Fysiikkaa

[chinz]

Niin ja joillakin menee aikaa tajuta että kehän kasvaessa = kuljettu matka kasvaa ja ajan pysyessä vakiona. Nopeus kasvaa. ;-)

Niin kasvaakin. Sehän menee noissa TAITOSKOHDISSA huomattavasti kovempaa. Käy vaikka tarkistamassa. Maahan koskettavalla suoralla alueella vauhti on kuitenkin aivan sama riippumatta maton paksuudesta.

Mieti (polku)pyörän ketjuja. Liikkuuko rattaiden välillä kulkevan ketjun yläreuna eri vauhtia kun alareuna, tai vaikuttaako ketjun paksuus sen nopeuteen suoralla välillä?

[lukkari]

Auto kulkee isommalla vierintäkehällä varustetulla renkaalla samalla moottorin ja vetoakselin kierrosluvulla kovempaa kuin pienellä kehällä varustetulla vierintäkehällä, sitä ei ole vielä kukaan kumonnut.
Muuttuisiko tilanne olennaisesti, jos auton rengas kummassakin tapauksessa venytettäisiin kulkemaan myös takapyörien kautta?

Muuten: erinomainen topikki, joka saa ajattelemaan -koulupohjasta riippumatta.

[H. Jormalainen]

Ei pidä sekoittaa elastista materiaalia kiinteään telamateriaaliin. Ne käyttäytyy ihan erilailla.

[chinz]

Muuttuisi tietysti. Tee vaikka aaltoileva "vuoristorata" ja siirrä vaikka tuoppia sitä pitkin, niin huomaat että tasaisilla osuuksilla ylä- ja alareuna liikkuu samaa tahtia, mutta jos alusta kaartaa, niin yläreuna liikkuu nopeammin. Rengas kaartaa maata koskettavalta osuudelta, tela ei. Jos "rengas" olisi etu- ja taka-akselin välillä pyörivä kumiläpyskä, niin silloin se paksuus ei vaikuttaisi.

[Hasa]

Niin ja joillakin menee aikaa tajuta että kehän kasvaessa = kuljettu matka kasvaa ja ajan pysyessä vakiona. Nopeus kasvaa. ;-)

Pituus ei vaikuta koska silloin kierrosaika ei ole enää sama. Mutta jos mattoa paksunnettaan (pitemmät harjat) niin aika on vakio ja kuljettu matka pitempi.

Ja senkin näkee tosta hyvästä giffistä, kierroksella isomman neliön pinta kulkee pidemmän matkan. Ja sitä soveltaen kelkkakin kulkee pidemmän matkan.

Jostain aina vaan löytyy joku, joka ei hyväksy tätä jo selvitetyksi.
Repesin ihan täysin, tuon lainatun tekstin lukiessani.

Uskokaa jo, että vaikka ne harjat kulkee pidemmän matkan, niin silti se kelkka ei kulje yhtään sen lujempaa. Kehä todellakin pitenee, mutta sillä ei ole mitään väliä, kun se kehä pitenee vain kurvien kohdilta.

[lukkari]

Ei pidä sekoittaa elastista materiaalia kiinteään telamateriaaliin. Ne käyttäytyy ihan erilailla.

No, onhan tässä matkan varrella tuotu mukaan vierintävastus ja kitkakin.
Viittaan kuitenkin aloitusviestiin, jossa tätät topikkia käsitellään täysin teoriapohjalta ja lamelleita ainakin itse ajattelen kiinteänä mattona.

Onko kelkan nopeus edelleen sama, jos kelkan takapäätä nostetaan hieman ilmaan, jolloin telasto ei koko matkalta otakaan maahan kiinni? Entä jos telasto on maassa kiinni vain telapyörän kohdalta, jolloin telasto käyttäytyy täysin pyörän lailla?

Käsittääkseni kukaan ei ole esittänyt pitävää todistetta siitä, että tämä probleema olisi selvitetty, vai onko minulta jäänyt joku viesti tai viestin linkki lukematta?

[Hasa]

Kuten jo todettu. Mikäli lähtöehtoja ei tarkenneta vastauksia on kaksi. Ei ja kyllä.

Kuitenkin jos telasto koskettaa "maata" vain suoralla osuudella, niin silloin vastaus on ei.
lukkari prkl...

[cancermann]

Nyt kun eiliset "höyryt" on hälvenneet päästäni, korjaisin eilisiltaista vastaustani.

Pinta etenee kuitenkin maahan ottavalla osuudella samaa vauhtia, oli kyseessä sitten sisä- tai ulkopinta.
Ja tuon pinnan etenemisnopeuden määrää telan pyörimisnopeus ja halkaisija.
Eli nähdäkseni ei ole väliä onko matto 10mm vai 1000mm paksu.

-=Busted=-

[MRJH]

Jostain aina vaan löytyy joku, joka ei hyväksy tätä jo selvitetyksi.
Repesin ihan täysin, tuon lainatun tekstin lukiessani.

Uskokaa jo, että vaikka ne harjat kulkee pidemmän matkan, niin silti se kelkka ei kulje yhtään sen lujempaa. Kehä todellakin pitenee, mutta sillä ei ole mitään väliä, kun se kehä pitenee vain kurvien kohdilta

Nyt on päästy yhteisymmärrykseen siitä että ulkokehän ja sisäkehän kierrosaika on tässä tilanteessa sama. Sitten kehä todellakin pitenee.

Eikö kuitenkin ole niin että jos tele pyörähtää kerran ympäri niin kelkka menee kulkee telan pituuden verran eteenpäin eikö? (esim telan ympärysmitta ilman noita harppuja on 4m) niin kelkka kulkee (annetut lähtötiedot huomioon ottaen) 4m.

Jos kehä kasvaa ja mitään häviöitä ei oteta huomion niin kelkka kulkee sitten esim 4,2m

Tämän on jo vissiin todettu aiemmin. Ei tässä ole mun mielestä mitään ihmeellistä
No joku yliopistonfyysikko tai ala-asteen matemaatikko voisi nyt selittää mulle (ja muille tämän kannan edustajille), mihin toi 0,2 metriä kuljettua matkaa/telan mittaa katoaa.

Olen valmis hyväksymään jos tulee järkevä selitys. Rullaan/rulliin se ei missään nimessä katoa silloin kun sisäkehä on saman mittainen.

Onneksi ruuti keksittiin jo muuten sodittaisiin vielä keihäillä... ;-)

[L-Janne]

MRJH, kyllä vain, maton kiertäessä kerran ympäri kelkka liikkuu maton pituuden verran. Maton pituus taas ei määräydy sen paksuuden mukaan. Huomaatko? Pituus vs. paksuus. Ei tässä mistään kehän pituudesta puhuta, vaan maton pituudesta, ja siihen ei vaikuta matossa olevat harjakset.

[Petteri]

Maton pituus taas ei määräydy sen paksuuden mukaan.

Sisä ja ulkopinnan pituus kyllä määräytyy. Ulkopinnan pituus on suurempi kuin sisäpinnan. Mitä paksumpi matto, sitä suurempi on tämä ero.

[Tombu]

Koitappa ajatusleikkinä kuvitella kaksi erilaista telamattoa, toinen 2 cm harjaksilla ja toinen 10 cm harjaksilla. Nyt ajattele ne maahan koko pituudeltaan suorina makaamaan. Kumpi on pidempi, vai ovatko yhtä pitkät?

[chinz]

Edelleenkin:
Suora osuus koskettaa maata. Jos ulko- ja sisäpinta menevät eri vauhtia, niin kuinka telamatto voi edetä suoraan?

[lukkari]

Tuo edellisellä sivulla esitetty gif-kuva pyöri melkein unissakin mielessä. Siitähän puuttuu maataso, johon telamatto koskettaa. Jos kuva käännetään ylösalaisin ja oletetaan, että lamelli kuljettaa maatasoa/liukuhihnaa, eikö se liukuhihna isommalla lamellirattaalla kulje lujempaa, vai onko rattaan koko ihan sama?

Jos panssarivaunussa on vasemmalla sivulla kaksi senttiä korkea telamattoa ja oikeassa reunassa neljä senttiä korkea ja kumpikin matto liikkuu kiinteän akselin välityksellä telapyörän (sama halkaisija molemmilla puolilla) välityksellä, onko tosiaan niin, että vaunu kulkee suoraan ja tasaisella nopeudella?

Voihan toki ajatella myös tasaisella alustallla kulkevan yhtenäisen telamaton, jonka ulkosyrjä on toiselta reunalta paksumpi kuin toiselta.

Käsitykseni termistä "tasauspyörästö" saa tämän topikin kautta uuden ulottuvuuden.

[MRJH]

Koitappa ajatusleikkinä kuvitella kaksi erilaista telamattoa, toinen 2 cm harjaksilla ja toinen 10 cm harjaksilla. Nyt ajattele ne maahan koko pituudeltaan suorina makaamaan. Kumpi on pidempi, vai ovatko yhtä pitkät?

Ja jatkat leikkiä, otat toisesta päästä kiinni (molemmat telat) teet niistä "ympyrän". Tämän jälkeen otat mittanauhan ja mittaat ulkopintaa pitkin molemmista.

Tuloksena uskoisin että 10cm paksun maton ulkopinta on 2*Pi*8cm pitempi. Ja pituuden voi vapaasti valita kunhan molemmat ovat samamittaisia. Tämänkin voi kumota ;-)

Jos panssarivaunussa on vasemmalla sivulla kaksi senttiä korkea telamattoa ja oikeassa reunassa neljä senttiä korkea ja kumpikin matto liikkuu kiinteän akselin välityksellä telapyörän (sama halkaisija molemmilla puolilla) välityksellä, onko tosiaan niin, että vaunu kulkee suoraan ja tasaisella nopeudella?

AAMEN

[Wolle]

Jos nyt ei ihan aamenta vielä huudettaisi...

Kun keskustelussa on tuotu esiin tämä isolamellisen telamaton suurempi ympärysmitta, pitää kuitenkin ottaa huomioon että telamaton sisä- ja ulkoreunojen pituusero vaihtelee telamaton kierroksen eri osissa.

A) Kun telamatto kulkee suorana, ovat sisä- ja ulkoreuna samanmittaiset.

B) Kun telamatto kulkee telapyörän yli, on ulkoreuna pitempi kuin sisäreuna - eli telamatto venyy.

Kohdasta A johtuen tasaisella alustalla kulkeva isolamellinen telamatto ei vie kelkkaa yhtään sen kovempaa vauhtia kuin pienilamellinen.

Vasta telapyörien kasvattaminen nostaa telamaton nopeutta ja sitä kautta myös kelkan nopeutta. Jos autoon halutaan verrata, niin telamatto = tien pinta ja telapyörä = auton pyörä. Telamaton voi myös ajatella olevan kelkan mukana kulkeva tien pätkä, joka rullaa aina telaston takaosasta takaisin eteen. Tien paksuuden kasvattaminen ei nosta nopeutta.

[Fallingdown]

Jos juokset 10cm paksun maton päällä niin pääsetkö lujempaa kuin ilman mattoa?

[lukkari]

Telamaton voi myös ajatella olevan kelkan mukana kulkeva tien pätkä, joka rullaa aina telaston takaosasta takaisin eteen. Tien paksuuden kasvattaminen ei nosta nopeutta.

Näinhän se onkin, jos unohdetaan, että tien pinnoite on liikkuvaa materiaalia, jonka ulkopuolella on vastinpinta johonkin.

[Leskinen]

Toveri Leskinen taisi tietää, mihin tämä kysymyksenasettelu johtaa : ))))

En ihan tässä mittakaavassa kuitenkaan.

Asia kun kiinnostaa minuakin ja suurin väittely on syntynyt siitä justiin tuolla "muualla" että miten se nopeampi pyörähtäminen telarullan kohdalla vaikuttaa nopeuteen..

[Petteri]

En ole vielä nähnyt tienpintaa, joka liikkuisi auton mukana... Toisekseen jos juoksemme länteen päin samaa vauhtia kuin maapallo pyörii, niin pääsemmekö minnekään?

Pitää myös muistaan mikä liikkuva osa kuuluu systeemiin ja mikä ei ja mihin nopeus suhteutetaan. Jos sinä juokset junassa, niin onko sinun nopeutesi junan nopeus + oma juoksunopeus? ON, jos sitä mitataan junan ulkopuolelta. EI jos sitä mitataan junan sisältä. Kysytäänkö vetopyörän nopeutta telaan nähden, vai telan nopeutta maahan nähden? Vetopyörän nopeus ei tietenkään muutu, mutta muuttuuko koko systeemin (m-kelkka) nopeus?

Itse en osaa sanoa. Ehkä, ehkä ei.

Asia kun kiinnostaa minuakin ja suurin väittely on syntynyt siitä justiin tuolla "muualla" että miten se nopeampi pyörähtäminen telarullan kohdalla vaikuttaa nopeuteen..

Tätä mietin itsekin. Missä tuo nopeuden lisäys "kuoleutuu" kun koko kierros on kierretty?

Tehkää pliis joku tuommonen telamatto jossa on harjakset ja jossa ei. Työntäkää sitä täysi kierros. Jos kuljetuilla matkoilla on eroa, niin myös nopeudella on pakosti oltava eroa.

[Wolle]

Kysytäänkö vetopyörän nopeutta telaan nähden, vai telan nopeutta maahan nähden? Vetopyörän nopeus ei tietenkään muutu, mutta muuttuuko koko systeemin (m-kelkka) nopeus?

Telamaton nopeus maahan nähden on nolla, kun luistoa ym. ei tässä kysymyksenasettelussa oteta lainkaan huomioon. Suorana kulkevan telamaton ylä- ja alapintojen nopeusero on myöskin nolla. Juuri näistä syistä korkealamellinen matto ei nosta kelkan nopeutta.

Telapyörien kohdalla suurempilamellisen maton ulkopinnan nopeus on suurempi, luonnollisesti. Mitä korkeampi lamelli, sitä suurempi pintanopeus. Telapyörän kohdalla telamatto ei kuitenkaan ole kosketuksissa maahan (kysymyksenasettelun mukaan), joten se ei vaikuta kelkan nopeuteen.

EDIT: aika pitkä keskustelu ottaen huomioon että oikea vastaus kysymykseen tuli jo threadin ekassa vastauksessa :D

Posted: 18.11.2008 18:56
Ei

[Adenoid]

Käytännössä nykyisten lentokoneitten siipiä ei ole suunniteltu riittävään nosteeseen vaan moottorit työntävät konetta eteenpäin. Eli liukuhihnalta lentokone voisi hypätä hieman ilmassa mutta tömähtää heti maahan. Sama on ilmassakin jos moottorit sammuvat niin lentokone tulee alas kiven lailla.

Tota, kyllä ne nykyisten koneiden siivet on suunniteltu riittävään nosteeseen - pelkällä suihkumoottorilla eteenpäin tykittäminen on ihan järjettömän epätaloudellista. Isojen matkustajakoneiden liitosuhde on noin parinkympin luokkaa, vähän koneesta riippuen. Hävittäjillä se on yleensä siinä kymmenen tienoilla, vanhalla MiG-21:llä vissiin noin viisi - mutta se olikin laite joka oli oikeasti ohjus, jossa oli ohjaamista varten siivekkeet rungon molemmilla puolilla. EFHK:lle laskeuduttaessa moottorit vedetään tyhjäkäynnille yleensä noin Turun kohdilla. Eikä sinne vissiin montaa konetta ole tullut kuin kivi.

Ton liukuhihnakysymyksen miettimiseen auttaa kaksi hyvää vastakysymystä:

a) jos se kone ei nouse siitä hihnalta, niin miten suksikoneet nousevat hangelta, tai vesitasot vedestä?

b) kuvitelkaa siihen lentokoneen paikalle itsenne rullaluistimet jalassa. Ok, vähän homoa touhua, mutta laittakaa silti liukuhihna pyörimään. Mitä tapahtuu? Noh, lähdette liukuhihnan mukana taaksepäin, sillä teidän ilmanvastuksenne ei vielä voita renkaiden ja laakerien vierinkitkaa. Mutta ottakaa kaveri pitämään selästänne kiinni - mitä tapahtuu? Noh, pysytte paikallanne. Ja sitten se viimeinen - pyytäkää kaveria työntämään teitä selästä. Mitä tapahtuu? Pysyttekö paikallanne?

Jos se kone hypähtää liukuhihnalta ilmaan, niin mikä sen sitten vetää takaisin siihen? Jos koneella on tarpeeksi nostovoimaa siihen hypähtämiseen, niin miksei se nousisi ilmaankin sitä?

Oikea vastaus on että kone nousee ilmaan ihan normaalisti, mitä nyt pyörät pyörivät vähän normaalia suuremmalla nopeudella. Lentokoneen moottori kun puhaltaa ilmaan, se ei vaikuta kiitotiehen mitenkään niinkuin autoissa tapahtuu. Kun koneen moottorin siirtämä tarpeeksi suuri ilmamassa saa tarpeeksi suuren vauhdin, kone alkaa liikkua eteenpäin. Ilmavirta alkaa virrata koneen siipien yli, joka aikaansaa nostetta. Ja kone nousee ilmaan. On totta että vain hävittäjissä moottorien työntövoima on suurempi kuin koneen massa itse (ts. esim. Hornet pystyy nostamaan itsensä ilmassa pysähdyksistä täydellä lastilla ylös), mutta kuitenkin kaikissa lentolaitteissa se moottorin työntövoima on suurempi kuin pyöränlaakerien ja pyörien vierinvastuksen aikaansaama kitka/voima. Joka tossa liukuhihnatilanteessa on se ainoa koneeseen itseensä vaikuttava voima.

[MRJH]

Telamaton nopeus maahan nähden on nolla, kun luistoa ym. ei tässä kysymyksenasettelussa oteta lainkaan huomioon.

Totta pinnan nopeus.

Suorana kulkevan telamaton ylä- ja alapintojen nopeusero on myöskin nolla

Telapyörien kohdalla suurempilamellisen maton ulkopinnan nopeus on suurempi, luonnollisesti. Mitä korkeampi lamelli, sitä suurempi pintanopeus. Telapyörän kohdalla telamatto ei kuitenkaan ole kosketuksissa maahan (kysymyksenasettelun mukaan), joten se ei vaikuta kelkan nopeuteen.

Missä kohtaa tapahtuu jarruttamista? Näinhän täytyy tapahtu jos lammellin pää tulee sieltä mutkasta nopeampaa?

kyllä vain, maton kiertäessä kerran ympäri kelkka liikkuu maton pituuden verran

Näin minäkin sen ajattelin.

Toisaalta:
Kulkeeko se kelkka yhdellä kierroksella pitemmän matkan (kun mattoon tulee paksuutta lisää) ts. kehäpituus kasvaa?
Onko telan kierrosaika sama?

Jos yllä oleviin kysymyksiin vastaa Kyllä niin silloin nopeus kasvaa se on fakta. Siinä mielessä kun kelkkojen/autojen nopeutta mitataan ;-). Pitää ajatella kokonaisuutta. Edelleenkin olen sitä mieltä että samassa ajassa kelkka kulkee pidemmän matkan ts. Nopeus kasvaa

Jos joku vastaa EI niin perustelu olisi paikallaan.

Keskustelua herättävä topiikki.... ;-)

[MRJH]

Niin ja voin olla väärässäkin mutta missä?

[lukkari]

Suuri vääryys olisi tapahtunut, mikäli topikki olisi pantu lukkoon jo ensimmäisen vastauksen jälkeen. Harvoin käsitellään asiaa näin monelta kannalta ja varsin perustellusti.

[Hasa]

Matto itsessäänhän ei muutu miksikään.
Kehän pituus, minkä harja kulkee kasvaa. Se kasvaa VAIN siellä mutka kohdissa. Harja kiihtyy ja hidastuu kurvien alku ja päätepisteissä.



Onko tuossa kuvassa mielestänne ulomman ja sisemmän kehän suorat osuudet eri mittaisia? Matto kulkee telojen välin samassa ajassa, kuin ennenkin. Harjan korkeus ei edelleenkään vaikuta tuon suoran osuuden nopeuteen tai pituuteen.

Se gif minusta teki tästä kysymysestä aika selvää jälkeä.


Muuttuuko teidän mielestä tuon ylläolevan maton pituus, kun harjan korkeutta muutetaan?
Yksinkertaistuksen takia siinä on nyt vain yksi harja.

[Leskinen]

Maton pituus ei, mutta "kokonaisuuden" ulkokehä kylläkin.. Sitähän se käytännössä meinaa jos kerran harjat ovat jäykkiä eivätkä anna periksi eli matto siis paksunee... Näin sen käsitin..

[MRJH]

Kehän pituus, minkä harja kulkee kasvaa. Se kasvaa VAIN siellä mutka kohdissa

Kyllä kyllä mutka sen tekee.

Eli jos harjan päässä on esim. nuppineula ja samoin tyvessä, yhden kierroksen aikana ylempi neula kulkee pidemmän matkan. Kuvissa siis kahdessa mutkassa pitempi matka suorilla saman. Ja kierrosaika on sama.

No nythän se ylemmän neulan matka on sama kuin kelkan kulkema matka eikö olekkin. Eihän ne mutka kohdat ole merkityksettömiä.

Edelleen se suora ei yksin määrää tätä. ;-)

[Hasa]

Maton pituus ei, mutta "kokonaisuuden" ulkokehä kylläkin

Niin.
Mistä kohtaa se kokonaisuus pitenee?
Siinä kohti sitten se nopeuskin on sillä harjan päällä suurempi. Ei missään muualla.

Sitten se harjankärki jälleen hidastaa nopeutta samaan, kuin maton nopeus on. Ne harjan kärjethän ovat kauempana toisistaan tuon mutkan kohdalla, kuin tyvet. Suoralla ne ovat tyvestä ja huipulta samalla etäisyydellä.

Mitenhän tämän oikein voisi selittää riittävän selkeästi?

Jätkät kuitenkin vaan ruokkii tätä trollia... Minä yksin tyhmänä yritän selittää, kun äijät nauraa partaansa omalla koneellaan. Oikeastiko te ette usko tuota nopeus asiaa?

[MRJH]

Jätkät kuitenkin vaan ruokkii tätä trollia... Minä yksin tyhmänä yritän selittää, kun äijät nauraa partaansa omalla koneellaan. Oikeastiko te ette usko tuota nopeus asiaa?

Ei tässä ole kysymys siitä onko joku tyhmä mun mielestä on tullu hyviä perusteluita mutta
en ole vielä omasta mielestä saanu yhtään sellaista perustelua joka kumoiaisin seuravaat

Sisäkehän (matto ilman "harjoja") pituuden pysyessä samana ja ulkokehän kasvaessa (harjat) -> kuljettu matka pitenee

ja koska sisäkehä on vakio mittainen niin yhteen kierrokseen käytetty on harjoilla ja ilman harjoja sama.

Ulkokehän mitta on sama kuin kelkan kulkema matka niin silloinhan nopeus kasvaa.

Olen itsekkin miettinyt tätä mutta en keksiny mitään perustetta nopeus = matka/käytetty aika kumoamiselle.

Jomman kumman täytyy muuttua kierroksella ajan tai kuljetun matkan ja tässä aika on sama ja matka kasvaa.

[Hasa]

Ei se kelkka kulje sitä matkaa, minkä tuon maton uloimmat osat kulkee.
Kelkka kulkee sen matkan, minkä vetotelan kehä pyörii.

[MRJH]

Miksi?

Jääkö siinä giffissä sen palikan yläosa jälkeen? Sutimistahan ei tapahtunu?

[H. Jormalainen]

Siksi kun ne harjaksen kärjet ei mutkissa kosketa maata vaan sillä tasaisella osuudella jolla harjaksen kärki kulkee samaa nopeutta sen tyviosan kanssa.

Jos telamattoa käännettäisiin niin että se on pystyssä ja koskettaisi maata ainoastaan telapyörän kohdalta niin silloin nopeus kasvaisi pidemmillä harjaksilla.

Alkaa tässä vähä itseäkin epäilyttää että kuka vedättää ketä... Perustelut on tulleet jo moneen kertaan...

[Babar]

Jos tela liikkuu 5 cm paksuisena 20 kmh ja vaikka 10cm paksuisena 20 kmh, niin kuinka se kelkka voi mitenkään mennä kovempaa 10 cm telalla? Ei mitenkään.

[Opinions]

Tämä on kyllä ehkä asiallisin keskustelu foorumilla aikoihin..

Jos panssarivaunussa on vasemmalla sivulla kaksi senttiä korkea telamattoa ja oikeassa reunassa neljä senttiä korkea ja kumpikin matto liikkuu kiinteän akselin välityksellä telapyörän (sama halkaisija molemmilla puolilla) välityksellä, onko tosiaan niin, että vaunu kulkee suoraan ja tasaisella nopeudella?

Ei, vaunu ei kulje suoraan. Sehän on vinossa.

Voihan toki ajatella myös tasaisella alustallla kulkevan yhtenäisen telamaton, jonka ulkosyrjä on toiselta reunalta paksumpi kuin toiselta.

Niin, eli ei se kulje nopeampaa se moottorikelkkakaan.

[Volkkarijermu]

Kaks legotelaa päällekkäin. Molempiin on merkitty valosella tussilla merkki. Kattokaa kuinka ne käyttäytyy.
http://www.saunalahti.fi/markusco/roina/legotela.avi

Tässä pyöritän yhden kierroksen telan rullaa:
http://www.saunalahti.fi/markusco/roina/legotela2.avi

Mitäs näistä voidaan päätellä? Vai voidaanko mitään...

[Babar]

Mitäs näistä voidaan päätellä? Vai voidaanko mitään...

Voidaan päätellä se, että jos tuo olisi moottorikelkan tela niin se olisi jo revennyt.

[Volkkarijermu]

No sen osaisin jopa määkin päätellä :)

[DOC]

Mitäs näistä voidaan päätellä? Vai voidaanko mitään...

Se, että tässä sekoitetaan nyt kaksi telaa, joista ulompi kiertää suuremman kehän omaavan rullan ympäri kuin sisempi. Ansiokas video ei liity kysymykseen.

Kysehän oli lamellin harjan korkeudesta.

[Volkkarijermu]

Kysehän oli lamellin harjan korkeudesta.

Juu kyllä. Ja sehän on jo selviö, mutta kun täällä on kans vähä kinasteltu sen maton paksuudestakin. Täytyy huomenna tehdä kunnon matot ja todistella asioita niillä. Nyt mä meen leikkiin legoillani...

[H. Jormalainen]

Kiinnitä korkeita "nastoja" tohon telaan ja mittaa paljonko akselin pyörähdyksellä ajoneuvo etenee.

Tuo ei toimi kahdella päälekkäisellä telalla vaan pitäisi olla tela joka koostuu lamelleista.

[Volkkarijermu]

Kiinnitä korkeita "nastoja" tohon telaan ja mittaa paljonko akselin pyörähdyksellä ajoneuvo etenee.

Mitäs se todistaa? Kaikkihan nimittäin siihen jo vastauksen tietää ;) No okei, palataan huomenna asiaan jossa tutkitaan maton paksuuden vaikutusta ja niiden harjojen korkeutta. On pitkästä aikaa kiva leikkiä legoilla muuten.

[DOC]

Tämä ongelma ja sen ratkaisun yksinkertaisuus joko hahmottuu tai ei. Tilanne on sama graafisen perspektiivin kanssa. Perspektiivivirheen joko näkee tai sitten ei.

Volkkarijermu: Tee kaksi telaa, joita pyörittää sama akseli mutta toisessa on korkeammat harjat. Telojen pituus saa olla mielivaltainen kunhan kääntörullan halkaisija pysyy samana. Siitä sitten videota....

[MRJH]

Asiaa vois testata radio-ohjattavalla autolla, Kuminauha molemmillle puolille renkaiden ympärille. Sitteen lisää toiselle puolelle muutaman nauhan.Nauha niin tiukalla eittei renkaat pyörähdä tyhjää.
Jos Auto puoltaa toinen puoli kulkee lujempaa (puoltaa sille puolelle jossa on ohuempi tela ;-) )

Yritin eilen mutta en löytäny tarpeeksi leveitä kuminauhoja....

[Multivalve]

Jospa unohdetaan telojen mutkat ja muut kerkityksettömät asiat ja keskitytään vain kontaktipintaan eli telan siihen osaan joka koskettaa maata.
Lienemme yhtä mieltä siitä vain tämä kontaktipinta vaikuttaa kelkan etenemiseen?

Katsotaanpa tätä animaatiota. Siinä on samassa telassa sekä pitkät että lyhyet harjakset.
Olemmeko vihdoin yhtä mieltä siitä että pitkät harjakset liikkuvat täsmälleen yhtä nopeasti kuin lyhyet?

[Volkkarijermu]

Tällasella häkkyrällä tehdään testi:
http://www.saunalahti.fi/markusco/roina/testitela.jpg

Laite on vähän hutera ehkä joten videota ei tuu. Pelkät tulokset. Nyt on tiedossa että ilman ruuveja, pelkällä telalla, kahden telapyörän pyörähdys vie n. 262mm laitetta eteenpäin.

edit. ja testien perusteella korkeilla ruuveilla n.262mm. Pientä millin heittoo syntyy suuntaan ja toiseen ku on vähä vetelä.

Onko joku vielä tämän testin ja ylempänä olevan kuvan nähneenä vielä erimieltä?!

[MRJH]

Ei prkl käytäntö sen opettaa nyt ei voi väittää muuta...

[Petteri]

Laitoin dilemman yliopiston luonnontieteiden (ma+fy) opettajalle. Katsotaanpa saadaanko sieltä vastausta ja mikä se on.

Volkkarijermun koe on mielenkiintoinen. Pisteet siitä! Tekisi ihan mieli testata itsekin!

[MRJH]

Tuleeko eroa jos tela pyörähtää kerran ympäri? Toivottavasti et kerennyt purkaa laitosta

[Petteri]

Kokeile volkkarijermu vielä siten, että pyörität telapyöriä, kunnes telalla oleva merkki on kiertänyt täyden "ratakierroksen". Eli merkki pultin päähän ja mittaus. Sitten pultit pois --> merkki telalle ja mittaus.

[mije]

Kokeile volkkarijermu vielä siten, että pyörität telapyöriä, kunnes telalla oleva merkki on kiertänyt täyden "ratakierroksen". Eli merkki pultin päähän ja mittaus. Sitten pultit pois --> merkki telalle ja mittaus.

Eihän se telan pituus mihinkään muutu. Sehän on moneen kertaan jo todistettu.

[Volkkarijermu]

Täysi ratakierros, 4 mittausta pulttitelalla keskiarvo 272mm. Ilman pultteja 4 mittausta keskiarvo 272mm.

Mitäs muuta mun pitää testata :)

[MRJH]

äh hetken epäilin itseäni.
Mutta oleellista on se telan pyörähdys.

Perustelu:

Sutimis tilanteessa matto pyörähtää tyhjää maan päällä, Eikä niin että telerullat sutii matossa(hyppimistä ei oteta tässä huomioon) toi Volkkarijermun testi mittasi kuinka pitkä on vetävän rullan kehä ei kuljettua matkaa.. ja kuten testi osoitti se ei muutu

EDIT: SIIS kun laitosta liikutetaan esim 20 cm niin silloin paksuudella ei ole matkassa väliä se liikku 20 cm. Selvemmän kuvan tilanteesta saa kun laitosta liikuttaa niin että matto pyörähtää kerran ympäri.

[Hasa]

Alkaa olla jo sillä tasolla tuo havainnollistaminen, että ihme vastarannankiiski pitää olla, mikäli ei vieläkään usko.

[Multivalve]

Koska tämä myytti on murskattu erilaisin selityksin, kuvin, animaation ja jopa käytännön kokein niin pakostakin ollaan tilanteessa jossa tietoisesti ruokitaan trollia kuten Hasa jo aiemmin mainitsi.

[Putko]

Vielä kun testaat niin että katsot vetorullan kierrokset vs. matka, niin ei tarvii tehä uusinta jaksoa :)

[Lehtilä]

Alkaa olemaan varmaan kaikille selvää kun pläkki tämäkin asia, mutta töissä oli tylsää ja pusasin äkkiä tämmösen kuvan.



Kaikissa kolmessa tapauksessa maahan kohdistuva hihnan osa on 500mm pitkä.

Jos oletetaan, että kaikkien telojen pyörimisnopeus on sama, niin hihna A sekä B kulkevat samaa nopeutta ja hihna C kulkee kovemmin, vaikka hihnojen B ja C ulkokehä on saman mittainen.

Animaatioiden teko tuolla Solidilla on vielä vähän hakusessa joten en mitään liikkuvaa kuvaa alkanu vääntämään mutta periaatekuva kertoo varmasti ihan saman..

[lukkari]

Itsellä kun legot on hävinneet jo aikoja sitten, voisiko joku värkätä panzervagenin, jossa telasto jäykän akselin toisessa päässä saman kokoisilla vetopyörillä on paksumpaa materiaalia kuin toisella puolella.
Tämän kinnerinhän pitäisi kulkea tasaisella pinnalla aivan suoraan, koska telan paksuudella ei ole merkitystä laitteen nopeuteen.

[Petteri]

Koska tämä myytti on murskattu erilaisin selityksin, kuvin, animaation ja jopa käytännön kokein niin pakostakin ollaan tilanteessa jossa tietoisesti ruokitaan trollia kuten Hasa jo aiemmin mainitsi.

Ainakin mulle tämän keskustelun anti on se miten ihmiset asioita perustelevat, ei se kuka on oikeassa ja mikä on vastaus. Hyvä topic mielestäni!

[Adenoid]

Tämän kinnerinhän pitäisi kulkea tasaisella pinnalla aivan suoraan, koska telan paksuudella ei ole merkitystä laitteen nopeuteen.

Ei pitäisi, sillä kääntöpyörän akselin keskipiste on nyt toisella puolella kauempana siitä ulkokehästä (tässä efektiivisesti maanpinnasta), kuin toisella puolella. Pantzerwagen kulkee vinossa, ja siis kääntyy sinne matalamman telan puolelle. Mutta jos telan harjan korkeutta nostetaan vaikkapa 5cm, ja koko telapyörästöä siirretään sen saman 5cm ylöspäin, kulkee Das Pantzerwagen taas ihan suoraan.

Alkuperäisessä kysymyksessä kyseessä oli yksi telasto, mikä siis kulkee...noh, suoraan, vaikka sillä ei ole tässä merkitystä.

Mitäs muuta mun pitää testata :)

No mites olis toi "lentokone liukuhihnalta"-juttu - ai ei onnistu Legoilla?

[Hasa]

Itsellä kun legot on hävinneet jo aikoja sitten, voisiko joku värkätä panzervagenin, jossa telasto jäykän akselin toisessa päässä saman kokoisilla vetopyörillä on paksumpaa materiaalia kuin toisella puolella.
Tämän kinnerinhän pitäisi kulkea tasaisella pinnalla aivan suoraan, koska telan paksuudella ei ole merkitystä laitteen nopeuteen.

Legoilla tuon toteuttaminen on haasteellista. Onnistunee kuitenkin tuolla pulttitekniikalla, joka aiemmin linkitetyssä kuvassa oli.

Helpompi testi. Laita jäykkä akseli tai vaikka putken pätkä lattialle. (molemmat päät pitää olla samanhalkaisijaisia.) Sitten laita putken alle toiseen päähän vaikka kirja. Toinen pää saa olla edelleen lattialla. Pyöritä akselia kädellä. Eteneekö toinen pää kovempaa?

Adenoidkin jo sekoilee. Ei se panssarivaunu välitä siitä, onko se vinossa vai ei. Se vaan kulkee kallellaan suoraan. Ei sitä akselia tartte mihinkään siirtää. Vmäinen ajettava vaan voisi pidemmän päälle olla. :)

[Lehtilä]

Hämmennetääs keittoa vielä hiukan lisää.



Pyöräpari lähtee kääntymään, mutta telaketjupa porskuttaa suoraan.. :)

[Adenoid]

Korvatkaas sen kaksiakselisen panssarivaunun telat pyörillä niin että vasemmalla on vaikka 40cm pyörät, ja oikealla 50cm pyörät, edelleen siis jäykät akselit jne. Mitäs silloin käy, lähteekö kääntymään?

Edit: niin, tässä on ongelmana aina teoreettisuus vs. todellisuus. Pitäisi muistaa olettaa kitka maanpinnan ja telan välillä äärettömäksi sekä laakereiden kitka olemattomaksi. Ei siis käänny, teoriassa. Käytännössä sen laitteen kallistaminen kääntää sitä kyllä, eikä kääntyminen johdu siis suuremmasta telan nopeudesta. Mutta alkuperäisessä kysymyksessä tätä ei käsitelty ollenkaan...

[MRJH]

Täysi ratakierros, 4 mittausta pulttitelalla keskiarvo 272mm. Ilman pultteja 4 mittausta keskiarvo 272mm. Mitäs muuta mun pitää testata :)

Tämä on jotain joka ei sovi mun kaaliin kaikki muu kyllä ;-). Mun täytyy rakentaa legoilla kun
pääsen kotiin. Kuljetun matkan pitäisi olla pitempi ei sama.

Toivottavasti Petteri saa vastauksen myös sieltä luonnontieteiden opettajalta.

EDIT: Tuolla oli hyvät clipit tilanteesta myös mutta yllämainittu ihmetyttää vieläkin

Kaks legotelaa päällekkäin. Molempiin on merkitty valosella tussilla merkki. Kattokaa kuinka ne käyttäytyy.
http://www.saunalahti.fi/markusco/roina/legotela.avi

Tässä pyöritän yhden kierroksen telan rullaa:
http://www.saunalahti.fi/markusco/roina/legotela2.avi

Mitäs näistä voidaan päätellä? Vai voidaanko mitään...

Mun mielestä tuossa näkyvä matka ero on juurikin se minkä matka ero kelkan kulkemisessa. Miten kävisi jos alimmainen ketju halkaistaisiin ja pyritettäisiin taas kierros?

[mije]

Tämä on jotain joka ei sovi mun kaaliin kaikki muu kyllä ;-). Mun täytyy rakentaa legoilla kun
pääsen kotiin. Kuljetun matkan pitäisi olla pitempi ei sama.

Sinä se et millään usko. Voitko kertoa miksi kuljetun matkan pitäisi olla pitempi, vaikka maton pituus ei muutu.

[MRJH]

Juuri sen takia että kehä kasvaa. uudella kehällä pidempi matka siis noiden harjojen pääiden ympärille jos piirrät kuvitteellisen telan niin se on pitempi kuin alkuperäinen

Tää alkaa viemään aikaa ... ;-)

EDIT: jos tuossa pultti kokeessa merkataan yksi pultti ja se kiertää yhden kierroksen -> koko härvelin pitäisi mun järjen mukaan liikkua pidemmän matkan kuin ilma pultteja merkki telalle ja taas kierros.

[Putko]

Niin mutta mikä on matka suhteessa vetävän rullan kierroksiin?

[Hasa]

MRJH:lle banaania...

Kuvittellinen telasi todellakin venyy, mutta sillä ei ole mitään väliä.
Katsopas siinä legokuvassa näkyviä ruuveja. Mieti jos laittaisit kuminauhan niiden ruuvin kantojen välille? Mitä siellä mutkassa sille kuminauhalle tapahtuu? Olettaen tietysti, että siinä suoralla se kuminauha on edes hieman tiukalla.
Mitäs sille taas tapahtuu kun se tulee takaisin suoralle osalle?

Minä jään tästä kelkasta nyt pois, alkaa usko loppumaan näiden epäuskoisten kanssa. Heh...

[MRJH]

Kiitos banaanista voin antaa sen takas sitten jos tarvit :-)

Hasa katso sitä volkkarijermun ensimmäistä animaatiota. Keskity hetki siinä on kaksi laatikko päällekkäin/sisäkkäin kuvittele molempien laatikkojen päälle kiinteä piste. Isomman päälle punainen ja pienemmän päälle vihreä. Katso kierros eikös ne tule samaan paikaan samassa ajassa? Tämän näkee silmälläkin.

Kumman rata on kierroksella pitempi ts. kumpi kulkee pidemmän matkan. Veikkaisin että punaisen.

Miten kaksi pistettä joista toinen kulkee pidemmän matkan voi palata samaan kohtaan yhtäaikaa. Tähän voidaan soveltaa sitten vaikka tietä ja autoa. Radan muodolla ei ole väliä kunhan päät yhdistyvät

Pyydänkin että katsot sitä kuvaa ja mietit ja voit sitten kumota sitten tämän. Voidaan kait sanoa että mitä kaumpana harjan kärki on sitä suurempi on oltava sen nopeus että se palaa samaanpaikaan takaisin. (tai on tietyn ajan kuluttua samassa paikassa)

Ja tässä kelkan nopeuden määrää juuri toi harjan kärki se kosketuksissa maan kanssa.

Hasa/muut kerro/kertokaa mulle mikä ei pidä paikkaansa. Miettikää hetki...

[H. Jormalainen]

Se että koko radan pituudella ei ole mitään valiä koska tela koskettaa maata vain sillä suoralla osalla. Telan harjasten kärkien nopeudella ei ole muualla mitään väliä kun ne huiskii ilmassa.

Laittakaa ny joku tää lukkoon! Täällä jauhetaan samaa asiaa kerta toisensa jälkeen eikä asiaa enää tän paremmin rautalangasta voi vääntää.

[Volkkarijermu]

Älkää vielä lukottako. Mä oon tekemässä videonpätkää juuri tähän liittyen :) Julkaistaneen tänä iltana.

edit: No tässä. Tulee nauloja arkullinen. Ensiksi mitataan etäisyys paljonko telavehje menee eteenpäin kun vetävä pyörä pyörähtää kaksi kertaa ympäri matalalla telalla. Varmaan huomaatte pyörässä mustalla tussilla vedetyn viivan ja myös pahvissa olevan:
http://www.saunalahti.fi/markusco/roina ... lainen.avi ja viiva pahviin jossa tuli kaks kierrosta täyteen.

Sitten korkeatelainen ja taas kaksi vetävän pyörän pyörähdystä:
http://www.saunalahti.fi/markusco/roina ... lainen.avi

Sormella täyty pidätellä telaa ettei se sudi matkalla.

Mitä tästä voimme päätellä?

[Hasa]

Ei malta olla poissa.
Whoo, hitto siinähän kävi kuten alunperin sanoin. Hieno ja opettavainen video. Katso nyt MRJH tarkkaan sitä pulttia siellä kurvin kohdalla.
Ihan sama asia edelleen. Ei se kulje yhtään kovempaa, laittoipa sen miten korkealle pöydälle tahansa. :)

Tämä topic on kyllä varmaan saanut useamman heebon pieneen aivojumppaan. Se on aina hyvästä reenata noita vähäisiä soluja tuolla kuulan sisällä.

[MRJH]

Jermulle kiitokse, joku se jaksaa testata ja toiset olla erimieltä. Hieno telasto muuten ;-)

Vastaatko vielä tähän jos ajattelet että toinen noist isoista hammasrattaista pyörii vakio nopeutta. Niin vaikuttaako noin naulat/ruuvit siihen että telasto kulkisi ton matkan lyhyemmässä ajassa.

Matkaan käytetyä aikaa ei voi tossa mitata millään mutta arvio. Vetävän pyörän mitta ei muutu joten kun se pyörii kaksi kertaa itsensä ympäri mennään juuri saman verran eteenpäin mutta mitä jos se pyörii kummassakin tilanteessa kaksi kertaa itsensä ympäri niin vaikuttaako toi matka-aikaan

Voit myös katsoa matkan mutta silloin sen yhden naulan pään pitää kaksi kierrosta piteneekö matka?

Niin mitä ja mitä yritän todistaa/sanoa/vägnätä Jos matka on vakio kuten edellä (vetopyörä kaksi kertaa ympäri)se kuljetaan nopeammin tai jos aika on vakio (tasainen nopeus vetopyörällä) kuljetaan pitempi matka.

[MRJH]

Ei malta olla poissa

Samaa mieltä ;-)

Tämä topic on kyllä varmaan saanut useamman heebon pieneen aivojumppaan. Se on aina hyvästä reenata noita vähäisiä soluja tuolla kuulan sisällä.

Ainakin olen itse olen saanut miettiä tätä

[Tombu]

Se mikä mulla ei käy järkeen on se, että miten joku jaksaa vängätä vastaan vielä näin vastaansanomattoman todistusaineiston edessä. :)

Yritä nyt MRJH ymmärtää että sä olet jäänyt mielessäs jumiin ympyräliikkeeseen vaikka tässä tapauksessa ei siitä ole kyse.

Lainaan tähän ton Lehtilän kuvan, kun se kerran on jo tässä ollut esillä...



Tossa on se juju mikä sun pitää ymmärtää.

[MRJH]

Okei luovutan. Mutta ehdottaisin että mitataan sitä mitä muuttuu ei sitä mitä ei ole muutettu.
Lupaan että en kommentoi enää ;-)

[Petteri]

Ei ole lehtorilta vastausta kuulunut, pitää käydä potkaisemassa moista tohtoria pikemmiten :D

[Sebastian]

^sillä varmaan semmoiset koodit pyörii päässä ja tarvittavat avustukset pitää hakea projektiin että ens suvena vasta valmis.

Volkkarijermulla komeat rakennelmat. =D

[Petteri]

Epäilen, että rakentavat jo fysiikan labrassa jonkinlaista helvetinkonetta tyhjiöön :-D

[lukkari]

Eilen illalla mietin, että eikö paksumpi tela oikeasti kulje pidempää matkaa, mutta piirrettyäni kuvan paperille, teoriassa näin ei tapahdy, koska vain suora osa ottaa maahan kiinni. Käytännössä tapahtuu jonkinlaista joustoa, jolloin paksumpi tela kulkee eri matkan eri ajassa.
Tämän teorian mukaan voidaan olettaa, että teoriassa ei ole myöskään merkitystä sillä, minkä profiilin renkaat autoon asentaa, koska vain renkaan harja ottaa maahan kosketusta.

Älkää vain lukitko topikkia: vuoden-parin päästä joku hemmo bongaa topikin kuitenkin ja kumoaa kaikki esittämämme väitteet -)

[H. Jormalainen]

Se rengas on edelleenkin elastinen eikä toimi samalla tavalla kuin tela.

[lukkari]

Teoriassa rengas ei ole elastinen, kuten ei telakaan.

[Lehtilä]

ei ole myöskään merkitystä sillä, minkä profiilin renkaat autoon asentaa, koska vain renkaan harja ottaa maahan kosketusta.

Renkaan profiili vaikuttaa sen halkaisijaan ja sitä kautta ympärysmittaan ja sillä ON merkitystä nopeuteen.. huoh..

[Ipe]

Renkaan halkaisijan muuttamista vastaa telavetoisessa sen vetorullan halkaisijan muuttaminen. Se telamatto itse ei edelleenkään vaikuta mitenkään välitykseen.

[Putko]

Muuta kuin siellä pääidyissa

[lukkari]

Niin, kun puhutaan korkeasta profiilista, joku käsittää sillä tarkoitettavan korkeaa rengasta, ei profiilisuhdetta.

Topikki ruokkii tseään: miksi renkaan korkeus vaikuttaisi nopeuteen, jos vain renkaan äärettömän ohut harja koskettaa maata?
Jos yhdistäisimme matalan renkaan etu- ja takapyörät äärimmäisen ohuella telamatolla toisiinsa, miksi kulkuneuvon nopeus ei ole sama kuin yhdistettäessä korkea rengas vastaavalla tavalla.

[Lehtilä]

Jos yhdistäisimme matalan renkaan etu- ja takapyörät äärimmäisen ohuella telamatolla toisiinsa, miksi kulkuneuvon nopeus ei ole sama kuin yhdistettäessä korkea rengas vastaavalla tavalla.

Siksi, koska vetopyörän/-telan halkaisija vaikuttaa nopeuteen, ei maton paksuus, oli se sitten äärimmäisen ohut tai helvetin paksu.

Jokohan tars alkaa haeskella sitä lukkoa jostain, kun tuntuu että keskustelu ei enää oikein etene ja kaikki sanottava on jo sanottu.

[Hasa]

Kehänopeudesta tässä on kyse. Tuo matto on sama asia, kun auton alla oleva asfaltti. jos asfaltin korkeutta muutetaan muuttuuko nopeus? Ei.

Kehänopeus (v) pyörivän kappaleen pinnalla on kulmanopeusxsäde. Tuo kaava pätee myös, kun kappale vierii jollain pinnalla liukumatta. Eli se etenee juuri sitä nopeutta, mikä tuon vetorullan kehänopeus on. Matto siinä maan ja telan välissä vaan siirtää sen voiman edelleen maahan.

[SS]

...eli periaatteessa sen telan olemassaolo voidaan unohtaa ja kuvitella, että ainoastaan telarullasto etenee siinä telan päällä. On ihan sama, onko tela rullalla siinä ympärillä vai katkaistu ja levitetty rullien alle maahan.

[lukkari]

Edelleen etsin vastausta kysymykseen: onko renkaan korkeudella teoriassa mitään väliä auton nopeuteen? Käytännössä on, mutta miksi?

[MikaJ]

Renkaan vierintäkehä kasvaa -> samalla kierrosmäärällä auto taittaa pidemmän matkan. Sama asia kuin kasvatetaan niitä telaston vetopyöriä.

Eli pistät vaikka lattialle pizzalautasen ja olut tölkin vierekkäin, pyörität kumpaankin kierroksen niin lautanen menee pidemmälle. Oletuksena että oluttölkki on pizzalautasta pienempi.

[edit] ihan puhtaasti kaavoilla sama, auton vetoakseli pyörii 100kierrosta minuutissa, renkaat 1metrin ja 2metrin vierintäkehällä.
Auton nopeus metrin vierintäkehällä olevalla renkaalla:
100 1/min * 1metri = 100 metriä/minuutissa = 6km/h
2metrin vierintäkehällä:
100 1/min * 2metriä = 200 metriä/minuutissa = 12km/h
[/edit]

[Petteri]

Koska tela siirtää voimaa maahan vain suoralta osaltaan, ei siihen kohdistu kulmanopeutta kuten renkaaseen. Renkaan koon kasvattaminen kyllä lisää noeputta, ihan niinkuin telaston vetopyöränkin koon kasvattaminen.

[Tero V.]

Pakko hämmentää vähän...

Mitäs jos siitä renkaasta lasketaan ilmaa ulos, silloinhan renkaan maahan osuva osuus on samanlainen suora pätkä kuin kelkan telassa. Vaikuttaako siis vajaassa renkaassa halkaisijan muutos nopeuteen jos kierrosnopeus pidetään samana?

Miten siis teoriassa rengas eroaa telasta? Tarkkaan tarkasteltuna kosketuspinta on samanlainen molemmissa.

:)

[Hasa]

Edelleen etsin vastausta kysymykseen: onko renkaan korkeudella teoriassa mitään väliä auton nopeuteen? Käytännössä on, mutta miksi?

Tuossahan se luki jo ylempänä.

Kehänopeus (v) pyörivän kappaleen pinnalla on kulmanopeusxsäde. Tuo kaava pätee myös, kun kappale vierii jollain pinnalla liukumatta.

Auton pyörä etenee pinnalla liukumatta. Sen kehänopeus v on kulmanopeus (w) x säde (r)
Ylläolevaa kaavaa kun ajattelet, niin mitä tapahtuu jos sädettä kasvatetaan.
Kaksinkertaistetaan se vaikka. silloin v= wx2r

[Petteri]

Yksi asia alkoi vielä askarruttamaan. Tuossa edellä oli viitattu siihen, että tela olisi kuin tien pinta. Vain telan taitekohdissa nopeus kiihtyy harjaksen huipulla.

Jos asfaltin pinnassa tulee siis mutka (kuoppa), niin kiihtyykö vauhti?

Mitäs jos siitä renkaasta lasketaan ilmaa ulos, silloinhan renkaan maahan osuva osuus on samanlainen suora pätkä kuin kelkan telassa.

Siihen tasaiseen osuuteen (jollainen on toki myös "täydessä" renkaassa) kohdistuu edelleen kulmanopeus, koska se on osa pyörivää elementtiä. Piirrä varsin kuva, niin huomaat. Telaketjussa taas se kulmanopeus löytyy vain siitä kohden, jossa tela koskettaa telapyörää.

[Jarkko T]

Jos asfaltin pinnassa tulee siis mutka (kuoppa), niin kiihtyykö vauhti?

The Neverending Story? =D

[lukkari]

Hitto, kun ei nyt mene kaaliin tuo renkaan vierintäkehän vaikutus auton teoreettiseen nopeuteen: rengashan ottaa teoriassa maahan vain hyvin ohuen, pystysuoran harjanteen" kautta, kuten telan lamellikin, jonka korkeus ei vaikuta laitteen nopeuteen. Tällöinhän kulmanopeutta ei ole, vai onko?

Rengas voidaan tässä kuvitella telan lamelliksi, vetopyörän (vanteen) kokohan säilyy samana koko ajan.

Jos rengas venytetään kulkemaan takapyörän kautta, tällöinhän se toimii telan tavoin, jolloin telamaton (=renkaan) korkeus ei ainakaan vaikuta, vai miten se oli?

[Lehtilä]

Jos auton vanne pysyy saman kokoisena ja kumin korkeutta suurentaa, nopeus kasvaa.

Mutta jos kumi venytetäänkin etuvanteelta takavanteelle, nopeus määräytyy vetävän pyörän vanteen halkaisijan mukaan. Jännää, eikö?

[Lehtilä]

Miettikääs miten oheinen härveli mahtaisi kulkea? ;)
Pyörän halkaisija on 300mm ja telaketjun korkeus sama. Akseli on 50mm.

Jermu voisi rakentaa Legoista tuommoisen ja testailla ;)

[Tume34]

Nopeasti veikattuna tuo härveli kulkee noiden pyörien halkaisijan määräämää vauhtia.