Puuseppiä paikalla? (ongelmia kaapinovien vahauksessa)

[arc]

Pieni puutyöaiheinen dilemma..

Olen yrittänyt tehdä/teettää keittiöön kaapin ovia, joihin haluaisin tietyn sävyn ja täysin matan pinnan. Tavoitteena on musta sävy, mutta kuitenkin niin, että puun syyt näkyvät. Tässä esimerkkinä jakkara, jonka tein vanerista ja päällä Osmo Colorin musta vaha.

Vaneri ei kuitenkaan oviin sovellu kun pitäisi isojakin ovia tehdä, ja ne menisivät varmaan mutkalle. Joten ensimmäisenä ajatuksena oli tehdä nämä viilutetusta MDF:stä, joka petsataan ja vahataan Osmon vahalla. Vahan kanssa ilmeni kuitenkin ongelma, se ei jostain syystä pysy viilussa, en tiedä sitten eikö viilu ole tarpeeksi huokoista..? Osmon musta peittävä vaha näyttää täydelliseltä, mutta kun sitä pari kertaa pyyhkii kostealla rätillä, alkaa se irtoamaan. Petsi + väritön vaha ei käy, koska edelleen vaha irtoaa viilusta, tämän huomaa valoa vasten katsoessa ja levyn kastaessa, jolloin kohta jota hinkattu rätillä näyttää eriltä kuin muu levy.

Seuraavaksi päätettiin kokeilla petsausta ja mattalakkaa, mutta lakka teki tuosta ihan piki mustan, ja se oli edelleen liian kiiltävä. Laimentamalla petsiä väri oli ehkä lähempänä oikeaa, mutta edelleen kiiltoa on liikaa ja lakka muutenkin hävittää syyt aika hyvin.

Massiivipuussa tuo vahaus toimisi oman kokemuksen perusteella, mutta täysin suoria ja tasaisia ovia tuskin voi pelkästä puusta tehdä, luulisi niiden menevän myös mutkalle kun paksuutta ei voi painon takia olla 16-18mm enempää?

Onko kellään ideoita mitä materiaalia ja viimeistelyä voisi käyttää, jotta saisi tuon vahan kaltaisen pinnan, ja ovet pysyisivät vielä suorina? Onko tosiaan niin, että vaha ei viilussa pysy? käsittely kuitenkin täysin sama, kuin vanerissa, ja siitä tuo ei irtoa millään.

[ffakke]

Hmm.. Viilu ON puuta, ja siinä pysyy vaha kunhan pinnasta on hiottu mahdolliset lakat, vahat, rasvat pois. Lakattu pinta karhennettuna tekee juuri tuota hylkimistä, hetken väri ja vaha pysyy pinnassa, tosiaan ei kovaa käyttöä kestä.

Veikkaan että kaapit on melamiini pintasta "viilukuviota" ei ihme ettei vaha pysy.
Onko sulla kuvia kaapeista?

Jos massiivipuuta haluaa niin varmin vaihtoehto on tehdä liimapuulevystä.
Ei kieroudu ja todella kestävä, saa varmasti täysin suorat ja se 16mm riittää paremmin kuin hyvin.

Onko mattalakka ollut perus mattaa vai matalakiiltosta?

[arc]

Viilu on ihan lakaamatonta koivuviilua, eli puuta on. ja siis uutta suoraan hyllystä, eli ei mitään vanhaa. mutta voisikohan siinä sitten olla jokin pinnoite kuitenkin... pinta on aika "silkkisen" tuntuinen, täytynee koittaa hiota sitä vielä reilummin ennen vahausta, ja katsoa auttaako.

Täytyy kysäistä kaverilta joka lakat veti pintaan, täysin mattaa pyysin. Onko noiden kahden välillä eroa myös peittävyydessä, vai vain kiillossa? Mutta kuten sanottu, niin lakka myös hävittää puun syyt aika hyvin, joten siitä syystä haluaisin edelleen saada tuon vahan onnistumaan, kun lopputulos on "aidoimman" näköinen.

[Jone]

Jos ne ovet on viilutettu kovinki ohkaisella koivuviilulla,niin se vaha ei hirveesti enää imeydy siihen viiluun,koska siellä alla on liima jo osittain "huokoiset" täyttänyt.
Eli jos haluat vahata ne ovet,niin riippuen oven mallista niin voisihan sen vaneristakin tehdä keskiosan ja kehykset ehdasta koivusta,vähän niinku peiliovi on,mutta ilman jyrsintää.

[arc]

Viilu näyttää kyllä melko ohuelta, joten voi olla ettei siksi ime vahaa. Tein nyt kuitenkin testin niin, että hioin sitä vähän karkeammalla, ja katson vaikuttaako mitenkään. vertailupalana puinen listanpätkä, niin näkee miten eroaa.

Oven malli on ihan tasainen, eli suora levy ja nauhoitetut reunat. Tuo liimapuulevy on toki vaihtoehto, jos se suorana pysyy.

[Eemeli]

No liimapuulevyhän oikein tehtynä valmistetaan siten, että liimattavissa rimoissa/laudoissa ydinpuoli on vuoronperään eripuolilla. Tämän vuoksi sen ei pitäisi vääntyä koska rimat/laudat pyrkivät vääntymään eri suuntaan mitä vieressä olevat rimat/laudat.
Kyllähän tuo liimapuulevy on ihan yleisesti huonekaluteollisuudessa käytetty materiaali.

[jabajee]

Sama imeytymis ongelma voi tulla eteen liimapuulevyssäkin. Rimojen saumat saattaa jäädä näkyviin, kun ovat pintaan asti pelkkää liimaa. Kokeilemalla toki selviää miten toimii.

[ffakke]

Kyllä noista liimapuulevyistä on tehty pöytiä, tuolia, kaappeja, tasoja ja ties mitä.. perus erikeepperillä kun liimaa niin ei hionnan jälkeen ole imeytymisongelmaa, se puristetaan kumminkin sen verran kovaa yhteen että liimapinnan leveys mitataan mikromilleissä.. toki jos vannesahalla tekee soirot niin sitten en ota kantaa..
Sama homma viilussa, jos käytetty puuliimaa eikä kovia liimoja, ja tietenkin hellällä kädellä levitetty eikä litra neliöön niin ei millään imeydy läpi niin paljoa että haittais petsausta/vahausta. Helppo mutta ei välttämättä halvin tapa (enään) on ostaa uudet viilut, vahata pinta ensin ja sit liimata oviin.

Edit. Vielä liimapuulevystä, jotkut pyyhkäsee märällä ylimääräset liimat pois purituksen jälkeen. Ite tottunu sormella pyyhkimään suurimmat =D

[topcatti]

Ei mene mutkalle millään kuhan vaan liimaa ne puu palikat syykuviot vastakkain ja puun kosteusprosentti on järkevää luokkaa

Ja jos jostain löytyy tarpeeks mattaa lakkaa niin petsi + lakka pitäis toimia hyvin, kunhan liimaa on mdf ja viilun välissä hillitty määrä.

Toki koivuviilua löytyy myös esim. ~1.5mm paksusena johon tuo osmo vois toimiakkin. Vois olla paras idea

[arc]

Mahtaisikohan tuo petsi tuolla välissä estää vahan imeytymisen? Petsejä kokeiltiin kahta eri sorttia, joista toinen oli vesiohenteinen, toinen ei, ja molempien kanssa ilmeni sama ongelma.

Kokeilin nyt pelkkää Osmon mustaa vahaa, ja kaksi kerrosta sitä tuntuu olevan aika tiukassa kiinni viilussa vaikka kuivunut vasta 24h (lopullinen kovuus saavutetaan purkin mukaan parissa viikossa). en saanut sitä märällä rätillä irtoamaan toisin kuin petsi+vaha kombinaatiosta.

Alunperin päädyttiin tuohon yhdistelmään sen takia, että sillä saatiin täydellisin sävy, mutta ehkä tämä koitui kohtaloksi tässä tapauksessa.

[ramikoo]

Hieman kyllä ihmettelin tuota "vahan irtoamista" Mutta siis se mikä rättiin irtoaa ei ole vahaa vaan petsiä. Varsinkaan vesiohenteista petsiä ei sido mikään muu kuin lakka. Spriiohenteisella petsillä voi hakea oikean sävyn ja vetää kirkkaan vahan päälle. Kestää kevyttä pyyhkimistä.

Mitä tulee noihin massiivipuuoviin niin eivät tule liimapuulevyrakenteisina pysymään suorana kuin jonkin aikaa, mikäli ovessa ei ole jotain rakennetta mikä pitää ovea suorassa. Esim. takana suorana pitävää rimaa. Rimassa tulee otta liimalevyn kosteuseläminen huomioon. Esim koivu elää noin 2% syyn vastaisessa suunnassa. Tuossa edellä tulikin pari hyvää konstia tehdä joko peiliovi tai tai viilutettu laakaovi.
Tuolla sydämen puolelta toiselle vaihtamisella on kyllä oma vaikutuksensa, mutta kaikkein suurin vaikutus on sillä miten puu on kuivattu ja millaisia kuivumisjännitteitä puussa on. Olen tehnyt lukuisia "teroreettisesti" suorana pysyviä liimalevyjä, jotka ovat olleet seuraavana päivänä aivan ropelina. Esim. haavasta, joka elää kotimaisista puulajeista vähiten. Ja nykyään ei juuri hyvin kuivattua puutavaraa tahdo olla. Keinokuivaus tehdään liian pian ilmakuivauksen jälkeen.

Jottei mene ot:ksi niin vahoja käytettäessä ei viilussa saa olla liiman läpilyöntiä, joka johtuu liiallisesta liimasta suhteessa prässäyksen paineeseen. Kaikki läpilyönnit näkyvät laikkuina vahapinnassa. Liuotinpetsi + kirkas vaha antaa melkein siedettävän pinnan läpilyönnissä.

Värivahauksessa pohjan hionta on kaiken a ja o sävyn määrittämisessä.Varsinkin kovilla puilla -> koivu ja kovemmat. Pohjan tulee olla sopivan "karkea" jotta vaha imeytyy puuhun, muuta ei liika krouvi. Muutoin kaikki hiontajäljet näkyvät puussa. Jos pintaa ei ole viilutuksen jälkeen hiottu niin pohjat esim. 120 sitten 150 ja 180 jos on hyvä kone. Jo 240 on liian hieno. Puu ei ota väriä enää vastaan, koska pintasolukko on jo osin kiillottunut. Hyvä epäkesko tai tasohiomakone on tarpeen ja siinäkin kannattaa valita sellainen jossa epäkeskoliikkeen koko on 2 mm. Itsellä käytössä 125 mm DeWalt. Täysin riittävä vaikka ammattilaiselle.

Sitten vaikka osmoa päälle 1. kerta kunnolla ja ylimääräiset pois. Välihionta 400 vesihionapaperilla ja pari ohutta kerrosta päälle. Pitäisi olla hyvä pinta.

Nimim. Hienopuuseppä Lahest

[arc]

Myöhäinen kiitos yllä olevista kommenteista.

Tein tuossa tovi sitten pikaiset kokeilut pelkällä vahalla, mutta ongelmaksi muodostui se, ettei sävystä tullut läheskään niin syvä kuin samalla vahalla massiivipuussa. Esimerkiksi Osmon peittävää vahaa sai vetää 3 kerrosta, ja silti lopputulos on mustan sijaan tumman ruskea (kyseessä siis musta vaha)

hioin viilua 150:llä ennen ensimmäistä kerrosta, mutta en kerrosten välissä. johtuukohan siis tästä? vai olikohan ensimmäinen hionta liian kevyt?

Täytyy tehdä uusi testaus kun ehtii...