerrassa ei ole huhtikuussa lähtien ollut muuta lämpölähdettä päällä.
-
-jarkko-
Tuli ostettua myös tuo ilmalämpöpumppu merkkiä Panasonic CS-E9GKEW-5 joka odottaa asennusta vielä laatikossa, ulkoyksikön tukiteline on vielä tekeillä ja siitä muutama kysymys: mukana tulleen asennusohjeen mukaan laitteen ja ulkoseinän välissä pitäisi olla vapaata tilaa min 10cm mutta suunnittelin tuota ulko-oven viereen ylös katon lipan alle jolloin se tulisi seinään kiinni ja rakoa olisi noin 5cm, riittääkö koska tilaa on muuten ympärillä?
Talo on 2002 rakennettu 1-kerroksinen 105-neliön Jukka-talo jossa suora sähkölämmitys ja sähköpatterit seinissä, lattialämmitys vain märkätiloissa. Varaava Nunna -leivinuuni löytyy.
Talo on 2002 rakennettu 1-kerroksinen 105-neliön Jukka-talo jossa suora sähkölämmitys ja sähköpatterit seinissä, lattialämmitys vain märkätiloissa. Varaava Nunna -leivinuuni löytyy.
Mitä jos ulkoyksikön laittas välikattoon eli huonetilan ja peltikaton väliin? Eikös siellä olis aina hieman lämpimämpi ilma ja siirtäs sitä sitten asuntoon..?
Taitaa olla aika turhaa kikkailua, koska tuossa tapauksessahan se ulkoyksikkö yrittäisi pakastaa sitä välikattoa ja siellä ei enää välttämättä olisi yhtään lämpimämpi kuin ulkonakaan.
-
-jarkko-
No niin ulkoyksikölle tehty teline ja kiinnityspaikka muutettu talon päätyy, lipan alle kuitenkin, putket ja sähköt joutuu vetämään hieman pidemmän matkaa.
Kyselin asennusta mutta hemmetin vuorotyön takia lähes mahdotonta ja hinnankin sille tietävät:
Ilmalämpöpumpun sennus kyllä onnistuu ja tuntiveloitushintamme on 50,-/h ja
karkea arvio näkemättä kohdetta noin 5-6 tuntia.
Reikäkin oli vielä ilm. tekemättä?
Tarvikkeet:
Kylmäaineputki 22,- EUR/m
Tuleeko sisäyksikkö ulkoseinää vasten, jolloin saisi viemäröinnin suoraan
ulos...
Miten sähköt saatavilla? Turvakytkin 28,-
Koteloinnint kylmäaineputken/viemäröinti päälle 14,65 /m (valkoinen
pohja/kansikanava )
Läpivienti tarvikkeet seinän läpi 18,-eur
SÄhkö-ja viemäröintitarvikkeet karkeasti noin 50,-
Asennusajankohta katsotaan talvella myös sään mukaan, koska oikein
pakkasella ei onnistu...
Eli täytyy itse yrittää mahdollisimman paljon, laitteet saan paikalleen ja seiniin reijätkin.
Tuttu asentaja kytkee sähköt ja putket, ite pitää vain kaikki hommata ja asentaa seinälle.
Eikös tuo kylmäaineputki ole normaalia kupariputkea? Ja viemäröinnin suunnittelin talon sokkelin sadevesiputkeen joka kuljee suoraan ulkoyksikön alla.
Kyselin asennusta mutta hemmetin vuorotyön takia lähes mahdotonta ja hinnankin sille tietävät:
Ilmalämpöpumpun sennus kyllä onnistuu ja tuntiveloitushintamme on 50,-/h ja
karkea arvio näkemättä kohdetta noin 5-6 tuntia.
Reikäkin oli vielä ilm. tekemättä?
Tarvikkeet:
Kylmäaineputki 22,- EUR/m
Tuleeko sisäyksikkö ulkoseinää vasten, jolloin saisi viemäröinnin suoraan
ulos...
Miten sähköt saatavilla? Turvakytkin 28,-
Koteloinnint kylmäaineputken/viemäröinti päälle 14,65 /m (valkoinen
pohja/kansikanava )
Läpivienti tarvikkeet seinän läpi 18,-eur
SÄhkö-ja viemäröintitarvikkeet karkeasti noin 50,-
Asennusajankohta katsotaan talvella myös sään mukaan, koska oikein
pakkasella ei onnistu...
Eli täytyy itse yrittää mahdollisimman paljon, laitteet saan paikalleen ja seiniin reijätkin.
Tuttu asentaja kytkee sähköt ja putket, ite pitää vain kaikki hommata ja asentaa seinälle.
Eikös tuo kylmäaineputki ole normaalia kupariputkea? Ja viemäröinnin suunnittelin talon sokkelin sadevesiputkeen joka kuljee suoraan ulkoyksikön alla.
Miten sähköt saatavilla? Turvakytkin 28,-
Turvakytkintä et tarvitse, jos laite asennetaan pistotulppa-asennuksena!
Mutta jos suoraan kytkentä tauluun, niin silloin turvakytkin väliin!
Asennusajankohta katsotaan talvella myös sään mukaan, koska oikein
pakkasella ei onnistu...
Asennusfirmako näin sanoi!? Jos niin sanoi, niin vaihda firmaa, koska pakkanen EI tuota ongelmia asennuksissa!!
Eli täytyy itse yrittää mahdollisimman paljon, laitteet saan paikalleen ja seiniin reijätkin.
Tuttu asentaja kytkee sähköt ja putket, ite pitää vain kaikki hommata ja asentaa seinälle.
Eikös tuo kylmäaineputki ole normaalia kupariputkea? Ja viemäröinnin suunnittelin talon sokkelin sadevesiputkeen joka kuljee suoraan ulkoyksikön alla.
-Itse kannattaa tehdä niin paljon kuin itse vain pystyy!
-Kylmäaineputkeksi kelpaa vain kylmäaineelle valmistettu kupariputki, ei normaali kupariputki!!
-Kondenssiovesi-putken asennus voi olla ihan hyvä ajatus. riippuen rakenteesta yms....
PS. Tarkista, että sulatusvastus on asennettu ulkoyksikköön ja se myöskin toimii! Jos ei ole, niin ASENNA HETI!! Muuten on tiedossa ikäviä seuraamuksia talviaikaan!!
Harmi vaan, kun asustelet noi kaukana ;)
-
-jarkko-
No tuossa oli kopio yhdestä sähköpostista jonka asennuksia tekevältä firmalta sain.
Seinäteline on 25*25mm profiiliputkea ja kumityynyt ulkoyksikön alla.
Sähköjä ei ulkoyksikön lähellä ole, lähin paikka on sähkötaulu 5 metrin päässä talon tuulikaapissa.
Mitähän tuo oikea kupariputki / letku kustantaa metritavarana? Jos laitan ulkoyksikön tuohon suunniteltuun paikkaan niin putkea menee 2*8 m ja jos muutan paikkaa niin 2*5m.
Sisäyksikön kondenssiletku pitää vetää ulos noiden ulkoyksikön putkien mukana ja liitän sen tuonne sadevesiputkistoon.
Sulatusvastus löytyy, tosin paketista missä tuo koko laitekin vielä on.....
Tänään piti ulkoyksikkö asentaa paikalleen mutta ulkona vesikeli ja itellä hirveä kanuuna pikkujoulutupareiden jäljiltä, petollista ainetta tuo glögi....
Tarvikkeet saan hommattua isäukon firman kautta joten saa hieman halvemmalla.
Katotaan kuinka homma etenee vai onko tämäkin härveli pian myynnissä ajan puutteen takia...
Seinäteline on 25*25mm profiiliputkea ja kumityynyt ulkoyksikön alla.
Sähköjä ei ulkoyksikön lähellä ole, lähin paikka on sähkötaulu 5 metrin päässä talon tuulikaapissa.
Mitähän tuo oikea kupariputki / letku kustantaa metritavarana? Jos laitan ulkoyksikön tuohon suunniteltuun paikkaan niin putkea menee 2*8 m ja jos muutan paikkaa niin 2*5m.
Sisäyksikön kondenssiletku pitää vetää ulos noiden ulkoyksikön putkien mukana ja liitän sen tuonne sadevesiputkistoon.
Sulatusvastus löytyy, tosin paketista missä tuo koko laitekin vielä on.....
Tänään piti ulkoyksikkö asentaa paikalleen mutta ulkona vesikeli ja itellä hirveä kanuuna pikkujoulutupareiden jäljiltä, petollista ainetta tuo glögi....
Tarvikkeet saan hommattua isäukon firman kautta joten saa hieman halvemmalla.
Katotaan kuinka homma etenee vai onko tämäkin härveli pian myynnissä ajan puutteen takia...
No tuossa oli kopio yhdestä sähköpostista jonka asennuksia tekevältä firmalta sain.
Seinäteline on 25*25mm profiiliputkea ja kumityynyt ulkoyksikön alla.
Sähköjä ei ulkoyksikön lähellä ole, lähin paikka on sähkötaulu 5 metrin päässä talon tuulikaapissa.
Edelleenkin, jos eivät asenenna pakkasessa, niin VAIHDA firmaa!
No tuossa tapauksessa joutuu laittamaan sen turvakytkimen ulos koneen viereen.
Mitähän tuo oikea kupariputki / letku kustantaa metritavarana? Jos laitan ulkoyksikön tuohon suunniteltuun paikkaan niin putkea menee 2*8 m ja jos muutan paikkaa niin 2*5m.
Kylmäaine kupariputki on arvokasta nykyään, hintaa metriltä' en muista, koska kokoja on useita.
Mutta makuuhuoneen seinän ulkopuolelle ulkoyksikköä ei kannata asentaa!
Sisäyksikön kondenssiletku pitää vetää ulos noiden ulkoyksikön putkien mukana ja liitän sen tuonne sadevesiputkistoon.
Sulatusvastus löytyy, tosin paketista missä tuo koko laitekin vielä on.....
Se taitaa olla hyvä vaihtoehto!
Sulatusvastus kannattaa sitten asentaa KUNNOLLA ja OIKEIN sinne pohjaan! Voin laittaa sulle kuvaa, kun taas noita tulee asennettua noihin!
Ja muista, ettet laita sitä muovista käyrää sinne ulkoyksikön pohjaan kiinni, johonka liitetään ulkoyksikön kondenssivesiputki kiinni! Sillä siitä kohtaa jäätyy, vaikka vastus olisikin asennettuna :(
Tänään piti ulkoyksikkö asentaa paikalleen mutta ulkona vesikeli ja itellä hirveä kanuuna pikkujoulutupareiden jäljiltä, petollista ainetta tuo glögi....
SItä saa mitä tilaa =DDD
Tarvikkeet saan hommattua isäukon firman kautta joten saa hieman halvemmalla.
Katotaan kuinka homma etenee vai onko tämäkin härveli pian myynnissä ajan puutteen takia...
Kyllä minäkin sen voin asentaa, kunhan vain hinnoista sovitaan =P
-
AhdettuSiitin
- -
- Viestit: 357
- Liittynyt: 27.5.2006 18:13
-
-jarkko-
Edelleenkin, jos eivät asenenna pakkasessa, niin VAIHDA firmaa!
En asennuta firmalla, 3-vuorotyötä tekevän metallimiehen palkka ei riitä, pakko yrittää mahdollisimman paljon ite, kytkennät tekee tuttu asentaja mutta tosiaan kytkee vain sähköt ja putket, ei muuta.
En asennuta firmalla, 3-vuorotyötä tekevän metallimiehen palkka ei riitä, pakko yrittää mahdollisimman paljon ite, kytkennät tekee tuttu asentaja mutta tosiaan kytkee vain sähköt ja putket, ei muuta.
Viimeksi muokannut -jarkko-, 20.11.2007 10:06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Itsellä nyt vähän vajaa pari kuukautta pyörinyt tuo Panasonic CS-E9EKEB
Mittasin 4-viikon ajan tuon sähkönkulutusta.
Käyntiaikaa tuli 672h 22min ja kulutus 238,6kWh.
Ulkolämpötila vaihteli n. +5ºC ja -8ºC välillä.
Sisälämpötilaksi oli kaukosäätimestä valittu 22ºC.
Kyllä minä onnistuin asennuttamaan pumpun, vaikka 3-vuorotyötä itsekin teen.
Asentaja kävi aiemmin katsomassa asennuspaikan, kerroin miten haluan asennuksen tehtävän
ja asentaja sanoi paljonko pumppu tulee asennettuna maksamaan.
Eihän se ettei joka säässä ala asentamaan välttämättä tarkoita sitä etteivät osaisi asentaa.
Itse ainakaan mukavuuden haluisena en mielellään alkaisi kolmenkympin pakkasessa rystyset kuurassa
jotain asennuskouruja sahailemaan ja kylmäputkia kiskomaan.
Jos itse olisin nuo asennukset tehnyt, niin suosiolla olisin jättänyt kesään.
Mutta mielestäni sama jättää ammattilaiselle tuo asennus, jos se on ainoa asia missä voi säästää itse tekemällä
ja senkin saa toisella teetettynä kotitalousvähennyksiin.
Mittasin 4-viikon ajan tuon sähkönkulutusta.
Käyntiaikaa tuli 672h 22min ja kulutus 238,6kWh.
Ulkolämpötila vaihteli n. +5ºC ja -8ºC välillä.
Sisälämpötilaksi oli kaukosäätimestä valittu 22ºC.
Kyllä minä onnistuin asennuttamaan pumpun, vaikka 3-vuorotyötä itsekin teen.
Asentaja kävi aiemmin katsomassa asennuspaikan, kerroin miten haluan asennuksen tehtävän
ja asentaja sanoi paljonko pumppu tulee asennettuna maksamaan.
Eihän se ettei joka säässä ala asentamaan välttämättä tarkoita sitä etteivät osaisi asentaa.
Itse ainakaan mukavuuden haluisena en mielellään alkaisi kolmenkympin pakkasessa rystyset kuurassa
jotain asennuskouruja sahailemaan ja kylmäputkia kiskomaan.
Jos itse olisin nuo asennukset tehnyt, niin suosiolla olisin jättänyt kesään.
Mutta mielestäni sama jättää ammattilaiselle tuo asennus, jos se on ainoa asia missä voi säästää itse tekemällä
ja senkin saa toisella teetettynä kotitalousvähennyksiin.
Itse ainakaan mukavuuden haluisena en mielellään alkaisi kolmenkympin pakkasessa rystyset kuurassa
jotain asennuskouruja sahailemaan ja kylmäputkia kiskomaan.
Jos itse olisin nuo asennukset tehnyt, niin suosiolla olisin jättänyt kesään.
Kyllä niitä meillä tehdään ympäri vuoden, oli siten kesä tai talvi!! Onhan se kovilla pakkasilla vittumaista, mutta työtä se vaan on ja siihen on totuttu tällä alalla =P
Se on meinaan ihan sama asia, jos menee vaikka yli -20 asteen pakastehuoneeseenkin töihin =(
Resonanssiin kyllästyneenä (tätä puitiin täällä viimetalvena) väkästelin ulkoyksikön telineen päälle ja nyt on ihan hiljaista.
Tuollaisen 90cm x 40cm ylöspäinkapenevan montun kaivoin. Monttuun soraa ja styroksi kerrso pohjalle. Monttuun kaksi 160mm viemäriputkea ja ja kiviä. Olisko 9 säkkiä valmisbetonia mennyt (isoja kiviä seassa) yhteensä. Kaksi vahvaa aidantolpaa jotka taitettu mutkalle sekä muuta rautatappi poikittian niissä lisäksi, on valettu putkiin. Valun päällä on finfoami joka kaata seinästä ulospäin laattojen päälle.
Tolpat on paskarautaa jotka on keltapassivoitu, sinkkimaalattu ja lakattu päälle.
edit: mustat putket jotka näkyvät ovat vain peittämässä tolpan ja jalan liitoskohtaa, eivät valussa olevat.
Tuollaisen 90cm x 40cm ylöspäinkapenevan montun kaivoin. Monttuun soraa ja styroksi kerrso pohjalle. Monttuun kaksi 160mm viemäriputkea ja ja kiviä. Olisko 9 säkkiä valmisbetonia mennyt (isoja kiviä seassa) yhteensä. Kaksi vahvaa aidantolpaa jotka taitettu mutkalle sekä muuta rautatappi poikittian niissä lisäksi, on valettu putkiin. Valun päällä on finfoami joka kaata seinästä ulospäin laattojen päälle.
Tolpat on paskarautaa jotka on keltapassivoitu, sinkkimaalattu ja lakattu päälle.
edit: mustat putket jotka näkyvät ovat vain peittämässä tolpan ja jalan liitoskohtaa, eivät valussa olevat.
-
-jarkko-
No täälä myös hieman edistytty asian kanssa, sisäyksikkö on paikallaan ja reijät porattu välikattoon josta menee putket ulos ulkoyksikölle jolle myös paikka ja teline valmiina kunhan saan jonkun jeesaamaan asennuksessa. Sähköt oli välikatossa valmiina eli ei tarvitse muuta kuin jakorasialla kytkeä sisäyksikkö sekä turvakatkasijan kautta ulkoyksikölle.
Kuuluuko muuten resonanssiääniä jos 20mm*20mm profiiliputkesta tehty teline on ruuvattu lautaseinään ja jossa ulkoyksikkö on kiinnitettynä kumityynyjen päällä?
Hommasin tuossa pihaan kiinalaisen pressutallin joka nyt jo pitäis pikuhiljaa saada pystyyn, räntäpaskaa kun satelee, tämänkin homman olis voinu tehdä loppukkesällä.
Kuuluuko muuten resonanssiääniä jos 20mm*20mm profiiliputkesta tehty teline on ruuvattu lautaseinään ja jossa ulkoyksikkö on kiinnitettynä kumityynyjen päällä?
Hommasin tuossa pihaan kiinalaisen pressutallin joka nyt jo pitäis pikuhiljaa saada pystyyn, räntäpaskaa kun satelee, tämänkin homman olis voinu tehdä loppukkesällä.
Vedin tuossa omassani liinat varmistukseksi vielä vanhaan seinäkonsoliin, mikäli liinat ovat kireällä kuuluu silloinkin pieni resonanssiääni vaikka paino on täysin tuolla jalustalla. Oma seinä sattuu siis rakenteensa vuoksi varmaan vaan olemaan sopimaton tuolla kohadalla.
Autotallin seinässä majaileva toinen ei pahemmin resonoi, mutta mikäli olisi asuintilassa niin varmaankin siirtäisin senkin jalustalle. Itse en omien kokemuksieni perusteella laittaaisi villavuorattuun puuseinään jos haluaa olla varma äänettömyydestä. Tämähän tietysti on ihan talokohtaista. Meillä tuo pana vaan on olkkarin kulmassa, ei paras mahdollinen sijoituspaikka.
Autotallin seinässä majaileva toinen ei pahemmin resonoi, mutta mikäli olisi asuintilassa niin varmaankin siirtäisin senkin jalustalle. Itse en omien kokemuksieni perusteella laittaaisi villavuorattuun puuseinään jos haluaa olla varma äänettömyydestä. Tämähän tietysti on ihan talokohtaista. Meillä tuo pana vaan on olkkarin kulmassa, ei paras mahdollinen sijoituspaikka.
Ei sitä ultimaten skei... saa hyvin toiminaan. Virittämällä tuo on siedettävä toiminnaltaan. Mutta ei se kykene toimimaan riittävän alhaisissa lämpötiloissa, että soveltuisi täysin tarkoitukseensa. Olen ottanut käytännöksi pitää n 10 c peruslämpöä pattereilla ja aina työskennellessä tallissa käytä pumppua lämmönlähteenä, nousee miellyttävään 16-18c työskentelylämpötilaan nopeasti ja poistaa kosteuden.
Toimiakseen täysin itsenäisesti nousee jatkuva lämpö tallissa n 20c asteeseen joka on vähän liikaa, tulee hiki ja kustannustehokkuus häviää.
Syskyllä ja keväällä toimii hienosti minimi pyynnilläkin, mutta silloinhan ei sulatuksen merkitys ole niin suuri (johtuen lämpöisemmistä keleistä).
Käyttelen jonkin aikaa ja vaihdan sitten johonkin joka kykenee toimimaan alhaisemmissa lämpötiloissa.
Isäukon korkeanmallisessa ja huonommin eristetyssä tuo samainen pumppu (vanhempi malli samoilla spekseillä ja mallimerkinnällä) toimii täysin. 20c pyynnillä hänellä pysyy 15-17C lämpötila.
Myös isäukon toinen ulti asuinrakennuksessa on toiminut täsyin onglemitta, eli kait nekin voi toimia :)
Toimiakseen täysin itsenäisesti nousee jatkuva lämpö tallissa n 20c asteeseen joka on vähän liikaa, tulee hiki ja kustannustehokkuus häviää.
Syskyllä ja keväällä toimii hienosti minimi pyynnilläkin, mutta silloinhan ei sulatuksen merkitys ole niin suuri (johtuen lämpöisemmistä keleistä).
Käyttelen jonkin aikaa ja vaihdan sitten johonkin joka kykenee toimimaan alhaisemmissa lämpötiloissa.
Isäukon korkeanmallisessa ja huonommin eristetyssä tuo samainen pumppu (vanhempi malli samoilla spekseillä ja mallimerkinnällä) toimii täysin. 20c pyynnillä hänellä pysyy 15-17C lämpötila.
Myös isäukon toinen ulti asuinrakennuksessa on toiminut täsyin onglemitta, eli kait nekin voi toimia :)
Eipä ole meillä resonanssiäänet haitanneet vaikka puutalon seinässä on molemmissa kerroksissa pumppu telineellä kiinni. Suurin melu kuuluu kuitenkin sisäyksiköstä kun se puhisee sulatuksen alettua. Ulkoyksikkö resonoi vasta -30C kovemmilla pakkasilla ja silloinkin niin vähän ettei siitä suurempaa haittaa ollut. Vastaava melu tuli tiiltalossa asuttaessa.
Niin ja mistäs näin päättelit?
Kyllä se onnistuu, kun on vain tehokas vacumointi pummu!
Isot pojat on puhunu, että mitä kylmempää sitä pidempään joutuu imuuttamaan että saa veden pois jos on jäässä.
Virtanen: luulee siis sisäilmaa 10 asteiseksi, vai pitää lämpötilan kymmenssä asteessa? Oletko käyttänyt näin jo talven yli?
Näin juuri eli luulee 10 asteiseksi ja pitää siinä, ei ole vielä kokemusta koko talven yli, mutta tähän asti tuntuisi toimivan. Energian kulutuksesta ja siis koko virityksen hyödystä ei ole tietoa. Energiamittaria olen asentamassa, jos sillä alkais selvitä.
Näin juuri eli luulee 10 asteiseksi ja pitää siinä, ei ole vielä kokemusta koko talven yli, mutta tähän asti tuntuisi toimivan. Energian kulutuksesta ja siis koko virityksen hyödystä ei ole tietoa. Energiamittaria olen asentamassa, jos sillä alkais selvitä.
Missäs vaiheessa pumppu sitten lopettaa lämmittämisen? Eli kun se luulee noin kylmäksi niin se pyrkinee käymään lähes koko ajan, jos sanotaan pyynnin olevan 16C esim?
Ei siis liene yhtään kustannustehokkaampaa kun, että minä pidän vaikka pyynnin 20C jolloin myös sulatus yms toimivat moitteetta, tosin on vähän liian lämmin ja energiaa menee hukkaan.
Itselläni käytössä tallissa on/off malli, invertterihän toimisi paremmin.
Itselläni myös hyytyy tuo ulti käytännössä puolet lämpimämmässä kuin pana. -15 alkaa olla ultin raja, ja silloin lienee aivan samoissa kun sähköpattereilla energiataloudellisesti(10-12C pattereilla). Pana taas puhkuu ihan mukavasti tuonne -30C.
-
-jarkko-
Dodiin, hieman edistyttiin asennuksessa. Sisäyksikkö kiinnitetty ja reikä välikattoon porattu, sisäyksikön kondessiletku vedetään vessan viemäriin, välikattoon tehty kulkureitti putkille ja sähköille, samalla asennettiin muutama pistorasia talon ulkopuolelle lisää. Ulkoyksikön teline kiinnitetty ja sille pistorasia asennettu ja sähköt vedetty.
Homma jatkuu ensviikonloppuna kun ensviikko on jarruviikko eli yövuoro.
Tuota kylmälaitekupariputkea saa joko metri tai rullatavarana, rullana hieman edullisempaa mutta siinä on 20m ja itellä tarve 8m eli jos joku tarvitsee niin tästä lähtee 15e/m (kaupassa 18-22e/m).
Kuvia laitan kunhan laitteet paikoillaan.
Homma jatkuu ensviikonloppuna kun ensviikko on jarruviikko eli yövuoro.
Tuota kylmälaitekupariputkea saa joko metri tai rullatavarana, rullana hieman edullisempaa mutta siinä on 20m ja itellä tarve 8m eli jos joku tarvitsee niin tästä lähtee 15e/m (kaupassa 18-22e/m).
Kuvia laitan kunhan laitteet paikoillaan.
Mulla on alkanut Panan sisäyksikkö "napsumaan" vähän ärsyttävästi. Mielestäni ei ole mekaaninen ääni, ei siis mitään yhtäjaksoista tasaista napsumista vaan aiajoittaista. Voisikohan tuo olla ihan lämpölaajenemisesta/kutistumisesta johtuvaa muovin napsuntaa? En muista viime talvena kuulleeni samaa, ainakaan en reagoinut. Nyt reagoi vaimo äänen ensiksi, eli silloin se on jo ihan kuultavaa (vrt M: "etkö kuullut tuota ääntä autossa"... V: "mitä ääntä, mää vaan ajoin...ja rengas se siellä juuri vierii kohti peltoa) :)
Onko kellään vastaavaa?
Onko kellään vastaavaa?
Meillä toinen Panan sisäyksikkö napsui kunnes aloin käyttää quite toimintoa. Napsuna loppui aiemminkin kun paineli laitetta eli siitä päättelin että napsunta oli resonanssia. Ilmeisesti tuo quite toiminto saa laitteen pöhisemään hiljaisemmalla nopeudella ja siitä johtuen resonanssia ei enää ole kuulunut.
Äsken juuri googlasin noita naspuntoja ja löytyihän niistä paljon juttua, on tuo lämpölaajenemisesta johtuva napsunta ihan Panan ominaisuus. Tuohon saattaa auttaa sisäyksikön kevyt runnominen tai seinän ja sisäyksikön väliin jotain pantaamaan. Useimmiten pienentynyt iän myötä ääni.
Uudemmisa kuulemma paremmin eristetty lämpöelemntit ja muoviosat toisistaan.
Juttua esim: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=60.0
Uudemmisa kuulemma paremmin eristetty lämpöelemntit ja muoviosat toisistaan.
Juttua esim: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=60.0
Ilmeisesti tuo quite toiminto saa laitteen pöhisemään hiljaisemmalla nopeudella
Ilmeisesti tarkoitat Quiet-toimintoa?
Quiet-toiminto ainakin pitää puhaltimen nopeuden pienempänä ja näin ollen myös hiljaisempana.
Muistaakseni siinä ohjekirjassa on kerrottu tarkemmin tuosta.
Mielestäni kompressorikaan ei käy täydellä teholla, vaan pyrkii käymään tossusillaan.
Mulla on nyt energiankulutusmittari kiinni Panassa, voisin vertailla myös sähkön kulutusta Quiet/normal/powerful tiloissa.
Palaa sivulle “Yleinen - muut aiheet”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 56 vierailijaa