Itse en voi tätä asiaa objektiivisesti käsitellä, olenhan aseiden ja metsästämisen sekä kalastamisen kanssa ollut tekemisissä jo hamasta lapsuudestani saakka, kuten jo aloitusviestissäni mainitsin. Ja kyllä, minua ei ole kukaan pakottanut tai aivopessyt hommaan. Edes lähisukulaisissani ei ole "alan harastajia". Aivan vailla mitään taustavaikutuksia olen eräalan harrastajaksi päätynyt, ja uskallan sen edelleenkin tunnustaa, myös tässä keskustelussa. Mielestäni metsästyksessä ei harrasteena ole mitään tuomittavaa, sen ekologisuus ja eettisyys kestää mielestäni vertailun minkä tahansa harrastukseen kanssa.
...mun mielestä on erittäin kummallista, että metsästys luokitellaan harrastukseksi. Eläinten tappaminen on harrastus? Ja justiinsa tuo ammutun riistan ääressä poseeraaminen valokuvatuksi on yli munkin ymmärrykseni. Kalastus pelkän kalastamisen takia kuuluu ihan samaan kategoriaan....
Tässä keskustelussa on nyt ihan selvästi kaksi koulukuntaa kalistelemassa peitsiään. Eli kaltaiseni asehullut tappamishihhulit, jotka harrastavat eläinten tappamista ja toinen ryhmä joka paheksuu tätä harrastamista. Vaikuttaa siltä, että nyky-yhteiskunnassa tämä metsästäminen on sellainen on-off-ilmiö. Eli se joko ymmärretään ja hyväksytään tai sitä ei voita tai edes haluta ymmärtää. Ja jossei sitä ymmärretä, niin ollaan valmiit tuomitsemaan. Ihmetyttää suuresti se, että tässä keskustelussa ollaan moneen kertaan ja monen kirjoittajan toimesta vaadittu eri sanamuotoja käyttäen lakkauttamaan metsästysharrastus. Miksi metsästys harrastuksena pitäisi lopettaa ? Siksikö, että sinä et satu sitä hommaa ymmärtämään ja hyväksymään ? En myöskään käsitä näitä kommentteja "vaihda haulikkosi kameraan". Toisekseen, miksi metsästäjien pitää puolustella harrastustaan ? Kuten keskustelussa on tullut jo ilmi, riippuen tarkastelutavasta, on olemassa joukko muitakin “taustoiltaan kyseelalaisia” harrastuksia, kuin metsästys.
Korostan, että yli 300 000 harrastajan joukkoon mahtuu kaikenlaista vatipäätä, mutta olen varma, että valtaosa metsästäjäkunnasta on ihan tavallisia, normaalilla järjenjuoksulla varustettuja suomalaisia. Asia, mikä kanssa on varmaa, että tuskin yksikään metsästykseen ja luontoon vakavasti suhtautuva harrastaja ei lähde metsään murhanhimoinen hullunkiilto silmissään hakemaan ampumisesta ja luontokappaleiden tappamisesta "kiksejä". Kyllä ne kiksit pitää tulla ja tulee jostain ihan muualta. Multi tuossa kopy-pastetti jostain foorumilta suorain lainauksen, jolla pönkitti omaa ideologiaansa. Voisin kuvitella, että lainauksen kirjoittaja on nuori henkilö, joka on päässyt sen ekan hirvensä ampumaan ja kyseisen tapahtuman aiheuttaman adrenaliinihumalan jälkimainingeissa sattunut sanansa huonosti asettelemaan. Missään tapauksessa tuollaista lainausta ei voida pitää referenssinä koko metsästäkäkunnan tuomitsemiseen ja enemmän tai vähemmän tökeröön pilkantekoon. Se, miltä se ekan hirven ampuminen ja siinä onnistuminen tuntuu, tietää vain ne, jotka sen ensimmäisen hirvensä ovat ampuneet.
Moni tässä threadissa metsästystä kritisoinut ja tuominnut on kysyttäessä vastannut, että "ei tiedä metsästyksestä mitään, eikä välitäkään tietää". Tuntuu, että osalla kirjoittajista on muotoutunut varsin erikoinen hallusinaatio siitä, mitä metsästäminen oikeastaan on. Voin kertoa, että se ei suinkaan ole sitä silmitöntä tappamista ja "putket kuumana" ampumista. Esimerkiksi hirven metsästys on alusta loppuun raakaa työtä, tuo riistaeläimen ampuminen on vain yksi, luonnollinen osa koko metsästystapahtumaa, eikä siitä mitään numeroa tehdä eikä siitä kiksejä saada. Sama koskee esimerkiksi metsäkananlinnun jahtaamista. Kehtaan tunnustaa, että olen tallustellut pitkin maita ja mantuja päiväkausia ampumatta laukaustakaan. Jänsipassissakin olen päästänyt jäniksen jatkamaan matkaansa, ihan vaan kun ei ole mikään pakko ampua, ja sitä ajokoiran työskentelyä on mukava kuunnella. Tuossa ihan threadin alkupäässä kaverit kirjoitti osuvasti, metsästys voi olla ja monelle onkin sosiaalinen tapahtuma, yhdessäoloa ja ulkoilua, nokipannukahvit tervaskannon nokassa, kiireettömäksi jälkiruoaksi hyvälaatuinen sikari, puunkylkeen nojaillen ja luonnon ääniä kuunnellen.
Olipahan avautuminen, mutta pakko oli purkaa painetta, sen verran mustavalkoista alkaa olla joidenkin kirjoittaijien suhtautuminen.
Jos joku tästä herneet vetää neesuun – niin vetäsköön. Kirjottaa sitten tänne, kestän kyllä kritiikkiä, kunhan se on rakentavaa ja pysyy asialinjalla. Loanheittoon en lähde.
Kiitos ja anteeksi.
Edit : Oho, sivu vaihtui ja kauhea vuodatus heti sivun alkuun.
Edit2 : Lainausmerkki lisätty