Yleismalliset ilmastoinnin osat
Valvoja: ffp jäsenet
Yleismalliset ilmastoinnin osat
Eli tohon omaan kulkimeen houkuttas asentaa ilmastointi näin kesän tullen. Onko kukaan tormännyt puljuun josta löytys kaikkia auton ilmastoinnin yleismallisia osia mm. kompressori, kuivain, kenno sekä lauhdutin. Putkethan tomosenn vois väkerrellä ite, tietty jotain valmiitakin vois käyttää missä olis täyttöliittimet valmiiks.
Toinen vaihtoehto olis että jostain purkuautosta repiä tarvittavat osat ja koota palapeli niistä.
Onko kellään kokemusta vastaavasta rojektista.
Ja ennenkuin joku käskee vaihtaan autoo, niin aika harvassa on ollu ilmastointia noissa Fordeissa...
Edit: Tää saattaa olla kuolleena syntyny idea, mut tutkitaan nyt jos keksis jotain mullistavaa...
Toinen vaihtoehto olis että jostain purkuautosta repiä tarvittavat osat ja koota palapeli niistä.
Onko kellään kokemusta vastaavasta rojektista.
Ja ennenkuin joku käskee vaihtaan autoo, niin aika harvassa on ollu ilmastointia noissa Fordeissa...
Edit: Tää saattaa olla kuolleena syntyny idea, mut tutkitaan nyt jos keksis jotain mullistavaa...
Suurimmat haasteet mitä tulee mieleen.
Itse tehtyjen putkien ja liitosten kohdalla tulee ottaa huomioon että kylmäaineen molekyyli koko on 10x pienempi kuin ilman. Eli tiiviys tulee olla tarkka.
Myöskin tulee tietää koko järjestelmän tarkka tilavuus, jotta voidaan laskea oikea täyttömäärä.
Hihnapyörien ja kompuran kiinnityksessä tulee muistaa että kompura vaatii jopa lähes 10 hv tehoa. Eli tukevast ja tarkastii tulee olla tehty.
Tavallaan useimmat kompurat on aika yleismallisia, kiinnitys korvat voi joutua itse tekemään.
Itse tehtyjen putkien ja liitosten kohdalla tulee ottaa huomioon että kylmäaineen molekyyli koko on 10x pienempi kuin ilman. Eli tiiviys tulee olla tarkka.
Myöskin tulee tietää koko järjestelmän tarkka tilavuus, jotta voidaan laskea oikea täyttömäärä.
Hihnapyörien ja kompuran kiinnityksessä tulee muistaa että kompura vaatii jopa lähes 10 hv tehoa. Eli tukevast ja tarkastii tulee olla tehty.
Tavallaan useimmat kompurat on aika yleismallisia, kiinnitys korvat voi joutua itse tekemään.
Itse olen rakentanut useampaan metsäkoneeseen/urakointikoneeseen Ilmastointijärjestelmät yleismallin osista ja letkut ja putket myös omavalmistetta. vanhin projekti toimii nyt viidettä kesää ilman ongelmia. suurin homma oli ehkä varmistaa kaikkien liitosten tiiviys (koeponnistus typellä ja erillinen läpikäynti)
R134a on erittäin epästabiili kaasu ja painearvoilla voidaan ainoastaan katsoa suuntaa antavia tietoja.
R134a ei kyllä mielestäni kovin epästabiili ole.
Siinähän ei ole lämpötilaliukumaa ollenkaan vaan
paine ja lämpötila vastaavat koko ajan toisiaan.
Eli käytännössä painemittarein täyttö onnistuu
oikeaan määrään, ehkä jopa oikeampaan kuin tyyppikilven
ilmoittama määrä, varsinkin jos putikmitat ei vastaa alkuperäisiä.
Myös lämpöpumpuissa käytettävässä R410a:ssa on olematon lämpöliukuma
ja on-off tyyppisen lämpöpumpun täyttö paineen mukaan onnistuu helposti.
Invertterikone onkin vaikeampi. Mikäli invertteriä ei saa ohitettua.
se pyrkii pitämään vakiopainetta eikä painemittari näytä todellisuutta.
Pelkkiin mittarihin tuijottelulla ei kyllä järjestelmää oikeaan määrään täytetä.
Ammattimies kyllä pystyy täyttämään järjestelmän suunnilleen kohdalleen, mm. mittareiden
ja putkien lämpötilan mukaan.
Esimerkkinä:
Painepuolen putkessa (kompura-kenno-ruiskutusventtiili) on sama paine alusta loppuun ja
täysin eri lämpötila kennon jälkeen.
Oikea määrä on saavutettu vasta kun kylmäaine nesteytyy täysin ennen ruiskutusventtiiliä.
(edellyttäen että osat on mitoitettu oikein)
Ammattimies kyllä pystyy täyttämään järjestelmän suunnilleen kohdalleen, mm. mittareiden
ja putkien lämpötilan mukaan.
Esimerkkinä:
Painepuolen putkessa (kompura-kenno-ruiskutusventtiili) on sama paine alusta loppuun ja
täysin eri lämpötila kennon jälkeen.
Oikea määrä on saavutettu vasta kun kylmäaine nesteytyy täysin ennen ruiskutusventtiiliä.
(edellyttäen että osat on mitoitettu oikein)
No kyllä nämä peruslaiteeet vaan täytää ihan mittareillakin ei siinä kovin suurta salatiedettä ole. Toki puntarin kanssa kun tekee aineen määrästä saa helpommin varman tiedon, mutta kyllä silloinkin seuraan käyntipaineita mittareilla hetken koneen käydessä.
Äsken piruuttani kokeilin tuollaiseen lasiovelliseen pakastekaappiin testiä.
Aineena R404a eli kauppojen kylmäkalusteissa useimmiten käytetty kylmäaine.
Valmistajan mukaan täyttämäärä 680g.
Mittari imulinjaan ja täyttöä niin kauan että imupaine pysyi tasaisesti 0,6bar
kaapin tehdessä täysillä kylmää.
Sitten talteenottopumppu käyttöön ja aineet vaalla olevaan pulloon.
Täytös 694g.
Toisen kerran sama homma...täytös oli 688g.
Eli varmasti riittävä tarkuus ainakin tuossa tuli...
No itse tulee pelattua enemmän kaupan kylmän parissa ja siellä taas heitot saa käytännössä olla kiloja...500kg järjestelmässä ei kilon puute vielä vaivaa.
Äsken piruuttani kokeilin tuollaiseen lasiovelliseen pakastekaappiin testiä.
Aineena R404a eli kauppojen kylmäkalusteissa useimmiten käytetty kylmäaine.
Valmistajan mukaan täyttämäärä 680g.
Mittari imulinjaan ja täyttöä niin kauan että imupaine pysyi tasaisesti 0,6bar
kaapin tehdessä täysillä kylmää.
Sitten talteenottopumppu käyttöön ja aineet vaalla olevaan pulloon.
Täytös 694g.
Toisen kerran sama homma...täytös oli 688g.
Eli varmasti riittävä tarkuus ainakin tuossa tuli...
No itse tulee pelattua enemmän kaupan kylmän parissa ja siellä taas heitot saa käytännössä olla kiloja...500kg järjestelmässä ei kilon puute vielä vaivaa.
0,6bar imupaine vastaa -35 asteen (celsius) lämpötilaa R-404A jäähdykkeellä. Ja en nyt R-134a jäähdykettä kovin epästabiilina pitäisi.
KVP (höyrystinpaineen säätöventtiili) kohdalla järjestelmän lämpötilat/mittausarvot ja tulistus ovat tärkeitä, jos ei tarkkaa täyttömäärää ole selvillä.
E: AGU ehti ensin ;)
Mutta sokeasti ei kannata luottaa aina edes imupainemittarin antamaan lukemaan, vaan tarkastaisin myös tulistuksen. Tulistuksen ollessa oikea, saattaa imupaine/lämpötila olla jotain muuta (tätä saattaa tapahtua harvoissa laitoksissa..) ja vehkeet toimivat kuin junan vessa ilman ongelmia!
Ja muuten komppaan samalla AGU:ta ;)
Itse täytän AINA vaa'an, jotta pystyy näyttämään toteen kylmäaine täytön määrän ja helpottaakseni omaa työtä.
KVP (höyrystinpaineen säätöventtiili) kohdalla järjestelmän lämpötilat/mittausarvot ja tulistus ovat tärkeitä, jos ei tarkkaa täyttömäärää ole selvillä.
E: AGU ehti ensin ;)
Mutta sokeasti ei kannata luottaa aina edes imupainemittarin antamaan lukemaan, vaan tarkastaisin myös tulistuksen. Tulistuksen ollessa oikea, saattaa imupaine/lämpötila olla jotain muuta (tätä saattaa tapahtua harvoissa laitoksissa..) ja vehkeet toimivat kuin junan vessa ilman ongelmia!
Ja muuten komppaan samalla AGU:ta ;)
Itse täytän AINA vaa'an, jotta pystyy näyttämään toteen kylmäaine täytön määrän ja helpottaakseni omaa työtä.
Palaa sivulle “Tekniikka - Yleinen”
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: ThomasLof ja 54 vierailijaa